Maahan inkarnoituvat valotyöntekijät

Kun inkarnoiduitte Maahan, olitte juuri aloittaneet siirtymävaiheen egopohjaisesta tietoisuudesta sydänpohjaiseen tietoisuuteen. Olemme hahmotelleet tämän siirtymävaiheen 4-kohtaiseksi. Ensimmäisessä kohdassa tiedostitte kaipaavanne “jotakin muuta”. Jotakin erilaista kuin sitä valtakamppailua, joka ennen täytti elämänne.

Tämä kamppailu antoi elämäänne merkitystä ja tarkoitusta huomattavan pitkäksi aikaa. Vallanhurmanne johti teidät käyttämään ihmistä välikappaleena galaktisissa taisteluissanne. Kaikki galaktiset imperiumit olivat tässä osallisena. Mutta kun “sotaisat energiat” siirrettiin Maahan ihmisen ollessa niiden pelikenttänä, teistä tuli enemmänkin tarkkailijoita ja vetäydyitte suoranaisista taisteluista. Katselitte mitä Maassa tapahtui. Näitte ihmisen kehittyvän joksikin, eräänlaiseen olemisen tilaan, jonka te olitte saavuttaneet jo kauan sitten. Teistä oli tullut pitkälle kehittyneitä sotureita, joilla oli hienostuneet psyykkisen manipuloinnin ja sodankäynnin menetelmät. Ihminen oli tuleva samaan, koska teidän geeni-implanttinne olivat paikoillaan.

Ihmisessä nämä geeni-implantit saivat mielen kehittymään korkealle tasolle. Luontaiset vaisto- ja tunnetoiminnot oli enemmän tai vähemmän tukahdutettu ajattelu- ja päättelytoimintojen hyväksi.

Mainitsimme, että galaktiset vaikutteet aiheuttivat suurta pelkoa kehittyvässä ihmisessä. Itse asiassa pelon elementti liittyi tiiviisti ajattelun ylikorostamiseen. Tasapainoisessa tilanteessa pelko voitetaan tai se saadaan oikeisiin mittasuhteisiin luontaisilla, intuitiivisilla taidoilla ja kyvyllä tuntea minkä tekeminen on oikein tai tarkoituksenmukaista. Kun ajattelukyky saa yliotteen, pelolla on taipumus vahvistua, koska ajattelu turvautuu mekaanisiin, loogisiin prosesseihin, jotka eivät päästä intuitiota tai tunnetta mukaan. Kun pelon tunnetilat syöttävät mieltä, sillä on taipumus villiintyä ja tuottaa harhaisia ajatuksia. Ajatuksia kaiken ja kaikkien kontrolloimisesta. Diktatoriset hallintojärjestelmät ovat yksi esimerkki mielen villiintymisestä.

Vastauksena pelkoon ei ole koskaan ajatella lisää, vaan ajatella vähemmän ja luottaa elämänvirtaan. Siis palautua takaisin suopeuden tilaan, joka on teidän syntymäoikeutenne. Siis päästää irti eikä tarttua kiinni.

Kun egon hallintavaihe päättyi valotyöntekijäsieluissa, ne avautuivat uudelle olemistavalle. Intuitiivisesti te tavoittelitte sydämen energiaa. Olitte itse asiassa etsimässä eräänlaista luovuutta, joka oli pelkän valtapelin ulottumattomissa. Tunsitte, että valtakamppailu oli tuhoisaa ja ettei se voinut luoda mitään uutta, koska se tappoi ja sulautti itseensä kaiken mikä oli “toista”.

Itse asiassa te yrititte tehdä todellisuudesta staattista ja ennustettavaa yrittämällä kontrolloida ja dominoida elämää, olipa se teidän sisä- tai ulkopuolellanne. Loppujen lopuksi valta on uskomattoman pitkästyttävää.

Tajusitte tiedostettuanne tämän, että aito halunne ei ollut vallan hankkiminen, vaan aidosti luovana oleminen. Aidosti luovana oleminen tarkoittaa yhteyttä omaan jumalallisuuteensa.

Koska olette jumalallisia olentoja, olette aina luomassa jonkinlaista todellisuutta teittepä tai jätitte tekemättä mitä tahansa. Luovuus on nimenomaan osa teidän luontoanne. Egovaiheessa te tutkitte mahdollisuutta kieltää todellinen luonteenne. Niin, se on luova teko jollakin tasolla, eräänlaisella kieroutuneella tavalla. Kuitenkin aidosti luovana oleminen on luomista elämän mukaisesti, ei kuoleman mukaisesti.

Kun tämä valkeni teidän tajuntaanne, muisto “kodista” heräsi. Epämääräinen muistikuva puhtaan ja onnenhuumaisen ykseyden tilasta saapui jälleen tietoisuuteenne, ja te tiesitte, että siinä jotenkin oli se avain onneen. Mutta te tunsitte itsenne avuttomiksi ja tietämättömiksi, koska teillä ei ollut mitään käsitystä mitä sitten pitäisi tehdä. Tiesitte, että vastaus ei ollut egossa, mutta te ette todella olleet päässeet sydäntietoisuuden maailmaan vielä.

Samaan aikaan teissä heräsi kasvava katumuksen ja syyllisyyden tunne siitä mitä olitte tehneet Maan ihmisille.

Erityisesti Maassa tietoisuudella oli mahtavat mahdollisuudet ilmaista itseään vapaasti monin eri tavoin. Maan oli tarkoitus olla eri energioiden yhdistäjä, sulatusuuni, jossa erilaiset ja jopa vastakkaiset energiat voisivat löytää harmonisen rinnakkaiselon. Maan energiatason pelikenttä oli luotu hyvin heterogeenisiä energioita varten.

Erona Maassa elämiseen ja “universumin” muissa paikoissa elämiseen – oltiinpa sitten fyysisillä tai astraalitasoilla – on Maassa esiintyvä valtava energioiden moninaisuus. Kaiken lisäksi tämä moninaisuus ei esiinny pelkästään elämänmuotojen tai lajien valtavana runsautena, vaan se esiintyy itse asiassa yhdessä ainoassa olennossa, ihmisessä. Ihminen kykenee pitämään sisällään sellaisen energiakirjon, joka on laajempi kuin mihin mikään muu olento pystyy. Teissä on murhaajan ja pyhimyksen energia, lapsen, aikuisen ja vanhuksen energia, miehen ja naisen energia, aktiivisen ja passiivisen energia, järkevän ja tunteellisen energia, veden, ilman, tulen ja maan energia, jne. Tämä saattaa näyttää teistä vähäpätöiseltä tai yksinkertaisesti luonnolliselta, koska olette ihmisiä, mutta mille tahansa muulle maailmankaikkeuden olennolle se on melkoinen saavutus. On melkoinen saavutus olla ylipäätään ihminen, tarvitsematta tehdä mitään erityistä.

Mutta ihmisen kaikkein ainutlaatuisin ominaisuus on kyky sulauttaa energioita, jotka aiemmin näyttivät yhteensopimattomilta. Ihminen oli suunniteltu pitämään kaikkia näitä energioita hallussaan ja sen lisäksi toimimaan välittäjänä, siltojen rakentajana niiden välille.

Koska maailmankaikkeus oli joutunut liikkumattomuuden tilaan, siinä oli se syy, miksi Henki eli Jumala eli Kaikki-Mitä-On päätyi ihmisolentoon. Tutkiessaan elämää “ykseyden ulkopuolella” tietoisuus pyrki kokeilemaan erilaisia elämänmuotoja maailmankaikkeuden eri tasoilla ja paikoissa. Kun sielu oli kokenut kaikki mitä tietystä elämänmuodosta oli koettavaa, se lähti – siis inkarnoitumatta enää uudelleen siihen – ja siirtyi toisiin elämänmuotoihin, jotka antoivat vastauksen sen tiettyihin tarpeisiin. Tietyssä elämänmuodossa elettäessä ei ollut tarvetta muuntaa energiaa. Kun halusitte muutosta, vaihdoitte “kehosta” toiseen. Se ei ollut sielun laiskuutta tai pinnallisuutta. Useimmat kehot, jotka tiheydeltään vaihtelivat fyysisistä astraalisiin, tarjosivat rajallisesti kokemuksia ja siksi ne rajoittivat kasvamis- tai muuntumismahdollisuuksia kyseisessä kehossa. Kehossa ei voinut olla kovin monia erilaisia energioita. Jos esimerkiksi elitte vesiplaneetalla inkarnoituneena vesiolennoiksi, se mahdollisti veden luonteen kokemisen kaikilla tavoilla. Nestemäisenä, ei kiinteänä, virtaavana, liikkuvana olemisen “tunne” on todellakin ihmeellistä. Mutta kun halusitte kiinteänä ja liikkumattomana olemisen kokemuksen, teidän oli jätettävä se keho ja elettävä vuoren sisällä jonkin aikaa. Ja kun elitte galaktisina olentoina etsimässä valtaa, te ette todellakaan voineet muuttaa tietoisuuttanne siinä kehossa.

Tällaisen tiettyyn kehoon rajoittuneen tai erikoistuneen kokemuspiirin seurauksena oli, että elämänmuotojen luotu maailma jäi jumiin. Se ei voinut kasvaa tai laajentua, ja se ikään kuin lukittui liikkumattomuuden tilaan.

Ihminen suunniteltiin kattamaan valtava määrä energioita. Erikoistuminen ei ollut tarkoituksena. Itse asiassa jako eri sukupuoliin aiheutti eräänlaista erikoistumista, mutta maskuliiniset ja feminiiniset energiat olivat jo siihen mennessä niin eriytyneet ja epätasapainossa, että oli yksinkertaisesti liian monimutkaista pitää niitä sama määrä yhdessä kehossa. Jos ne olisi epätasapainoisina ollessaan kaadettu yhtä vahvoina annoksina yhteen olentoon, se olisi luhistunut.

Ihmisen ainutlaatuisena voimana on kyky pitää hallussaan laaja kirjo energioita ja saada ne luovan (eikä staattisen) tasapainon tilaan. Itse asiassa tämä voima on sama kuin kyky muuntaa pimeys valoksi, ts. henkisen alkemian voima. Aiemmat vastakkaiset energiat saadaan dynaamisen harmonian tilaan kristusmaisella energialla, joka säilyttää ykseyden kaksinaisuudesta huolimatta. Se on sama energia, joka muuntaa pimeyttä hyväksymällä sen ja siten sallimalla pelon muuntua iloksi. Kristusmainen energia on “kolmas energia”, joka yhdistää hyväksymällä. Sen alkeminen voima on kaiken syleilevyydessä, kaiken hyväksyvyydessä ja pelottomuudessa.

Sinä ihmisenä olet ainoa olento, jolla on tämä henkisen alkemian kyky. Ei kasveilla, eläimillä, enkeleillä, “pimeyden herroilla” ole tätä voimaa.

Kaikki sielut voivat kokea millaista on olla valo, millaista on olla pimeys, millaista on olla kaikkia niitä eri olentoja, joita maailmankaikkeudessa elää, mutta ne eivät voi kokea millaista on muuntaa pimeys valoksi pysymällä edelleen nykyisessä elämänmuodossaan. Ne eivät voi kuvitella millaista on muuttua sisäisillä tasoilla siten, että luo itsellensä erilaisen (fyysisen ja henkisen) todellisuuden matkan varrella.

Myös sielut, jotka inkarnoituvat muihin elämänmuotoihin kuin ihmiseksi, “luovat oman todellisuutensa”, ja niillä on vapaa tahto, mutta niillä on vähemmän mahdollisuuksia kattaa niin erilaisia ja jopa vastakkaisia tietoisuuden tiloja samalla kun ne pysyvät samassa kehossa. Te ihmiset olette sillanrakentajia – eli henkisiä alkemisteja – ja se on ainutlaatuista Maassa ja ihmisissä.

Palaamme nyt kertomukseemme valotyöntekijäsieluista, jotka tunsivat ahdistusta ja katumusta sekaantuessaan ihmisen asioihin. He tajusivat, että Maahan oli järjestetty aivan uusi peli, täynnä lupauksia oleva peli, jota he olivat parhaan kykynsä mukaan tukahduttaneet itsensä takia. Tämän johdosta he tunsivat tuskaa. Jollakin tasolla he myös tajusivat, että he olivat itsekkäillä teoillaan estäneet omaa henkistä matkaansa valoon ja aitoon iloon.

Herättyään egon horroksesta he näkivät myös, että Maa oli niin kaunis paikka, elämää kuhiseva vihreä planeetta. Monet teistä valotyöntekijöistä tuntevat yhteyttä Lemurian kulttuuriin tai maahan, eli Mu-mantereeseen, kuten me sitä mieluummin kutsumme. Mu on todellakin “uponnut paratiisi”. Se kuului aikakauteen, jota ei voida sijoittaa teidän nykyiseen aikakehykseenne. Se kuului eri ulottuvuuteen eli aikasarjaan. Maa ei ollut vielä silloin menettänyt viattomuuttaan. Siinä ulottuvuudessa te olitte osa Maan paratiisimaisia aikoja, olitte enkeliolentoja hoivaamassa elämää ja huolehtimassa siitä. Kuten tulemme myöhemmin selvittämään, te olette moniulotteisia olentoja, jotka asuvat monilla todellisuuden tasoilla samaan aikaan. Ajan käsite ei ole niin kiinteä ja lineaarinen kuin luulette. Kun näyttelitte pimeää puoltanne galaktisina sotureina, te näyttelitte myös – eri aikasarjassa – valon ja puhtauden puolta itsestänne Mu-mantereella, jonne valmistelitte planeettaa maasielujen tuloa varten. Te annoitte panoksenne vihreän planeetan kukoistukselle ja jollakin tasolla tiesitte sen, kun tulitte ulos tietoisuuden “soturivaiheesta”. Te tiesitte, että olitte olleet tuhoamassa sitä mitä olitte olleet luomassa.

Kun tajusitte Maan tarjoaman lupauksen ja kauneuden, tunsitte sisäistä paloa mennä sinne restauroimaan mitä oli tuhottu. Te ruumiillistuitte ihmiskehoon aikomuksena tuoda valoa ja luoda sydänpohjaisia arvoja ympäristöön, jota egoistiset arvot olivat pohjimmiltaan hallinneet. Haluamme hieman käsitellä laajemmin tätä valon tuomisen motiivia, koska siinä on jotakin, joka usein aiheuttaa teissä hämmennystä ja väärinkäsityksiä.

Kun te valotyöntekijät inkarnoiduitte Maahan, aloititte itse asiassa sisäisen muunnosprosessin, jossa te saisitte päätökseen siirtymävaiheenne egopohjaisesta tietoisuudesta sydänpohjaiseen tietoisuuteen. Olitte päästämässä irti egopohjaisesta tietoisuudesta kokonaan, ja elämä Maassa antoi teille mahdollisuuden käsitellä sitä mitä egopohjaisesta energiasta oli teissä vielä jäljellä. Ne energiat, joihin halusitte myöntää syyllistyneenne, te tulisitte kohtaamaan manipuloimassanne olennossa, ja nyt ne asustaisivat ihmisessä, omassa itsessänne.

Teidän syvin motiivinne maapallolle tulemiseen oli päästä väleihin oman sisäisen pimeytenne kanssa, ja suostuitte kohtaamaan tämän pimeyden itsessänne ihmisolentoina.

Vaikka te usein kuvittelette olevanne täällä auttamassa toisia tai auttamassa Maa-äitiä, perussyy teidän täällä olemiseen on itsenne parantaminen. Se on teidän aito valotyönne. Kaikki muu on toissijaista.

Syvimmällä tasolla sielunne halusivat ottaa vastuun pimeydestä, jota ne olivat levittäneet. Periaatteessa vastuun ottaminen pimeästä puolestanne on kuitenkin yksin tehtävä hanke. Siihen ei liity toisia, joita tarvitsisit auttamaan tai parantamaan. Siihen liityt vain sinä itse. Sinä tulet auttamaan toisia prosessissa, mutta se on toissijainen vaikutus. Tässä on tärkeää tajuta asioiden oikea järjestys, sillä teillä on taipumuksena olla liian ahkeria toisten auttamisessa. Toisten auttamisinto muodostuu usein sudenkuopaksi, koska energianne sotkeutuu toiseen ihmiseen ja useimmiten tunnette jälkeenpäin itsenne loppuun kulutetuiksi ja pettyneiksi. Siis muistakaa: kun antaa enemmän kuin vastaanottaa, se ei ole jaloa tai sydänpohjaista, se on yksinkertaisesti virhe. Virheenä on se, että olette osittain vastuussa jonkun toisen tilanteesta tai mielentilasta. Se ei ole totta. Jokainen on vastuussa omasta onnestaan tai epäonnestaan. Se on todellakin siunaus, sillä se antaa jokaiselle vallan luoda ja siten muuttaa omaa todellisuuttaan.

Te ette ole täällä “korjataksenne” toisia ihmisiä tai Maa-äitiä. Olette täällä parantaaksenne oman olemuksenne syvät haavat. Hoitakaa tätä tehtävää ja kaikki muu loksahtaa paikalleen ilman mitään ponnisteluja teidän puoleltanne.

Kun tulitte Maahan ja inkarnoiduitte ihmiskehoihin, teillä oli taipumus taistella niitä energioita vastaan, jotka halusitte voittaa. Siinä vaiheessa te olitte paradoksaalisessa tilanteessa. Toisaalta tiesitte haluavanne “jotakin muuta” kuin valtaa, ja inhositte itseänne sen takia mitä olitte ennen tehneet väärin. Mutta te ette olleet vapautuneet siitä, mitä inhositte itsessänne. Ette olleet vapautuneet egon hallinnasta vielä. Kun tulitte Maahan, teillä oli taipumus mennä pois tolaltanne pimeyden takia, suuttua sille ja reaktionanne oli taistella sitä vastaan. Paradoksi on siinä, että halusitte taistella egoistisia energioita vastaan kamppailun keinoin eli juuri niillä energioilla, joista halusitte irti.

Te ette vielä olleet tietoisia sydänpohjaisen tietoisuuden todellisesta sisällöstä. Kun teette havaintoja sydämestä käsin, hyvän ja pahan välillä ei ole taistelua. Sydämen todellisuus ylittää molemmat. Sydän ei vastusta pimeyttä. Sydänpohjainen tietoisuus perustuu siihen, että hyväksytään kaikki, kaikki mitä on. Se on tietoisuuden tyyppi, joka päästää irti ajatuksesta, että kamppailu on ratkaisu kaikkeen.

Vaikka kaipasitte todellisuuden käsittelyä rauhallisin keinoin ilman kamppailua, teillä ei ollut kokemusta tämän ihanteen varsinaisesta toteuttamisesta. Olitte todellakin “välivyöhykkeellä”, ei-kenenkään-maalla ennen kuin saavuitte tietoisuuden uudelle tasolle.

Joten te rupesitte tekemään kaikenlaisia “virheitä” siinä mielessä, että palasitte takaisin olemisen tapoihin, joista halusitte päästä irti. Halusitte kiihkeästi muuttaa tai käännyttää jokaisen ihmisen tai ryhmän, jolla oli egomaista käytöstä tai egopohjaisia arvoja. Nämä kuitenkin vastasivat teille aggressiivisesti eivätkä he useimmiten ymmärtäneet mitä te yrititte heille välittää. Valotyöntekijöitä on vuosisatoja vainottu noitina, pakanoina tai (poliittisina) agitaattoreina. Heitä näyttivät ajavan eteenpäin ihanteet, joille maailma ei ollut valmis. He vaikuttivat erilaisilta eivätkä sopineet joukkoon. Tyypillisesti he kohtasivat paljon vastarintaa.

Tässä tapahtui se, että vaihdoitte uhrin rooliin oltuanne melkoisen ajan hyökkääjän roolissa galaktisissa maailmoissa. Teidän “henkinen suuttumuksenne” herätti suuttumusta ympärillänne ja teistä tuli uhreja, jotka kokivat nöyryytystä, syvää tuskaa ja voimattomuutta. Toistuvasti hylätyksi tai karkotetuksi tulemisen trauma useiden elämien ajan on jättänyt sieluunne arpia. Lopulta tunsitte, että olitte menettäneet voimanne ettekä olleet tervetulleita. Tässä elämässä monet teistä tuntevat väsymystä ja koti-ikävää rakastavampaan ja tarkoituksenmukaisempaan maailmaan.

Teidän on hyvin tärkeää tajuta, että uhrin rooli on juuri tuo: näyteltävä rooli. Se on tosiasioiden yksi mahdollinen tulkinta, mutta se on kapea ja vääristynyt. Te ette ole uhreja ettekä hyökkääjiä. Te olette sielun tietoisuus, joka on luonut teille rooleja näyteltäväksi joksikin aikaa.

Te ette todellakaan ole materiaalismielisen, itsekkään maailman uhreja.

Itse asiassa monissa elämissänne kohtaamanne aggressiiviset, yhteistyöhaluttomat energiat vain heijastivat takaisin teidän omia sidoksianne egopohjaiseen tietoisuuteen, teidän omaa riippuvuuttanne siitä. Jos pyritte tuloksiin kamppailun keinoin, saatte itsellenne takaisin kamppailun energiaa. Se on/oli omaa energiaanne, joka tuli takaisin luoksenne! Ja se on karman ainoa merkitys.

Taipumus taistella “pahaa” vastaan perustuu uskomukseen, että paha on teidän ulkopuolellanne ja se on karkotettava todellisuudestanne. Teidän valotyöntekijöiden henkisenä kannustimena kaikkien inkarnaatioidenne ajan on aina ollut oman pimeän puolenne tunnustaminen ja hyväksyminen ja sen roolin ja tarkoituksen ymmärtäminen.

Tärkeimpänä kannustimena on antaa itsellenne anteeksi ja löytää oma viattomuutenne uudelleen. Te olette viattomia ja olette aina olleet sitä. Voitteko aidosti ymmärtää sen? Jos voitte, te ette enää halua muuttaa maailmaa tai taistella epäoikeudenmukaisuutta vastaan. Te haluatte leikkiä, pitää hauskaa ja nauttia elämänne jokaisesta hetkestä ja aivan yksinkertaisesti olla keitä olette ja jakaa se toisten kanssa.

Kun te valotyöntekijät päästätte irti siitä ajatuksesta, että teidän on kamppailtava jonkin asian tai henkilön puolesta, “ulkomaailma”, yhteiskunta tai toiset ihmiset yleisesti eivät enää vastusta teitä, koska olette erilaisia. Te ette halua muuttaa mitään ja siksi te ette kohtaa vastustusta. Te tiedätte, että olette tervetulleita, että panoksenne tähän todellisuuteen on arvokasta ja että toiset arvostavat teitä.

Kun olette täysin päästäneet irti egopohjaisesta tietoisuudesta, tiedätte olevanne vapautetut vainoamiselta tai ulkopuolisilta uhkilta. Olette päässeet uhrin ja vainoajan roolien toiselle puolen, matkanne on tehnyt täyden ympyrän. Olette päästäneet irti karmallisista taakoistanne ja olette kokonaan vapaita luomaan mitä tahansa haluatte.

Te olette aivan uuden tietoisuuden synnyttämisen partaalla. Se on tietoisuutta, joka on täysin päästänyt irti kontrolloimisen tai omistamisen tarpeesta. Se on pelosta vapaa. Se on kristusmaista tietoisuutta.

Kun Jeesus eli Maan päällä, hän halusi kertoa, että henkisyys ei ole valon ja pimeyden välistä sotaa. Se on sellaisen tiedostamisen tason löytämistä, joka menee hyvän ja pahan tuolle puolen paikkaan, jossa te voitte ymmärtää kaikkia asioita ja hyväksyä ne. “Jumalan valtakunta on sisällisesti teissä.” Kaikki mitä tarvitsette on sisäpuolella. Rauha, ilo ja tyyneys ovat teidän, kun todella tajuatte keitä te olette: jumalallisia olentoja.

Vasta kun tajuatte olevanne täällä muuntaaksenne ja parantaaksenne itsenne, asiat todellakin alkavat muuttua niin teillä kuin sivuvaikutuksena ympärillänne olevilla ihmisillä. Maailman on mitä on ja suurin asia mitä voitte tehdä sen puolesta on yksinkertaisesti rakastaa sitä sen vuoksi mitä se on. Rakastakaa ja nähkää jokaikisen olennon kauneus, joka on matkaamassa todellisuuden tämän tason halki.

Jeesuksen energia liikuttaa monia teistä. Se johtuu siitä, että hän on teidän sukuanne. Jeesus oli yksinkertaisesti valotyöntekijä, joka oli vapaa karman sidoksista, jolla oli korkea itsensä ymmärtämisen kyky. Hänen energiansa koskettaa teitä, koska tiedätte, että sitä energiaa kohti te olette menossa. Kristuksen energia on teidän oman tulevaisuuden minänne energiaa.

© Pamela Kribbe

www.jeshua.net/fi

Suomennos: Tapio Närhi