Pamela Kribbe kanavoi Maata

Minä olen Äiti Maa ja olen täällä keskuudessanne. Olen maaperä jalkojenne alla. Olen elämäniloinen aurinko, joka loistaa puille, kasveille, kukille ja kaikille ympärillänne oleville asioille. Olen myös täällä tässä huoneessa, tässä tilassa. Tiedostakaa minut ja käyttäkää jotakin mielikuvaa saadaksenne otteen minusta. Nähkää minut naisena tämän tilan keskellä, vaikka sillä ei ole väliä minkä muodon minulle annatte. Ottakaa ensimmäinen mielikuva, joka teille tulee ja josta tunnette: “Tämä se on, tämä on Äiti Maa.”

Pyydän teitä tuntemaan minun iloni, minun riemuni. Sielussani elää iloisuus, jonka haluan jakaa kanssanne. Sydämessäni on rakkautta ja iloa huolimatta kaikesta, mitä Maan päällä ja Maan kanssa tapahtuu. Tiedän, että on olemassa suuri suunnitelma, jossa kaikki toteutuu äärettömän mahtavalla tavalla, ja tiedän, että se elämä on hyvää ja elämä on reilua. Se on kaunista sellaisena kuin se on.

Haluan tuoda teille yhteyden siihen perusiloon, jotta myös te voitte tuntea itsessänne: “Elämäni on hyvää. Olen yhä elossa kohtaamistani myötä- ja vastoinkäymisistä, noista vaikeista hetkistä huolimatta!” Elämä virtaa kauttanne, ja miten se virtaa kauttanne? Näiden kahden päivän aikana olemme puhuneet miehistä ja naisista, antamisen ja saamisen virrasta, toisen kanssa ja itsekseen olemisen erosta. Huomasimme miten vaikeaa on hyväksyä itsensä täysin, jotta saisi sen mitä todella tarvitsee sekä toisilta että itseltään. Te kiellätte itsenne niin kovasti, ja olette itse tiedostamassa sen. Vastaanottaminen on naispuolista energiaa, ja kykynne ottaa vastaan on tukossa, kykynne olla avoimia ja vastaanottavaisia on tukossa sille, mikä haluaa tulla teille universumista ja kosmoksesta, maailmasta, toisilta ihmisiltä ja myös itseltänne: teidän oma kauneutenne ja viisautenne.

Tänään haluan puhua teille siitä osasta kehoanne, johon suurin osa tuskasta on varastoitunut. Sen tuskan myötä tulee kyvyttömyys ottaa todella vastaan, hyväksyä itsensä vahvasti ja “seisoa omilla jaloillaan” aidosti. Se osa kehostanne on vatsan alue. Menkää nyt sinne tietoisuudellanne. Kuvitelkaa, että tietoisuutenne on huomion keskittynyt nuoli, ja laskeutukaa päästänne selkärankaa myöten vyötärölle ja vielä syvemmälle, kunnes nuoli saavuttaa lantion. Täyttäkää koko vatsanne tietoisuutenne energialla. Katsokaa voitteko koskettaa alavatsaanne hengityksellä, kevyesti ja pehmeästi. Antakaa hengityksen laskeutua vatsaan, ja tuntekaa siellä oma vahvuutenne. Tuntekaa, kuinka vatsa yhdistää teidät Maahan.

Tavallaan kehonne alin osa on siellä, mistä syvimmät tunnetilat paljastuvat, joten kiinnittäkää huomionne sinne. Ja tietäkää, että teidän sallitaan olla siellä juuri sellaisina kuin olette – kaikki puolet teistä hyväksytään. Vatsa on itse asiassa ontelo, ja lantio on kuin malja, joka ottaa vastaan – säilytysastia – ja kehotan teitä tänään menemään sinne kohtaamaan ja ottamaan vastaan lapsina ne osat itsestänne, jotka esittäytyvät teille. Teissä nämä lapset ovat yhä elossa: ne ovat emotionaalisesti spontaaneja ja teille kuuluvia osia.

Ensimmäinen lapsi, jonka haluan kutsua, on ilon lapsi. Teissä kaikissa elää lapsi, joka on täynnä elämäniloa ja elämänhalua. Se on se osa teistä, joka ehdottomasti halusi olla täällä tässä elämässä Maan päällä. Se halusi osallistua; sillä on uskallusta ja rohkeutta, ja se pystyy nauttimaan kaikesta, mitä elämällä on annettavana ihmiskeholle. Katsokaa löydättekö sen lapsen lantionne maljasta, ja katsokaa mitä se haluaa kertoa teille. Mistä se lapsi nauttii eniten? Se kertoo teille jotakin itsestänne ja siitä, mistä te pidätte eniten. Mistä tämä lapsi saa rakkautensa elämään?

Kutsukaa sitten lasta tulemaan lähemmäksi. Kuvitelkaa, että ojennatte kätenne tai laittakaa käsivarsi lapsen ympärille, että toivotatte sen tervetulleeksi ja kerrotte miten mukavaa on kun se on siinä, ja että tiedätte, että se voi osoittaa tien suurempaan iloon ja hauskuuteen elämässänne. Ja tämä lapsi auttaa teitä ottamaan sen vastaan. Tämä lapsi tietää, että on aivan oikein nauttia elämästä. Tämä lapsi tietää, että se on täällä tunteakseen elävänsä, tunteakseen syvästi elämän kaikki puolet ja nauttiakseen runsaudesta kaikilla elämänne alueilla Jumalan lapsena. Tämä lapsi tietää, että elämää on juhlittava. Kyse ei aina ole oppimisesta, kasvamisesta ja kehittymisestä. Elämä on yksinkertaisesti elämistä varten aivan kuten lapsi, joka elää hetkessä miettimättä tulevaisuutta tai menneisyyttä.

Sallikaa tämä lapsi elämäänne ja vatsaanne. Ottakaa siihen säännöllisesti yhteyttä. Kun olette nähneet tämän lapsen, voitte kutsua sen useammin jokapäiväiseen elämäänne erityisesti niinä aikoina, jolloin murehditte tai hermoilette ja jolloin ajatuksenne ovat tulevaisuudessa tai menneisyydessä. Silloin on aika kysyä lapselta mitä se haluaa tehdä tällä hetkellä, juuri nyt. Se auttaa lasta maadoittumaan ja teitä pysymään sen kanssa. 

Nyt kutsumme mukaan toisen lapsen, joka on myös osa teitä itseänne, ja tämä on pelokas lapsi. Lapsi, joka on kerännyt monia pelkoja itselleen eikä sillä ole niihin ratkaisuja. Tämä lapsi kantaa teidän pelkojanne. Lapsi on viaton: lapsi ei pysty vielä rakentamaan muureja, aitoja tai rajoja suojellakseen itseään. Se tuntee pelkoa suoraan ja täysillä.

Tämä lapsi haluaa tulla nähdyksi. Se haluaa tulla luoksenne, koska se tarvitsee apuanne. Te olette tämän lapsen vanhempi: sen äiti ja isä. Sallikaa tämän lapsen olla siellä ja katsokaa sen olemusta. Nähkää sen supistunut tai jännittynyt keho, ja aistikaa mitä voitte ja haluatte tehdä tälle lapselle. Polvistukaa sen eteen, ja ojentakaa kädet ja sanokaa: “Tule tänne, olet turvassa kansani. Sinun ei tarvitse pyydellä anteeksi pelkojasi, minä ymmärrän niitä. Laske ne tähän maahan kanssani.”

Tuntekaa oma voimanne sillä hetkellä, kun teette näin. Te pystytte ottamaan vastaan tämän lapsen pelot. Pystytte hyväksymään nämä pelot mielentyyneydellä ettekä huku niihin. Ja saatatte kysyä: “Miten voi olla mahdollista, mistä tiedän voinko muuntaa näitä pelkoja?” Teissä on kuitenkin osa, joka on suurempi kuin nämä pelot ja jolla on itseluottamusta ja rohkeutta. Pyytäkää iloista lasta saapumaan ja istumaan viereenne, ja lohduttakaa sitä pelokasta lasta. Pitäkää huomionne keskittyneenä vatsan alueelle, ja nähkää nämä kaksi lasta istumassa edessänne. Ne ovat molemmat niin kauniita ja viattomia ja puhtaita ulkomuodoltaan. Toinen ei ole toista parempi tai korkeampi. Ne molemmat kuuluvat elämään.

Seuraavaksi menemme kolmannen lapsen luo. Tämä on vihainen lapsi. Ehkä näette sen kädet nyrkissä ja vihasta punoittavin poskin. Olette usein tukahduttaneet kiukkua elämässänne, koska sitä ei sallittu. Te ette sallineet sitä, eikä teidän ympäristönne eivätkä teille opetetut säännöt tai moraalikäsitykset sallineet sitä. Mutta nyt sen sallitaan olla. Tämä lapsi voi näyttäytyä vapaasti eikä sillä ole väliä miksi se oli vihainen tai oliko se oikein tai väärin. Pääasiana on, että kiukku on sallittua ja että tämä vihainen lapsi sallitaan.

Antakaa myös tämän lapsen tulla luoksenne – kutsukaa se mukaan. Kertokaa sille, että haluaisitte tutustua siihen kunnolla ja että se kuuluu teille. Tässä elämässä teitä on loukattu, olette tunteneet itsenne hyljeksityiksi. Olette pettyneet ja ehkä myös tyytymättömiä elämään ja ihmisiin. Se sallitaan tulla nähdyksi. Kiukun ja turhautumisen sallitaan olla osa teitä, koska tämä lapsi antaa teille tärkeän viestin.

Varmaankin vatsan alueella tämä lapsi antaa teidän nähdä mitä olette kieltäneet itseltänne, missä teitä ei ole päästetty ääneen, missä ette ole asettaneet selviä rajoja itseänne varten. Tämä on arvokas lapsi. Älkää jättäkö sen viestejä huomiotta. Kysykää vain, mitä se haluaa kertoa teille. Kysykää mitä se tarvitsee, mikä tyynnyttäisi sen. Tämä lapsi auttaa teitä ymmärtämään ja hallitsemaan paremmin vatsanne energiakenttää. “Mitä minä haluan? Mitkä ovat minun tarpeeni?” Tällä lapsella on rohkeutta, se uskaltaa esittää kysymyksiä.

Tänään olemme nähneet kuinka varsinkin naisten energia pyrkii keskittymään antamiseen, huolenpitoon, empaattisuuteen, läsnä olemiseen toista varten ja itsensä unohtamiseen. Itsensä toiseksi laittamiseen sen ajatuksen pohjalta, että antaminen on parempaa kuin saaminen tai että teidän tulee antaa tullaksenne tunnustetuksi, saadaksenne rakkautta. Se vie teidät pois vatsastanne ja tekee lapsen entistä vihaisemmaksi. Ja se lapsi on oikeassa, koska jokin on epätasapainossa, jotakin on vinossa. Teidän ei tarvitse antaa niin paljon. Kuinka saatte antamisen ja vastaanottamisen virtaukset taas tasapainoon? Pitämällä yhteyttä vatsanne lapsiin – kaikkiin kolmeen – kiukun lapseen, pelon lapseen ja ilon lapseen.

Joskus voitte huomata, että annatte pelosta, ja ette halua tulla toisen hylkäämäksi, ja harmonian säilyttämisen vuoksi. Pelolle on monia motiiveja. Sillä hetkellä kun huomaatte antavanne siitä pelon paikasta, kääntykää säikähtäneen lapsen puoleen ja sanokaa sille: “Sinun ei tarvitse tehdä sitä. Sinun on sallittua lopettaa antaminen. Minä pidän sinusta huolta, et ole yksin. Olet turvassa minun kanssani.” Tiedostakaa tämä pelon dynamiikka: yksinäisyyden pelko, hylätyksi tulemisen pelko. Ja huomatkaa myös, että voitte tuntea olonne nääntyneeksi ja tyhjäksi ilman elinvoimaa, kun annatte liian paljon.

Elämänilon lapsi, iloisuuden lapsi voi myös antaa teille osviittaa tässä. Tehkää tavaksi kysyä siltä: “Mitä haluaisit? Minkä tekeminen olisi meille hyväksi?” Sillä tämän ilon myöntäminen itselleen ei ole virhe tai itsekästä. Elämänilo ja onnellisuus ovat varma merkki sisäisestä kehityksestä. Tietenkin tämä käsitys on vastoin perinteitä, joihin henkisyys on liitetty, kuten vakavuus, huolellisuus, tunnollisuus, vastuullisuus – nuo kaikki ovat vahvoja maskuliinisia piirteitä. Mutta todellinen henkisyys on täynnä iloa ja elämän hyväksymistä. Muistakaa se elämän näkökulma, kun annatte liian paljon ja kun tunnette olonne väsyneiksi ja uupuneiksi. Palatkaa siihen lapseen vatsassanne, jolla on yhteys aitoon henkisyyteen, maadoittuneeseen henkisyyteen.

Ja nähkää se vihainen lapsi, se, jota pelkäätte. Varmaankin naisilla on vaikeuksia tämän lapsen kanssa, koska se on vastoin iänikuista naisellisuuden mielikuvaa, jossa naiset ovat tottelevaisia, tyytyväisiä, anteliaita, huolehtivia, ihania, miellyttäviä. Tätä vihaista lasta kohtaan on olemassa tabu. Mutta juuri tämä lapsi voi antaa teille niin paljon. Se saa teidät tiedostamaan, kun olette uskottomia itsellenne. Se saa teidät tietoisiksi omasta arvostanne ja missä aiheutatte sille harmia. Joten jos tunnette kiukkua jokapäiväisessä elämässänne tai edes vähemmän voimakasta tunnetta, kuten ärsyyntymistä tai mielipahaa, toivottakaa se tervetulleeksi. Yrittäkää olla sivuuttamatta sitä tunnetta tai kätkemättä sitä rauhan säilyttämiseksi tai koska se tuntuu epämukavalta, vaan menkää todella sitä päin. Kysykää siltä sisimmässänne olevalta lapselta, mistä se on kiukkuinen: “Muodosta se sanoiksi, anna minun nähdä se.” Ja ota sitten vakavasti mitä se kertoo sinulle.

Usein te odotatte sielustanne tulevia viestejä löytääksenne oman elämänpolkunne. Mutta sielunne puhuu teille näiden lasten kautta, vatsanne kautta, joka on maadoittunut ja voimakas ja spontaani. Saatte jatkuvasti tietoa vatsanne tuntemusvirran kautta, tunnetilojenne kautta ja sisäisten lastenne kautta. Ja minä huudan teille: “ottakaa se vakavasti!”

Älkää etsikö vastauksia liian “korkealta”. Kun olette liian uppoutuneita sydämen virtaan, on helppo sortua liiallisen antamisen ansoihin, joista puhuimme ja joita edustivat ne vanhat stereotypiat, ne vanhat mielikuvat naispuolisesta energiasta. Ottakaa yhteys noihin vatsan raakoihin tuntemuksiin: pelkoon, kiukkuun, iloon, innostumiseen, inspiraatioon. Ne ovat niitä aitoja oppaita, joita olette etsimässä. Te olette omien perinteittenne, esimerkiksi uskonnon painostavien muotojen takia unohtaneet kuunnella näitä vatsanne lapsia.

Nyt on muutoksen aika: olette luomassa uutta historiaa. Olette rikkomassa vanhoja tabuja ja sen vuoksi kunnioitan teitä. Sen vuoksi olette täällä Maan päällä; sekä muuttamassa ihmiskunnan kollektiivista energiaa että itseänne. Tekemässä jälleen oikeutta vatsan alueelle ja olemalla uskollinen ihmisyydelle, joka teillä kaikilla on toisianne, sekä naisia että miehiä kohtaan. Sillä myös miehillä on tukahdutettuja sisäisiä lapsia. Haavoittunut naispuolinen energia vaikuttaa sekä miehiin että naisiin.

Katsokaa vielä kerran näitä kolmea lasta vatsassanne ja luvatkaa niille kiintymyksenne ja paneutumisenne. Kuvitelkaa, että te ja kolme lastanne otatte toisianne kädestä. Tuntekaa se energiavirta. Tuntekaa, mitä he antavat teille: viattomuutensa, elämänvoimansa, sen totuuden, jota he puhuvat, ja selkeytensä. Se on se tieto, joka todella auttaa teitä.

Katsokaa myös mitä te annatte heille. Jos olette todella heitä varten, silloin he näkevät teidät oppaanaan, tukenaan ja puolestapuhujanaan, joka kuuntelee heitä ja on heitä varten. Sen te annatte heille, ja he ovat onnellisia ottaessaan sen vastaan. He tuntevat olevansa tunnustettuja ja arvostettuja.

Kiitoksia läsnäolostanne.

© Pamela Kribbe

www.jeshua.net/fi

Suomennos: Tapio Närhi