Kuoleman tuolta puolen
Pamela Kribbe kanavoi Joshuaa
Hyvät ystävät, rakkaat valon enkelit, minä tervehdin teitä kaikkia.
Kristus-energian sydämestä minä, Joshua ojennan käteni ja lausun tervehdykseni teille.
Rakastettu enkeli, tiedä se, että sinua vaalitaan. Tiedä, että sinua rakastetaan ehdoitta jopa nyt asustaessasi lihaa ja verta olevassa, kuolevaisessa kehossa. Vaikka elätkin tämän väliaikaisen kodin rajallisuudessa, olet yhä osa Jumalaa, sitä Kotia, johon kaipaat niin kovasti. Et ole koskaan aidosti lähtenyt Kotoa, mutta silti et tunnista sitä ikuista liekkiä, joka aina palaa olemuksessasi. Ota yhteys siihen valoon tällä hetkellä, vaali itseäsi, tunnista kuka olet. Valo palaa sisimmässäsi niin kauniina ja puhtaana. Miksi olet edes epäillyt sitä?
Tänään puhumme kuolemisesta. Kuolemaan liittyy paljon pelkoja. Pelkoa tuhoutumisesta, pelkoa unohduksiin jäämisestä, pelkoa kuolemaan liitettyyn suureen ja mustaan reikään joutumisesta. Kuten niin usein käy täällä maallisessa ulottuvuudessa, sinä pyrit kääntämään asiat päälaelleen ja esittämään ne täsmälleen päinvastoin kuin mitä ne todellisuudessa ovat. Todellisuudessa kuolema on vapautus, kotiinpaluu, muistuma siitä, kuka todella olet.
Kun kuolema saapuu, sinä palaat vaivattomasti luonnolliseen olemisen tilaasi. Tietoisuutesi sekoittuu valon liekkiin, joka on aito identiteettisi. Maalliset taakat nostetaan pois harteiltasi. Fyysisessä kehossa asustaminen asettaa sinulle rajoituksia. On totta, että valitsit sukelluksen tähän rajoitusten tilaan tarjolla olevien kokemusmahdollisuuksien takia. Kuitenkin kyse on hurmion tuntemuksesta, kun palaat takaisin luonnolliseen, enkelimäiseen tilaasi. Sisimmässäsi oleva enkeli haluaa lentää ja olla vapaa, tutkia vapaasti lukuisia maailmoja, joista universumi koostuu. Tutkittavaa ja koettavaa on niin paljon. Kun olet syntynyt maalliseen kehoon, menetät enemmän tai vähemmän kosketuksen tähän enkelimäiseen vapauteen ja ilman rajoja olemisen tunteeseen.
Liity toki seuraani, kun menemme takaisin siihen hetkeen juuri ennen sukellusta nykyiseen inkarnaatioosi. Sisäisellä tasolla annoit itsellesi luvan tämän maallisen elämän aloittamiseen. Se oli tietoinen valinta. Ehkä olet unohtanut sen, ja silloin tällöin epäilet, haluatko todellakaan olla täällä. Kuitenkin on ollut hetki, jolloin sanoit “kyllä”. Se oli rohkea valinta. On suurta urhoollisuutta osoittava teko vaihtaa enkelimäinen vapaus ja rajoittamattomuuden tunne väliaikaisesti ihmiseksi ja kuolevaiseksi tulemisen seikkailuun. Tuo seikkailu pitää sisällään lupauksen, joka tekee siitä kannattavan. Tunne se “kyllä!”, joka kerran kumpusi sielustasi. Muista myös, miten tunsit vetoa Maahan. Tunne, kuinka yhdistyit Maan todellisuuteen, ja tunne se hetki, jolloin laskeuduit äitisi kohdussa olevaan sikiöön. Saatat panna merkille Maa-planeettaa ympäröivää raskautta, tiettyä harmautta tai sakeutta.
Maassa on paljon kärsimystä. Tuska, menetykset, pelot, kielteiset ajatukset ovat osa Maan kollektiivista ilmapiiriä. Ja sen läpi sinä tuoreena inkarnoituneena sieluna menit. Valosi löysi tiensä pimeyden läpi, ja tällöin tietämättömyyden väistämätön verho lankesi alkuperäisen enkelitietoisuutesi ylle. Tunne sen tapahtuman surullisuus, ja tunne sen takaa oma rohkeutesi ja urheutesi. Olit päättäväinen: “Minä aion tehdä sen. Taas kerran minä aion juurruttaa itseni Maan todellisuuteen etsiäkseni omaa valoani, tunnistaakseni sen, löytääkseni sen uudelleen ja välittääkseni sitä tähän maailmaan, joka on niin sen tarpeessa.”
Niin, se on ollut hyppy tietämättömyyteen. Ihmisenä olemiseen kuuluu, että unohdat väliaikaisesti kuka olet etkä muista rajoittamattomana olemisen tilaasi. Unohdat, että olet turvassa ja vapaa, olitpa missä tahansa. Olemalla ihminen tavoittelet uudelleen luonnollista vapauden ja turvallisuuden tunnetta. Etsinnöissäsi voit joutua sellaisten voimien houkuttelemaksi, jotka näyttävät tarjoavan sinulle sitä, mitä olet hakemassa, mutta itse asiassa tekevätkin sinut riippuvaiseksi jostakin itsesi ulkopuolella olevasta. Saatat turvautua ulkopuolisiin arvioihin, jotka kertovat sinulle miten käyttäytyä, jotta tulisit rakastetuksi. Nämä väärät mielikuvat Kodista, nämä korvikkeet pyrkivät synkistämään ja masentamaan sinua. Todellakin, matka taivaasta alas Maahan on ollut rankka. Kuolema kuitenkin vie sinut takaisin ikuisen rakkauden ja turvan tasolle. Kuollessasi sinä annat itsesi sille, joka olet aina ollut. Jos kuolet tietoisesti, jos voit hyväksyä kuoleman ja antautua sille, kuolemisesta tulee riemukas tapahtuma.
Mitä tapahtuu silloin, kun kuolet? Ennen kuin kuolet, käyt läpi eroamisen ja irtipäästämisen vaiheen. Siinä vaiheessa sanot hyvästit maalliselle elämälle ja läheisillesi. Se voi olla vaikeaa, mutta samaan aikaan saat mahdollisuuden pohtia syvällisesti kuka olet ja mitä olet oppinut ja saanut aikaan Maan päällä elämäsi aikana. Siinä surussa, jota saatat tuntea irrottautuessasi läheisistäsi, käy oikein hyvin selväksi, mikä sinua heihin yhdistää. Se on kuolematon rakkauden side. Tämä side on niin voimakas, että se vaivattomasti ylittää kuoleman rajan. Rakkaus on ehtymätön lähde, joka aina saa aikaan uutta elämää. Älä pelkää läheistesi menettämistä, sillä hyvästien hetkellä ehdottoman rakkauden siteet vahvistuvat ja niille annetaan uusi elämä. Sillä on varmaa, että kun eroatte rakkaudessa, tulette tapaamaan uudelleen. Tulette löytämään toisenne uudelleen, vaivattomasti, sillä lyhyin tie toiseen on aina sydämen tie.
Jos olet rakastanut niitä, jotka ovat siirtyneet rajan yli, voit olla varma, että he ovat lähelläsi sydämen tasolla. Tunne heidän läsnäolonsa, sillä he ovat täällä keskuudessamme ja esittävät tervehdyksensä sinulle. He tuntevat olonsa etuoikeutetuiksi ja vapaiksi. He ovat vapaita siitä epäilyksestä, mikä vaivaa niin monia Maan päällä, ja he haluavat kiihkeästi antaa teille sitä rakkautta ja lempeyttä, mikä on aina teidän kaikkien ulottuvillanne.
Jälkeen jääneet liittävät usein surun ja menetyksen tunteet läheisen kuolemaa edeltävään vaiheeseen. On luonnollista surra läheisen lähtöä. On luonnollista kaivata läheisen fyysistä läsnäoloa. Me kuitenkin rohkaisemme teitä tuntemaan, että heidän lähtönsä myötä avautuu portti uuteen ulottuvuuteen, jossa kommunikointi on luonteeltaan niin puhdasta, selkeää ja suoraa, että se kohoaa Maassa yleisesti käytettyjen viestintämenetelmien yläpuolelle. Teillä voi olla suora yhteyskanava läheiseen hänen kuoltuaan, omasta sydämestänne hänen sydämeensä. Tällä tavoin välillänne mahdollisesti olleet väärinkäsitykset selviävät, kun rehellisesti ja avoimesti kommunikoitte toisen kanssa. Viestinne menee perille, aina.
Kun olet itse kuollut, katselet Maassa eläviä ihmisiä eri näkökulmasta. Olet suvaitsevampi, lempeämpi ja huomaat itselläsi olevan enemmän viisautta. Et ole heti täysin tasapainossa, koska viet mukanasi tunnetiloja ja tunteita, joita on käsiteltävä. Et ole täydellinen tai kaikkitietävä heti kun irtaudut fyysisestä elämästä. Eikä siinä tosiaankaan ole mitään moittimista, sillä tällä puolella on yhä niin paljon koettavaa ja löydettävää! Silti useimmille teistä näkökulma on uusi. Ikuisuuden ulottuvuus on “kouraantuntuva” ja se kunnioittavasti pehmentää näkemyksiäsi asioista, joita sinulla ja lähelläsi olevilla ihmisillä oli Maan päällä.
No niin, mitä SINULLE tapahtuu, kun siirryt kuoleman rajan yli? Kun olet käynyt läpi suruvaiheen, hyvästien jättämisen, alat tuntea kuoleman lähestyvän. Tietoisuutesi polttopiste muuttuu. Ulkomaailmasta, ihmisistä, kehostasi irtipäästämisen jälkeen tietoisuus kääntyy sisäänpäin ja menee syvemmälle sisimpääsi. Ulkomaailman tiedostaminen vähenee, ja näin voit valmistautua sisäiselle matkalle, jolle olet lähdössä. Jos hyväksyt kuoleman tietoisesti, tunnet “valmistautumisen” kokemuksen, valmiuden aitoon irtipäästämiseen. Läheisillesi tämä on hetki, jolloin heidän on annettava sinun mennä, sillä tarvitset kaikki voimasi sisäänpäin kääntymiseen ja valmistautumiseen.
Kuolemisen ei tarvitse olla tuskallista. Itse asiassa se, mitä tapahtuu, on mahtavaa ja majesteettista. Kuoleminen on pyhä tapahtuma, jossa sielu liittyy yhteen itsensä kanssa mitä läheisimmällä tavalla. Loppuvaiheessaan kuoleva henkilö aistii maallisen ulottuvuuden irrallisella tavalla: kehon, tuoksut, värit ja muut fyysiset aistimukset. Hän tiedostaa toisen ulottuvuuden, jonka säteily on niin lupaavaa ja kutsuvaa, että antautuminen ja kaikkien maallisten asioiden taakse jättäminen ei ole enää ollenkaan niin vaikeaa. Läheistesikään läsnäolo ei estä sinua nyt lähtemästä. Kodin energia – Jumalan, taivaan tai miksi tahansa haluat sitä kutsua – on niin ylitsevuotavan lempeä, lämmin ja vakuuttava, että irtipäästäminen ja väsyneen ja kuluneen kehon jättäminen Maahan on helppoa.
Kun päästät irti rauhassa, sielusi irtoaa kehostasi hellästi ja juohevasti. Tunnet olevasi universaalien viisauden ja rakkauden voimien tukemana. Jos kuolet vastustelematta, välitön ympäristösi täyttyy lämpimällä ja rakastavalla energialla. Koet sanomattoman vapautuksen tunteen. Olet vapaa, ja kaikki selkiytyy. Muistat rakkauden ainaisen läsnäolon, mutta ei abstraktina ideana, vaan konkreettisena todellisuutena. Maassa ollessasi kutsuit tällaista rakkautta “Jumalaksi”, ja sinulla oli yksipuolinen, inhimillinen mielikuva siitä, mitä tämä Jumala “halusi sinulta”. Olit vakuuttunut, että tällä Jumalalla oli tiettyjä vaatimuksia, joiden mukainen et yleensä ollut. Mutta tässä ulottuvuudessa mieleesi palaa, mikä Jumalan tahto todella on: vaalia sieluasi, inspiroida sinua, kokea luomakunta sinun kauttasi ja lopulta tunnistaa Itsensä kasvoistasi. Jumala halusi tulla ihmiseksi sinun kauttasi. Maailmankaikkeuden evoluution tavoite on SINÄ: Jumala tullut ihmiseksi!
Jumala on luomisen lähde, ja sinä olet sen täyttymys. Sinua, joka olet antanut Jumalan valolle ihmismuodon, ei koskaan arvostella ihmisenä olemisesta. Sen sijaan sinua kunnioitetaan. Ajatus kostonhimoisesta Jumalasta on taas yksi kieroutuma, pelon lietsoma vääristymä totuudesta. Jumala tunnistaa Itsensä sinusta huolimatta siitä, mitä teet tai jätät tekemättä. Kun olet palannut tälle puolelle, tiedostat jälleen tämän, ja harteiltasi luiskahtaa pois rekkakuormallinen itsesi arvostelua ja huonommuuden tunteita. Tunnet jälleen elämisen alkuperäisen ilon, turvallisesti Jumalan kämmenellä.
Heti kun olet saapunut tänne, havaitset ympärilläsi valo-olentoja. On sinua auttavia oppaita sekä ihmisiä, joita tunsit ja jotka kuolivat ennen sinua. Joskus tulet yllättymään, keihin törmäät tällä puolen: elinikäisten ystävien ja sukulaisten vierellä saattaa olla ihmisiä, joita tapasit vain ohimennen mutta jotka kuitenkin koskettivat sydäntäsi syvältä. Jossakin vaiheessa kaikki, joihin sinulla oli rakkauteen perustuva yhteys, tulevat tervehtimään sinua. Jälleen kerran sinulle selviää, että hyvästien jättö on vain illuusio, että sydänyhteys on ikuista. Koet kiitollisuutta ja kunnioitusta saapuessasi tälle ehdottoman rakkauden ja viisauden tasolle.
Saavuttuasi tälle puolelle tulee säätövaihe, jossa totuttelet uuteen ympäristöösi ja hitaasti vapautat kiinnikkeet maalliseen elämään. Sinun pitää “mukautua ilmastoon”. Sinua tukemassa on oppaita, jotka ovat erikoistuneet tähän. Sinulla on yhä keho, mutta se tuntuu häilyvämmältä kuin se fyysinen keho, johon olit tottunut. Todennäköisimmin se ottaa viimeisimmän fyysisen kehosi ulkomuodon. Vaikka sinulla on vapaus ottaa mikä tahansa ulkomuoto minkä haluat, useimmat ihmiset arvostavat jatkuvuutta vielä jonkin aikaa. Sinulla on myös vapaus luoda omat elämisen olosuhteesi, esimerkiksi kauniin talon ihastuttavine puutarhoineen siihen luonnolliseen ympäristöön, josta pidit Maassa ollessasi. On aivan asianmukaista kokeilla maallisia fantasioitasi tällä tasolla, johon viittaan astraalitasona. Se on ulottuvuus eli olemisen maailma, joka sallii runsaasti luovaa vapautta, vaikka se yhä muistuttaa fyysisen Maan ulottuvuutta ja on läheisesti siihen yhteydessä.
Joidenkin ihmisten on ollut vaikeaa hyväksyä kuolema Maan päällä, ja heidän siirtymisensä toiselle puolelle on saattanut olla vähemmän rauhallinen. Yleensä he tarvitsevat enemmän aikaa sopeutuakseen elämän uusiin olosuhteisiin. Joskus kestää kauan ennen kuin he todella käsittävät kuolleensa. Jotkut ihmiset ovat kärsineet pitkäaikaisesta sairaudesta, ja heidän on vaikea jättää sairaana oleminen taakseen. He eivät täysin pysty uskomaan olevansa taas terveitä, ja usein tarvitaan henkisen oppaan kärsivällisyyttä ja lempeyttä, jotta he vapautuisivat vanhasta kehostaan. Vanha keho voi tarrautua sieluun, puhtaasti käsitteenä, ajatusmuotona. Sama koskee emotionaalisia tapoja ja käytösmalleja. He voivat toistaa itseään astraalitasolla, kunnes sielu keksii vapautensa, irtipäästämisen voimansa ja avautuu jollekin uudelle.
Toisena mahdollisuutena on, että sielu jää kiinni Maan ulottuvuuteen, erityisesti läheisiinsä, koska kuolema tapahtui äkillisesti tai hyvin nuorena. Näin voi käydä onnettomuuksissa, äkillisissä katastrofeissa tai kun ihminen oli parhaassa iässään. On tilanteita, joissa tietty sielu ei tuntenut olevansa valmis tai ei ollut valmistautunut poistumiseen. Noissa tapauksissa kuoleminen on enemmän tai vähemmän traumaattista. Tällä puolella on rakastavaa tukea näille traumaattisille sieluille, niin kuin täällä aina on. Ennemmin tai myöhemmin sielu pääsee tilanteen hyväksymisen ja ymmärtämisen tilaan. Aina on olemassa hyvä syy sille, mikä Maan tasolla näyttää ennenaikaiselta lähdöltä. Kuoleminen ei ole koskaan mikään sattuma.
Kun olet ollut toisella puolella kauemmin, henkesi laajenee tiedostamisen laajemmille ja syvemmille tasoille. Päästät yhä enemmän irti niistä ajattelun ja tuntemisen tavoista, joihin olit Maassa tottunut. Pohjimmiltaan sinä palaat vähitellen ydinolemukseesi, sieluusi, sisimmässä olevaan jumalalliseen kipinään. Mitä enemmän pääset – tai palaat – siihen tietoisuuden tilaan, sitä enemmän irtaudut maallisesta persoonallisuudestasi ja Maan ulottuvuudesta. Aistit olemisen virran, joka ulottuu itsesi olemuspuolen yli. Pääset kosketuksiin muihin Maassa viettämiisi elämiin, inkarnaatioihin, jolloin sielusi toiset puolet olivat kehollistuneena. Tiedostat sen rajattoman tilan, joka on sielusi, ja ne monet kokemukset, joita olet kerännyt matkallasi universumin halki.
Kun Maassa olevat ihmiset ottavat nyt sinuun yhteyttä, he aistivat henkilön, joka on saanut lisää viisautta ja henkistä rakkautta. Itse asiassa olet siirtymässä lähemmäksi sielusi ydintä, olet jättämässä astraalitason ja saapumassa tasolle, jota kutsun ydinolemuksen ulottuvuudeksi. Useimmat ihmiset viipyvät melko pitkään astraalitasolla kuolemansa jälkeen. He tarkastelevat elämäänsä Maan päällä ja pohtivat kaikkia läpikäymiään kokemuksia. Astraaliulottuvuudessa voit kokea sekä iloa että masennusta, sekä myönteisiä että kielteisiä tunnetiloja. Ympäristösi peilaa sisäistä psykologista todellisuuttasi. Ne tunnetilat, jotka olet oppinut hyväksymään, ottavat värien, maisemien ja kohtaamisten muotoja. Käyt usein astraaliulottuvuudessa unissasi, joten olet tutustunut tähän tiedostamisen kenttään. Kun esoteerisessa kirjallisuudessa puhutaan monista elämän jälkeisistä kerroksista tai maailmoista, jotka vaihtelevat pimeästä valoon, viitataan astraalitasoon.
Astraalitasolla saat mahdollisuuden lajitella sitä emotionaalista lastia, jota olet tuonut mukanasi viimeisestä elämästäsi Maan päällä. Tässä asiassa monet rakastavat oppaat avustavat sinua. Jossakin vaiheessa päästät irti kaikista kiinnikkeistäsi ja emotionaalisesta tuskasta, ja olet valmis siirtymään kokonaan astraalitason tuolle puolen. Silloin siirryt ydinolemuksen tasolle. Kun tämä tapahtuu, se on kuin toinen kuolema. Jätät taaksesi kaiken, mikä ei aidosti kuulu sinulle, ja sallit itsesi sulautua suurempaan Itseesi, jumalalliseen ytimeesi. Sillä hetkellä, jolloin siirryt ydinolemuksen tasolle, tiedostat sinua liikuttavan valtavan voiman. Koet ykseyttä Jumalan kanssa.
Ydinolemuksen taso, ikuisen Itsesi taso on jumalallisen tietoisuuden tyyssija, joka on koko luomakunnan alku. Pyydän teitä hetkeksi ottamaan yhteyttä tähän tasoon, tässä ja nyt. Se ei ole kaukana. Se läpäisee kaiken, sekä astraalitason että Maan tason. Se läpäisee koko kosmoksen. Siellä aistimanne läsnäolo on Jumalan läsnäoloa, puhdasta ja tahratonta. Se saatetaan aistia syvänä hiljaisuutena, täydellisen rauhallisena, silti elämää ja luovuutta pursuavana. Tästä lähteestä koko luomakunta juontaa juurensa ja tähän lähteeseen se tulee palaamaan.
Kun saavut elämän jälkeiselle ydinolemuksen tasolle, pystyt tekemään tietoisia valintoja tulevan määränpääsi suhteen. Tällä tasolla voit järjestellä opettajien ja oppaiden avulla toista inkarnaatiota Maan päälle, tai suunnitella erilaista matkaa tavoitteidesi mukaan. Voit selvästi kuulla sielusi äänen ydinolemuksen tasolla. Juuri tältä tasolta sinä kerran sanoit “kyllä” sille elämälle, jossa nyt huomaat olevasi.
Muistelkaapa hetkinen, miltä tuntui olla tällä tasolla. Mitä enemmän tiedostatte tämän ulottuvuuden maallisen elämänne aikana, sitä helpompaa on kuolla rauhallisesti ja, kuolemanne jälkeen, siirtyä astraalitasolta ydinolemuksen tasolle.
Kuolema ei ole mitään muuta kuin siirtymä. Yksi monista siirtymistä, joita teette elämässä. Syntymä on siirtymä. Elämässä Maan päällä tunnetaan niin monia siirtymisen, läpikäynnin ja irtipäästämisen hetkiä. Ajatelkaapa sitä. Keho, jossa asustatte, on kerran ollut hyvin pieni, suojaton pieni vauva. Ja silti sielunne, jumalallinen ydinolemus sisällänne oli jo toimimassa kauttanne, kun olitte suojattomana, pienenä vauvana. Kun tulitte täysi-ikäisiksi, monet teistä joutuivat maallisen elämän asettamien vaatimusten nielaisemiksi, ja jouduitte vastatusten pelkojen ja epäilysten kanssa. Jumalallisen ytimenne eli sielunne tietoisuus joutui taka-alalle. Elämäänne tuli kuitenkin hetkiä, jolloin jumalallisen tiedostamisen ulottuvuus avautui jälleen. Usein se tapahtui silloin, kun teidän oli päästettävä irti, kun teidän oli jätettävä jäähyväiset.
Ehkä sanoitte hyvästit rakastetulle, ehkä lähditte jostain työpaikasta – mikä tahansa ajateltavissa oleva skenaario. Tuollaiset tapahtumat ovat siirtymiä, jotka muistuttavat kuolemista, ei niinkään kirjaimellisesti, vaan psykologisesti. Teitä pyydetään päästämään irti syvällisellä tasolla, ja juuri noilla irtipäästämisen hetkillä alatte aistia ikuisen Itsenne todellisuutta, sitä jumalallista valoa, joka sisällänne palaa. Tämä todellisuus pysyy luonanne ehdoitta, jopa silloin kun kaikki muu katoaa. Ja niin se on, kun puhutaan fyysisestä kuolemisesta. Jos sillä hetkellä olette riittävän rohkeita päästämään irti, ikuisuuden taso ottaa teidät vastaan, ja tiedostatte hyvin voimakkaasti sen, keitä todella olette.
Kuoleminen tietoisesti antautumalla on pyhä tapahtuma, täynnä elämää ja kauneutta. Avautumassa olevan tapahtuman majesteettisuus on kouriintuntuvaa läsnä oleville. Mitä enemmän läsnä olevat ovat kokeneet “kuolemista eläessään”, sitä enemmän heidät täyttää arvostus ja kunnioitus siirtymää kohtaan, jota he ovat todistamassa.
Mitä tulee kaikkiin luomakunnassa tapahtuviin siirtymiin, alkaen fyysisestä syntymästä ja kuolemasta voimakkaan tunnepitoisiin irrottautumishetkiin elämänne aikana, ratkaisevana kysymyksenä ei ole säilyttekö hengissä, vaan pystyttekö pitämään yhteyden jumalalliseen ytimeenne. Voitteko pysyä kosketuksissa ydinolemuksen tasoon, alkuperäänne, luomakunnan sydämenlyöntiin? Yhteydenpito ydinolemuksen tasoon elämänne aikana on paras tapa valmistautua kuolemaan ja siihen, mitä sen tuolla puolen on. Tiedostamalla nyt – ennen fyysistä kuolemaa – sen, että ydinosa teistä ei ole riippuvainen kulloisestakin fyysisestä kehosta eikä siitä identiteetistä, jonka olette maailmassa omaksuneet, vapautatte itsenne tekemään pehmeän siirtymän sitten kun se hetki koittaa.
Yhteydenotto ydinolemuksen tasoon on valinta, jonka teet. Kuolema sinänsä ei tule sinua sen lähemmäksi. Kuoleman jälkeen olet hyvin paljon se sama persoona kuin nytkin, vaikka sinulle on suotu erilaisia mahdollisuuksia ja annettu laajempi näkökulma. Silti ratkaisevaksi kysymykseksi jää: muistatko itsesi? Pystytkö tietoisesti ottamaan yhteyttä siihen ajattomuuden ulottuvuuteen, joka virtaa lävitsesi ja joka todella inspiroi sinua?
Olet tuhoutumaton, kovasti rakastettu valon enkeli. Luota siihen. Anna tämän tiedon lohduttaa ja tukea itseäsi, kun oma kuolinhetkesi lähestyy, ja myös tällä hetkellä, kun kamppailet elämäsi ongelmien parissa.
Jotta kuolisit rauhallisesti, sinun on irrottauduttava sisäisellä tasolla kaikesta, mikä sitoo sinut maalliseen olemassaoloon. Harjoittele tätä irrottautumista jatkuvasti eläessäsi, ja olet tällöin valmistautunut kuolemaan.
Voit kysyä: “Eikö ole traagista irrottautua elämästä samalla kun ollaan keskellä elämää?” Vastaus on: “Ei. Sen sijaan se on osoitus todella vahvasta hengestä.”
Mitä irrottautuminen merkitsee? Se merkitsee sitä, että kiinnität huomiota ydinolemukseen, ettet jää kiinni epäolennaisiin asioihin. Se merkitsee sitä, ettet luo tarpeettomia emotionaalisia draamoja. Se merkitsee sitä, että koet iloa elämän yksinkertaisista asioista. Irrottautumisen harjoittelusta ja virittäytymisestä ydinolemuksen tasolle seuraa, että tiedostetaan piilossa oleva ulottuvuus, joka on suoraan havaittavissa olevan pinnan alla ja tuolla puolen. Se merkitsee luopumista pika-arvostelemisesta hyvän ja pahan suhteen, ja luottamista kosmiseen älyyn, joka ylivoimaisesti voittaa ihmismielen.
Monet teistä ovat jääneet kuumeisen ajattelun ansaan. Pohditte kuumeisesti elämää: kuinka ratkaista ongelmia, kuinka saavuttaa kaikki ne asiat, jotka luulette, että teidän pitää tehdä. Olette hyvin piintyneitä organisoimaan elämää tahtonne ja mielenne avulla. Irrottautuminen merkitsee, että suhtaudutte tähän ajattelupuoleen vähemmän vakavasti. Onko se niin traagista? Ei. Päinvastoin, se tuo elämäänne valoa ja ilmavuutta.
Kun pyritte hallitsemaan elämää liikaa, siitä tulee kamppailua, se on väsyttävää ja raskasta. Irrottautuminen tuo mielenrauhaa, huumoria ja huomaavaisuutta. Elämän rajallisuuden tiedostaminen inspiroi luonnollista halua elämän vaalimiseen. Ja juuri silloin jumalallinen ydinosanne voi vaivattomasti virrata lävitsenne, ydinolemuksen tasolta maalliseen todellisuuteenne. Kun se tapahtuu, olette voittaneet kuoleman ennen kuolemaanne.
© 2009 Pamela Kribbe
Suomennos: Tapio Närhi