Kahden maailman asukas: valotyöntekijän missio
Rakkaat ystävät, minä olen Joshua ja rakastan teitä kaikkia syvästi. Minä kunnioitan teitä sellaisina kuin olette, sekä valoisia että pimeitä puolianne.
Käännyn teidän puoleenne, jotka olette nykyajan uuden tietoisuuden kantajia. Elämäni aikana kannoin valon soihtua ja halusin jakaa sen ihmiskunnan kanssa. Olin hyvin paljon ihminen aivan kuten tekin. Minä kiukuttelin ja masennuin aivan kuten tekin, mutta minulla oli myös syvällisen yhteyden hetkiä sieluuni. Olin kasvamassa sisäisellä tasolla aivan kuten tekin. On tärkeää, että lakkaatte näkemästä minut täydellisenä olentona, teidän yläpuolellanne olevana mestarina. Olen teidän veljenne, teidän ystävänne, enkä ole täällä tuomitsemassa tai saarnaamassa. Haluan jakaa kumppanuuden tunteeni kanssanne, joten tuntekaa kunnioitukseni teitä kohtaan.
Haluaisin sanoa “terve” teille kaikille yksilöllisesti, tuntekaa läsnäoloni sydämessänne. Olette valmiita muuttumaan, valmiita myöntämään millaisia todella olette. Olette ikuisia olentoja, jotka ovat matkanneet universumin halki monien elämien ajan, mutta olette tottuneet vähättelemään itseänne ja mittaamaan itseänne yhteiskunnan normien mukaan. Pidätte itseänne naisena tai miehenä, rikkaana tai köyhänä, terveenä tai sairaana, ja määrittelette itsenne noilla termeillä, mutta olette niin paljon enemmän.
Olette niin vapaita, ja suurin tragedia ihmiseksi tulemisessa nykyajan yhteiskunnassa on se, että menetätte vapauden tunteenne. Maata on verhonnut pelon ilmapiiri niin monien aikakausien ajan, ja ihmiset ovat menettäneet yhteytensä alkuperäiseen voimaansa ja luovuuteensa. Kun tunnette olevanne erillään omasta ydinolemuksestanne, te alatte käyttäytyä “hyväksytyllä” tavalla ja silloin joudutte epätasapainoon.
Kun teillä ei ole yhteyttä sieluunne, tunnette olevanne jatkuvasti eksyksissä, ja sydämessänne on tyhjyyttä, mitä sitten yritätte täyttää itsenne ulkopuolella olevilla asioilla. Haluatte täyttää aukon omaisuudella tai vallalla tai kadotatte itsenne visioihin täydellisen romanttisesta ihmissuhteesta, ja siten joudutte erikoisen käyttäytymisen tai erikoisten asioiden pauloihin. Perusongelmana kuitenkin on, että teillä ei ole yhteyttä omaan ydinolemukseenne, omaan sieluunne.
Valotyöntekijä on henkilö, joka ei enää kestä elää erossa sielustaan. He tuntevat sydämessään eräänlaista kaipausta, eräänlaista koti-ikävää, ja kun he tulevat kypsempään ikään, he alkavat tajuta, ettei mikään ulkopuolelta tuleva voi täyttää sitä aukkoa. Tämän vuoksi valotyöntekijät ovat hyvin kiinnostuneita henkisyydestä, ja heistä tulee henkisen polun etsijöitä. He aloittavat etsintänsä, koska he tuntevat olevansa haavoitettuja sisältä, mutta heidän haavansa eivät ole vain heidän haavojaan. Erillisyyden haavan jakaa koko ihmiskunta, vaikka suuri osa ihmiskunnasta on yhä etsimässä ratkaisuja itsensä ulkopuolelta.
Valotyöntekijäsielut tiedostavat, että vastaus on sisimmässä, ja sen tiedostamisen takia heidän on tarkoitus olla opettajia ja parantajia, mutta monet valotyöntekijät kamppailevat hyvin heikon minäkuvan kanssa. Kasvaessaan lapsena he sisäistävät runsaasti perheensä ja yhteiskunnan tekemiä arviointeja. Heistä ehkä tuntuu, että he eivät voi olla yhtä kunnianhimoisia kuin heidän vanhempansa haluaisivat heidän olevan. He ovat usein hyvin herkkiä ja heillä on tarve vetäytyä ja kokea hiljaisuuden hetkiä pysyäkseen tasapainossa. He ovat usein idealisteja ja monet heistä ovat taiteellisesti lahjakkaita.
Valotyöntekijäsielun tehtävään kuuluu uudenlaisen tietoisuuden tuominen Maahan, mutta siihen pystyäkseen hänen on uskottava lujasti itseensä. Teidän on luotettava oman intuitionne ääneen ja omiin tunteisiinne, mutta ei egopohjaisella tavalla, kuten esimerkiksi: “Minä olen paljon muita ihmisiä edellä”, vaan sydänpohjaisesti arvostamalla ja kunnioittamalla itseänne, koska sillä tavoin sydämenne voi puhua teille. Monien valotyöntekijöiden sudenkuoppana on se, että he kadottavat itsensä alemmuuden tunteisiin ja sivuuttavat todelliset tarpeensa ja toiveensa. Tarvitsette vahvan persoonallisuuden pystyäksenne irtaantumaan yhteiskunnan ideoista ja ollaksenne oma itsenne.
Juuri sitä haluaisin tänään painottaa: vahvana ja itsetietoisena olemisen tärkeyttä, mikä on sisällänne olevan miespuolisen energian viesti. Kun elin Maassa yli kaksituhatta vuotta sitten, minun piti usein eristäytyä muistaakseni kuka olin. Ympärilläni oli paljon hämmentäviä energioita, erityisesti itseäni lähellä olevien ihmisten odotuksista johtuen. Minun piti suojella itseäni niiltä pysyäkseni yhteydessä korkeampaan minääni. Minulla oli usein tapana mennä autiomaahan yksin tunteakseni olevani lähellä Jumalaa, Henkeä ja säilyttääkseni itseluottamuksen.
Niin se on teilläkin. Olette kahden maailman asukkaita: teillä on toinen jalka tämän päivän yhteiskunnassa ja toinen jalka sielunne ulottuvuudessa eli siinä maailmassa, josta olette tulleet. Teidän on pidettävä jalkanne tukevasti siinä ulottuvuudessa, muuten teistä tulee hetteikköön juuttuneita ja pelokkaita yhteiskunnan paineiden takia. Tarvitsette miespuolista energiaanne sanoaksenne tiukasti “ei” vaatimuksille ja odotuksille, jotka eivät tunnu teistä oikeilta. Joten siinä mielessä teidän täytyy olla sotureita, vaikkakaan ei sellaisia sotureita, jotka tappelevat ja kamppailevat toisten ihmisten kanssa. Soturina oleminen tarkoittaa sitä, että on uskollinen itselleen, irtaantuu usein ympäröivästä maailmasta, ja kuuntelee mitä itse tuntee, mitä itse aistii, ja luottaa sisäiseen opastukseen.
Pyydän nyt teitä matkaamaan mielikuvituksessanne kanssani autiomaahan ja menemään sinne yöaikaan. Lämpötila on viilentynyt ja näette yllänne kirkkaita tähtiä täynnä olevan taivaan. Kuvitelkaa, että olette siellä kanssani, ja tuntekaa ympärillänne olevan valtavan tilan mysteeri – tuntekaa elämän mysteeri. Löydätte paikan istuutua ja rentoudutte ja menette sisimpäänne. Autiomaa on kuin ulkoinen porttikäytävä omaan sisäiseen temppeliinne, johon nyt astutte sisään. Temppelin sisällä tunnette olevanne yhteydessä Maan runsauteen ja kaikkiin taivaan tähtösiin.
Olette niin suuria ja mahtavia olentoja, ja sanotte itsellenne: “Hyväksyn suuruuteni, olen erilainen, olen täällä tuomassa uutta tietoisuutta.” Muistakaa mistä olette tulleet: hiljaisen viisauden paikasta, josta teidät on kutsuttu tulemaan Maan päälle tähän aikaan. Olette täällä parantamassa sisäisiä haavojanne ja olemaan myös esimerkkinä toisille ihmisille. Pyydän teitä ottamaan itsenne vakavasti.
Kun olette sisäisessä temppelissänne, siellä on opas, joka haluaa tarjota teille apua tai neuvoa. Muistakaa, että oppaanne ovat teidän ystäviänne – todella. Olette hyvin paljon sielunkumppaneita, mutta koska he ovat toisella puolella, he näkevät joitakin asioita selvemmin kuin te omilla ihmissilmillänne. Kun sallitte oppaidenne tulevan lähemmäksi, tunnistatte heidät ystäviksenne ja tunnette eräänlaista sukulaisuutta. Kysykää sitten oppailtanne, mitä teidän tarvitsee tietää juuri nyt. Jos olette tuohtuneita tai allapäin jostakin asiasta elämässänne, voitte kertoa heille. Tuntekaa, että tältä puolelta, tästä ulottuvuudesta saa paljon apua ja opastusta.
Teitä arvostetaan niin paljon siitä mitä teette, ja oppaanne ovat vain muistuttamassa teitä asioista, jotka jo tiedätte. Ennen kuin laskeuduitte Maahan ja inkarnoiduitte tähän kehoon, te olitte hyvin tiedostavia olentoja, joten tuntekaa yhteyttä oppaisiinne, sillä he ovat sielunne ulottuvuuden edustajia.
Kuvitelkaa nyt lähtevänne tästä temppelistä ja tuovanne sen energian mukananne Maahan. Kun olette istumassa täällä, tässä huoneessa, sallikaa korkeamman itsenne, sielunne energian olevan täysin kanssanne kehonne sisällä, ja tiedostakaa, että maailma tarvitsee teitä, maailma tarvitsee nimenomaan teidän sielunne energiaa.
Haluaisin kiittää teitä rohkeudestanne ja sinnikkyydestänne. Kunnioitan teitä syvästi ja vaikka tunnette olevanne hämmennyksissä tai teillä on tuskaa, voin silti nähdä valonne loistavan kirkkaasti. Olen täällä muistuttamassa teitä siitä valosta ja vakuuttamassa teille, että luotan teihin.
© Pamela Kribbe
Suomennos: Tapio Närhi