Rakkaat ihmiset, minä olen Joshua, ja olen iloinen ollessani kanssanne.

Te olette rakentamassa uutta polkua Maan päälle, ja se on sisäinen polku, tietoisuuden polku. Toiset seuraavat polkuja ja reittejä, joita luotte mielessänne, sillä on helpompaa kulkea tallattuja polkuja pitkin. Olette niitä, jotka valloittavat tutkimattomia alueita, luovat uusia polkuja ja siten tekevät reittejä toisten seurattaviksi. Tämä on teidän työtänne, teidän niin kutsuttu tehtävänne: otitte sen itsellenne sielunne tasolla ennen kuin aloititte tämän elämän Maan päällä.

Näin tekemällä te tulette todella onnellisiksi ettekä tyydy mihinkään sitä vähempään. Kun tunnette, että teillä on se uusi polku jalkojenne alla ja että luotte sitä mitä sielustanne halusitte, vasta silloin tunnette todellista sisäistä täyttymystä ja syvällistä yhteyttä Maan kanssa. Teille ei ole mahdollista mikään helppo olemassaolo, ei keskitie eikä mukautuminen. Olette valinneet erilaisena olemisen, mikä täällä on myös tänä päivänä tullut mainituksi. Erilaisena oleminen on saanut teidät kokemaan hyljeksinnän tuskaa toisten taholta. Mutta muistakaa myös ne tietoisuutenne läpimurtojen kokemisen ilot ja voitot sekä rakkauden kokeminen, mikä nousee pelon yläpuolelle. Sielun voimakkaita ilon hetkiä ovat sellaiset hetket, kun muistatte keitä olette sielustanne eläessänne Maan päällä pelon ruokkimien ajatusmallien keskellä. Nuo voiton hetket ovat aikoja, kun sielunne koskettaa Maata ja kun toteutatte omaa kohtaloanne.

Mitä tapahtuu noina hetkinä, kun täytytte sielunne ydinolemuksesta ja Maan päällä aikomastanne tehtävästä?  Mitä todella tapahtuu noina hetkinä, jolloin sielunne tulee yhteen inhimillisyytenne kanssa? Silloin ei ole pelkoa, vaan avoimuutta. Pelon äänen korvaa syvällinen luottamus ja sisäinen tieto siitä, mikä on hyvää. Ja kuinka haluatte kokea sitä tunnetta alati, sillä kärsitte eläessänne pelossa! Pelko tuntuu pahalta, epämiellyttävältä, eikä kehonne ja sielunne saa ravintoa pelokkaista ajatuksista ja tunteista. Se on kuin teidät yllättävä myrkky tai jonkinlainen juoksuhiekka, johon juututte, ja kun olette siinä puolivälissä, teidän on vieläkin vaikeampi päästä irti sen otteesta.

Teidän on ymmärrettävä, että pelon energia ja siitä aiheutuva ajattelutapa on viipyillyt Maan päällä vuosisatojen ajan. Se on tunkeutunut yhteiskuntiin ihmisiä ympäröivänä pilvenä tai sumuna, ja sen vuoksi heidän on vaikea vapautua tästä kamalasta energiasta. Ihmiset hakivat yhteisyyttä ja turvaa toisistaan, mutta tietämättään he myös ruokkivat toistensa pelkomalleja. Yksilöltä vaatii rohkeutta irrottautua ja vapautua tästä riippuvuudesta ja sanoa “ei” tälle kollektiiviselle kuviolle, joka on siirtynyt sukupolvelta toiselle. Vieläkin se pelon sumu, se pelon täyttämien ajatusten myrkky voi saada teidät valtaansa. Te kaikki olette tehneet positiivisia valintoja elämässänne, kun olette seuranneet sydämenne ääntä, sielunne ääntä. Siltikään tie eteenpäin sillä polulla ei ole ilmiselvä tai selkeä, koska aina on olemassa menneisyyden ja pelon ääni, joka voi ajoittain nujertaa teidät. Pelko yrittää vakuuttaa teille, että olette vastuuttomia, ja että se mitä haluaisitte tehdä, ei ole mahdollista, ja että ette voi olla erilaisia ja että teitä rangaistaan sen vuoksi. Rangaistukset ovat usein tulleet vanhemmilta, opettajilta, työnantajilta ja muilta elämässänne olevilta ihmisiltä, ja aikoinaan nämä rangaistukset olivat usein varsin raakoja. Katsokaa kuinka toisinajattelijoita ennen vanhaan vainottiin kerettiläisinä tai harhauskoisina. Teissä on tätä tuskan täyttämää menneisyyttä.

Miten pääsette irti sen pilven, sen pelkopohjaisen ajattelusumun vaikutuksesta? Ensiksi teidän pitää oppia tunnistamaan, kun ajattelette ja toimitte pelosta. Vasta sitten voitte päästää irti ja vasta sitten teidän ja ahdistuksen välille muodostuu hieman etäisyyttä tai tilaa. Itse asiassa olette nyt niin tottuneita siihen, että pelko saa teidät valtaansa. Syntymästänne alkaen peritte ajatuksia sosiaalisesta ympäristöstänne, josta huokuu pelko ja epäluottamus, joten alkuun ette edes tajua olevanne siinä pilvessä tai sumussa – se on teidän tavanomainen todellisuutenne. Ja sitten kun nuo itsensä muistamisen ja heräämisen hetket todella tapahtuvat, voitte myös kokea alkureaktion pelosta. Tunnette olevanne kaikkea sitä vastaan, mihin teitä on opetettu uskomaan, jos noudatatte sielunne ääntä ja erottaudutte normeista.

Katsotaanpa nyt mitä voitte tehdä silloin, kun teette valintoja pelon ja rakkauden, pelon ja sielun välillä. Kuvitelkaa hetken aikaa sitä sumua, joka on täynnä pelon, huolen, hermoilun ja kaikenlaisten itseänne koskevien negatiivisten uskomusten ääniä ja mikä elämässä on mahdollista. Antakaa sen tapahtua spontaanisti, ja katsokaa missä saattaisitte yhä olla sumun kanssa tekemisissä. Katsokaa kehoanne näettekö siinä paikkoja, joissa sumu yhä ilmenee. Juuri niihin paikkoihin laitatte leimoja itsestänne, jotka eivät ole yhdenmukaisia sielunne kanssa; luulette, että noihin ajatuksiin uskominen on oikein.

Tajutkaa, että pelko voi joskus naamioitua ja näyttäytyä hyvin viisaana, hyveellisenä ja vastuullisena, vaikka itse asiassa se on yhä pelkopohjaista. Tällä tavoin teille on opetettu kaikenlaisia asioita “hyveellisyyden” nojalla – teidän täytyy kontrolloida itseänne; teidän täytyy rakastaa toisia; teidän täytyy tehdä velvollisuutenne; teidän täytyy olla tottelevaisia. Ette myöskään saa poiketa liian paljon normaalista ettekä olla erilaisia tai toimia hillittömästi, koska sellainen olisi itsekästä, vierasta ja outoa – eikä taatusti kilttiä! Yhteiskunnassa on tabu olla erilainen, ja tämän tabun omaksuvat ihmiset, jotka jatkuvasti elävät ahdistavilta tuntuvien tunnetilojen vallassa ja joiden ajattelu heijastaa tuota pelkoa.

Voitte myös kuvitella sen pelon sumun elävänä oliona, energiana, joka on alkanut elää omaa elämäänsä. Kuvitelkaa, että tuollainen olio ilmaantuu ja että näette sen edessänne pimeänä ja synkkänä sumuna, joka haluaa jatkaa olemassaoloa ja kieltäytyy hajoamasta. Joten kun joku nousee ylös ja sanoo: “En enää usko tähän epätodellisuuteen; sumun yläpuolella on sininen taivas ja on olemassa toisenlainen ajattelutapa”, sillä hetkellä tuo ihminen kokee pimeän reaktion siltä sumulta. Tuosta ihmisestä säteilevä valo herättää eräänlaisen pimeän reaktion tuolta oliolta, sumun tihentymän. Kyseinen ihminen tuntee välittömästi olevansa yksin ja ulkopuolinen. Toiset ihmiset menevät piiloon, takertuvat sumuun eivätkä haluaa kuulla siitä, koska sumusta poistuminen on pelottavin asia, jonka he voivat tehdä. Sitä sumu teille kertoo. Tavallaan sumu on eräänlainen hypnotisoija, joka pitää ihmisiä lumoissaan, ja siitä lumouksesta vapautuminen vaatii rohkeutta. Toivon, että voisitte kehua itseänne joka päivä urhoollisuudestanne, kun uskallatte vapautua! Paljon tapahtuu, kun teette niin.

Katsokaa jälleen sisäänpäin ja ympärillenne sinne, missä on tämän sumun saarekkeita. Se voi ilmetä tietyissä paikoissa auraanne tai kehoanne. Kysykää noilta osilta, mikä teitä siellä vaivaa tai mikä sumun viesti on, ja antakaa sen pelon puhua.  Mitä pelon ääni sanoo teille? Antakaa tälle sumulle muoto, ääriviivat, ja ymmärtäkää silti miten outo ilmiö se on! Itse asiassa sumu ei ole mitään, voitte ojentaa kätenne sen läpi, joten se ei ole aineellista, ja silti tämä sumu vaikuttaa teihin: teidän tietoisuuteenne ja maailmankuvaanne. Antakaa nyt auringon paistaa lempeästi noihin paikkoihin, joissa sumu yhä pitää kiinni energiastanne. Lämmin, pehmeä auringonpaiste leviää ympäri energiakenttäänne saaden sumun asteittain hälvenemään. Kuvitelkaa auringon paistavan päänne yläpuolella: voimakas, lämmin säteilevä aurinko, joka heijastaa sielunne valoa. Antakaa sen auringonvalon langeta päällenne: päähänne, hartioillenne, auraanne ja koko olemukseenne. Jos on yhä paikkoja, joissa tuntuu vastustusta, se on sallittua, antakaa sen olla. Se on hyväksyttävää, kunhan tiedostatte sen.

Yhä useammat ihmiset haluavat vapautua tuosta pelon ja alistamisen vanhasta tietoisuuskentästä. Maan kollektiivisessa tietoisuudessa on käynnissä muutos. Silti on niin, että jokainen teistä käy tämän prosessin läpi omalla tavallaan. Se on aina näin: pelon kentästä, menneisyyden sumusta vapautuminen on yksilöllinen matka, jonka teette yksin. Elämässänne on aikoja, jolloin joudutte silmätysten pelon alistavan energian ja negatiivisten arviointien kanssa itsestänne, vahvuuksistanne ja kyvyistänne. Tuon itsessänne olevan ahdistuksen kohtaamisen haasteen kohtaatte kasvokkain: te ja osana teitä oleva pimeys.

On vapauttavaa ja riemullista, kun tapaatte samanmielisiä ihmisiä elämässänne. Heitä, jotka taivaltavat samaa polkua kanssanne, ja tulevaisuudessa teidän tietoisuuspioneerien välillä on mahdollisuus yhteistyömuodoille. Mutta ymmärtäkää, että tämä pelon kohtaaminen elämässänne – vanhan ja sumun kanssa – teidän on tehtävä yksin. Teidän oman “aurinkovoimanne” avulla – yhteydellä omaan sieluunne sekä sillä hypyllä, jonka uskallatte tehdä uuteen – saavutte uuteen maailmaan, uudelle tietoisuuden tasolle. Kun kaikki nuo ihmiset tekevät tämän itselleen, silloin syntyy uusi tietoisuuskenttä, joka on yhä enemmän vapaa pelosta ja yhä enemmän täynnä iloa ja mahdollisuuksia ja kunnioitusta toisia kohtaan. Tuloksena on, että yhä enemmän auringonvaloa muodostuu Maan päälle. Älkää etsikö sitä toisistanne: te matkaatte omaa kapeaa, pimeää tunnelia pitkin kohti omaa henkilökohtaista vapautumistanne.

Haluaisin tarjota teille vähän apua. Miten tunnistatte pelon äänen sisältänne ja miten erotatte pelon siitä, mikä on sielun ja rakkauden ääni? Pelon ääni on äänekäs, nykivä ja rauhaton, ja usein toimii ajattelun, mielen kautta. Voitte havaita pelon kehossanne kireytenä, rentouden ja antautumisen puutteena. Lihaksenne ovat kireitä, hengityksenne ei ole syvää ja hiljaista, ja päässänne pyörii monia hätääntyneitä ajatuksia, jotka vaikuttavat hyvin viisailta ja vastuullisilta: “eikö minun pitäisi tehdä näin tai noin, koska muuten saattaa tapahtua onnettomuuksia?”; “varo, koska tämä tai tuo voi mennä väärin”; “ole varovainen, pysyttele siitä erossa, kontrolloi itseäsi”. Kaikenlaisia mielipiteitä tulee hyveellisyyden varjolla, mutta se on itse asiassa pelon ääni. Pelko halvaannuttaa teidät, ja jos joudutte pelon valtaan, teitä pommitetaan jatkuvasti jollakin, joka näyttää tulevan ulkopuolelta. Pelokkaat impulssit vaikuttavat kehoonne ja alkavat vallata ajatteluanne.

Ajattelu on arvokas työkalu, mutta kun sitä hallitsee pelko, se luo eräänlaisen sähkövirran, joka alkaa päästänne ja virtaa alaspäin koko kehonne läpi saaden teidät pois tasapainosta ja aiheuttaen kireyttä ja levottomuutta, eräänlaista hermostuneisuuden tuntua, joka on jatkuvaa ja jonka alatte kokea normaalina. Monilla ihmisillä on herpaantumatonta stressiä. Ihmiset hakevat helpotusta tähän stressiin alkoholista tai huumeista tai mistä tahansa, mikä tuo helpotusta tähän paineeseen, kuten nukkumisesta tai ihastumisesta tai työnarkomaniasta. Haluatte irti noista levottomista, kireistä tuntemuksista ja etsitte vapautusta tai ajankulua ulkoisista asioista. Etsitte jotakin saadaksenne helpotuksen tai rauhan tuntua, vaikka se on illuusio ja vain väliaikaista. Niin vahvasti te kärsitte sen pelon virtauksessa.

Voitte tunnistaa sen itsessänne, kun tulette siihen pisteeseen, että elätte elämäänne pelon kautta. Keho ilmaisee pelkoa pään sähkövirralla, joka jatkuvasti tuottaa nopeita ajatuksia ja haluaa ottaa elämän hallintaan ajatusten, murehtimisen ja hermoilun avulla. Sillä hetkellä, kun tajuatte näin tapahtuvan, voitte herättää itsenne. Muistakaa, että vaikka olette sumussa, se haluaa säilyä. Muuten ennen pitkää voitte viettää päivätolkulla pelon virrassa ettekä edes tajua joutuneenne ahdistuksen valtaan. Se hetki, jolloin tajuatte tämän, on hyvin tärkeä hetki. Kyse on siitä, että menette pelokasta virtausta päin ettekä usko siihen ettekä anna sen hypnotisoida itseänne. Kyse on keskittymisen säilyttämisestä itsessänne olevaan auringonvaloon – siihen hiljaiseen, äänettömään tietoon, joka kuuluu sielullenne.

Tajutkaa, että sielunne, sydämenne energia tuntuu hyvin erilaiselta verrattuna pelon energiaan. Kuten sanoin, voitte tunnistaa pelon sen erityisestä äänekkyydestä ja levottomuudesta. Rakkaus, sielunne ääni tulee hiljaisuudesta ja se on levollinen ja kiireetön. Voitte tuntea sen äänen ilmaantuvan syvältä ydinolemuksestanne, vatsanne hiljaisesta paikasta: voimakkaana tuntuva tieto, joka tulee luoksenne ilman painetta; pehmeä kuiskaus, joka ei koskaan panikoi tai vaadi tai nalkuta. Se on pikemminkin kuin kutsu teille tuntea ja nähdä asioita eri tavalla ja luottaa irtipäästämiseen. Saatatte nähdä sielunne äänen mielikuvana edessänne: esimerkiksi perhosena, joka pyrähtelee kehonne läpi, energiakenttänne ja auranne läpi hyvin hienostuneine väreineen ja hentoine siipineen. Tai saatatte nähdä sen keijuna tai yksinkertaisesti hyvin pehmeinä väreinä. Saatatte myös kuulla sen laulavina enkeleinä tai tuntea sen luottamuksen, toivon ja optimismin aistimuksena, vaikka itse pelon ääni tai ympärillänne olevien ihmisten äänet ilmaisevat teille jotain aivan muuta. Peukalosääntö on: seuratkaa rauhan tunnetta sinne, missä teistä tuntuu olevan rauhallisinta.

Joskus te luulette, että on helpompaa takertua pelkoon ja egoon, ja että se voi antaa teille väliaikaisen tunteen turvallisuudesta. Mutta itse asiassa olette yhä hyvin ahtaalla ja tukahtuneita. Aito lepo ja rauha luo paljon avoimuutta ympärillenne. Te vain luotatte nykyhetkeen ja pysytte siinä, vaikka tiedätte, ettei varmoja asioita ole ettekä voi ennakoida mitään. Ette ryntää tulevaisuuteen: elätte elämäänne askel askeleelta. Pyydän teitä pitämään tuon tunteen hetken aikaa. Älkää edes ajatelko mitä teidän pitää tehdä tulevaisuudessa, vaan olkaa täysin läsnä nykyhetkessä. Tuntekaa sielunne energia ja tuntekaa, että olette hyviä ja kauniita ja rohkeita juuri sellaisina kuin olette. Kutsukaa sielunne luoksenne, ja tietäkää, että sielunne ei koskaan arvostele teitä eikä tekemiänne valintoja. Kaikki on aina hyväksyttävää sielullenne. Se haluaa aina auttaa ja rohkaista teitä.

Kiitoksia kovasti mielenkiinnostanne.

© Pamela Kribbe

www.jeshua.net/fi

Suomennos: Tapio Närhi