Pamela Kribbe kanavoi Maata

Rakkaat ystävät!

Minä olen Maa. Tuntekaa maa jalkojenne alla ja hengittämässänne ilmassa. Uppoutukaa hetkeksi minuun ja rentoutukaa. Jännitys, joka kohoaa päässänne olevasta aktiivisuudesta, asettuu kehonne kudoksiin ja lihaksiin. Tietäkää, että kehonne auttaa teitä päästämään irti tästä jännityksestä, sillä keholle ei ole luonnollista olla niin jännittynyt: se haluaa vapautua siitä. Antakaa mielenne tyhjentyä ja antakaa tietoisuutenne siirtyä kehossanne alemmaksi. Tiedostakaa jalat, nilkat ja polvet, ja antakaa hengityksen laskeutua hitaasti vatsaan.

Yksi niistä syistä, miksi ette useinkaan tunne oloanne elämässä turvalliseksi on siinä, että ette ole hyvin maadoittuneita kehoonne. Usein jokin peruskireys vetää teitä ylöspäin ja saa teidät keskittämään tietoisuutenne omaan päähänne – ja tämä tapahtuu teillä aivan liian usein! Teidät valtaa toisia ihmisiä koskevat ajatukset ja mitä teidän on vielä tehtävä ja mikä meni vikaan: kaikki ahdistusta ja levottomuutta aiheuttavat ajatukset eivät edes välttämättä vastaa tosiasioita.

Ottakaa nyt vapaata siitä ahkerasta pään työnteosta, ja kehonne voi auttaa siinä teitä. Se haluaisi teidän rentoutuvan ja lepäävän. Antakaa jännityksen valua pois ja ajatusten vähitellen hidastua. Tuntekaa juurenne syvällä Maan sisällä. Kehonne kuuluu maapallolle: kehonne on sen jatke, sen ilmentymä. Kehonne solut tietävät, miten pyritään tasapainoon parantumisprosessin kautta. Kysykää keholtanne nämä kysymykset: “Mitä tarvitset rentoutumista varten? Mitä vaatii, että pääsen pois päästäni? Mikä auttaa minua hyväksymään kehoni luonnollinen olotila ja pääsemään sen kanssa eteenpäin?” Kehossa itsessään on paljon viisautta ja siltä puuttuu ego. Se haluaa työskennellä kanssanne ja palvella teitä, ja se pyrkii luonnostaan tasapainoon.

Jos tarkastelette kehoa eniten häiritseviä tunnetiloja, huomaatte, että pelko on keskeisin. Pelko tarrautuu energiaanne ja saa teidät menettämään maayhteyden, mikä puolestaan saa aikaan sen, ettette riittävästi kuuntele sydämenne, kehonne ja sielunne luonnollista virtaa. Kun pelko ottaa teissä vallan, supistutte omaan egoonne ja vetäydytte pois kehon valosta. Se valo ei voi enää virrata luonnollisesti kehonne läpi eikä säteillä ulospäin. Supistumisen seurauksena lopulta väsytte ja uuvutte, ettekä enää hoivaa kehoanne optimaalisesti.

Toista kehoa häiritsevää energiaa kutsun kontrolloinnin pakoksi: halutaan kontrolloida asioita, saada ne hyvään järjestykseen, saada ne tahtonne mukaisiksi. Kun vaaditte ylenmääräistä kontrollia ohjataksenne omia olosuhteitanne pakolla ja olla niiden herra, silloin laitatte liian paljon painetta elämään. Haluatte ottaa sen haltuun, ja se väsyttää ja uuvuttaa teitä. Se saa teidät hämmennykseen, koska yritätte kontrolloida elämää päästänne käsin, ja usein se epäonnistuu, koska on olemassa suurempia voimia, jotka pitäisi ottaa huomioon.

Haluan kertoa teille sielun ja Maan välisestä vuorovaikutuksesta, tapahtuipa sielun ja kehon välinen vuorovaikutus missä muodossa tahansa. Sielunne on vanhempi kuin tämä yksi elämä. Sielunne on ollut Maassa useita kertoja, ja joka kerta sielu yrittää luoda kanavaa, muodostaa polkua Maata kohti, jotta se voidaan havaita kehon kautta ja ilmentyä tässä todellisuudessa. Ja keho haluaa kernaasti tehdä yhteistyötä. Se haluaa ottaa sielunne vastaan ja antaa sielun valon säteillä, koska kehon luontoon kuuluu ottaa osaa tähän prosessiin. Se haluaa ottaa sielunne valon itseensä, koska niin tekemällä itse Maa saa hoivaa ja ravintoa. Minä niin mielelläni haluan ottaa teidän valonne vastaan!

Joten voidaan sanoa, että on olemassa pystyvirtaus Taivaasta Maahan. Sielu laskeutuu alas ja keho täyttyy sielun valolla, joka hoivaa ja inspiroi kehoa. Keho ottaa sielun vastaan ja valo virtaa kehon läpi Maahan. Siitä näkökulmasta katsoen mistään ei tarvitse huolehtia ja kaikki on hyvin, aivan kuten pitääkin olla. Miksi sitten kaikki se ahdistus, jännitys ja pakonomainen kontrollointi? Nämä pakonomaiset ja reagoivat energiat ovat peräisin ihmisten yhteiskunnasta. Ne tulevat siellä vallitsevista ajatusmuodoista: erityisesti menneisyyden ideoista, normeista ja tuomitsemisesta.

Joten sen Taivaasta Maahan tulevan pystyvirtauksen lisäksi, jossa sielu ja keho ovat positiivisessa suhteessa toistensa kanssa, käynnissä on myös eräänlainen vastavoima. Se tapahtuu enemmänkin vaakatasossa ja luo esteen. Nämä vaakavirtaukset ovat yhteiskunnan vastustavia voimia, jotka perustuvat pelkoon, tuomitsemiseen ja siihen ajatukseen, että elämä Maassa on yksinomaan hengissä pysymistä, kamppailua ja kilpailua muiden ihmisten kanssa.

Tuntekaa tämä energia hetken aikaa omassa kehossanne. Nähkää ensin positiivinen virtaus ylhäältä alas: kuinka sielunne haluaa laskeutua alas ja Maa haluaa ottaa valonne vastaan kehonne kautta. Niin sen on tarkoitus olla. Katsokaa voitteko tuntea tämän virran päästä varpaisiin keskeytyksettä. Tuntekaa nyt se vaikutus, joka tulee yhteiskunnasta. Noihin voimakkaisiin haluihin sekoittuu pelkoa, kamppailua, kilpailua, tarvetta olla toista parempi, kovaa työn tekemisen pakkoa, velvollisuuksia, velassa olemista. Katsokaa, mitä se virta tekee teille.

Voitte usein tuntea puhtaasti fyysisellä tasolla, minne nuo rajoittavat, negatiiviset energiat vaikuttavat teissä. Ne saattavat jo olla vatsassa, rinnassa ja yläselässä tai kurkussa. Kuitenkin merkitystä on vain sillä, että elämänne polulla tunnette yhä vahvemmin pystysuoran yhteyden Taivaan ja Maan, sielun ja kehon välillä. On tärkeää, että olette uskollisia sille virtaukselle, jotta tunnette hyvin vahvasti, että pystytte kohtaamaan Maan päällä esiintyviä pelon ja epäluottamuksen vastavoimia siten, että loppujen lopuksi ne eivät enää paljoakaan vaikuta teihin.

Kun alatte tuntea pystysuuntaisen yhteytenne – sen pystykanavan – voimakkaammin, alatte muodostaa omaa vastavoimaanne noita vanhoja energioita vastaan, ja sitten valo virtaa lävitsenne maailmaan. Sitten autatte kollektiivisen energian muodostamisessa Maan päälle ja ohjaatte sitä valoisammaksi ja säteilevämmäksi siten, että muiden ihmisten on helpompi uskoa omaan sielun ja kehon väliseen virtaukseensa, omaan Taivaan ja Maan väliseen yhteyteensä.

Kun valitaan eläminen omasta sielusta käsin, se ei tarkoita sitä, että suuntaudutte vain oman sisäisen valonne mukaan eli ylhäältä alas tulevan virtauksen mukaan, vaan se tarkoittaa myös sitä, että irtaudutte yhteiskunnassa yhä vaikuttavista vanhoista energioista. Silloin tapahtuu kaksoisliike. Katkaisette siteet vanhaan maailmaan, ja ottamalla yhteyden omaan sieluunne otatte askeleen uuteen maailmaan, jonka on tarkoitus tulla esiin ja asteittain kasvaa Maan päällä todellisuudeksi.

Siinä mielessä olette tiedostava pioneeri, valontyöntekijä, joka avautuu uusille mahdollisuuksille yksinkertaisesti matkaamalla omaa polkuanne. Monille teistä kyse on siitä, että seisotte uuden polun käännekohdassa. Kuitenkin voitte yhä tuntea elämäänne vaikuttavat vastavoimat, joita olette omaksuneet yhteiskunnasta: tuomitsemiset, rajoitteet ja negatiiviset ajatukset, jotka pidättelevät teitä ja vaikuttavat haitallisesti rohkeuteenne ja uskoonne. Säälikää itseänne ja tuntekaa itseänne kohtaan myötätuntoa, kun näin tapahtuu. Teissä elää lapsi, joka on toisaalta täynnä inspiraatiota ja joka kykenee kurkottamaan korkealle taivaalle unelmillaan ja visioillaan. Mutta toisaalta se on hauras ja herkkä toisten rakkaudelle ja tunnustukselle. Tämä lapsi tarvitsee teidän vahvaa ja voimakasta tietoisuuttanne, joka ottaa lapsen tarvittaessa suojelukseensa.

Kuvitelkaa, että tunnette nyt tämän lapsen läsnäolon vatsanne ja sydämenne alueella: keskellä vartaloanne, keskellä kehoanne. Tuntekaa lapsen viisaus ja myös vapaus huolista ja omaperäisyys. Tämä lapsi omassa omaperäisyydessään ei välitä siitä, mitä hänen yhteiskunnan mielestä pitäisi tehdä ja olla tekemättä – lapsi vain on mitä on. Tuntekaa hetken aikaa se säteilevä valo, joka on samaan aikaan niin maallinen ja niin taivaallinen. Tämä teissä elävä lapsi on taivaallisten ja maallisten energioiden kaunis fuusio. Samalla siinä on lapsi, jonka on opittava löytämään tiensä maallisessa todellisuudessa, ja sitä varten tuo lapsi tarvitsee teitä.

Kun lapsi joutuu pelkojen valtaan: tunne liian pienenä olemisesta, kykenemättömyydestä vastustaa ulkopuolisesta maailmasta tulevaa pelkoa tai negatiivisuutta tai arvostelua, lapsi tarvitsee teitä tunteakseen hoivaa ja tukea. Aina kun tämä lapsi etsii rakkautta tai tunnustusta itsensä ulkopuolelta, tarkoitus on, että te tuette lasta, ja että te annatte sille mitä se tarvitsee. Kietokaa tämä sisäinen lapsi omaan voimaanne ja rakkauteenne. Tällä tarkoitan Maan energiaa: turvallisuutta, henkilökohtaista tilaa ja voimaa, jonka tarpeessa lapsi niin kovin on.

Rajat ovat myös tarpeen tälle lapselle. Tässä maallisessa todellisuudessa on olennaista, että teissä oleva lapsi oppii milloin annetaan ja milloin otetaan vastaan, ja milloin on sopivaa olla sekaantumatta ja asettaa rajat. Tuntekaa, kuinka lapsi tarvitsee sitä lujuutta teiltä, ja antakaa sitä hänelle.

Saatatte ehkä ajatella: “Eikö se lapsi jo tiedä nämä asiat?” Mutta lapsi tarvitsee aikuista eli opasta löytääkseen oman tiensä täällä maallisessa todellisuudessa. Lapsi on tietenkin rajoittamaton, mikä toimisi hyvin todellisuudessa, jossa lapsen energia on sama kuin sen ympärillä olevat energiat ja missä on samanmielisyyttä ja missä energiat annetaan ja otetaan vastaan luonnollisesti. Mutta tässä maallisessa todellisuudessa ja millä tahansa sosiaalisen ympäristön kentällä teidän on tarpeen tietää, missä teidän energianne on tervetullutta ja voi virrata vapaasti samoin kuin tietää, missä ja milloin on paras vetäytyä ja vetää rajat.

Tämä on sitä virittäytymistä, joka teidän pitää tehdä sille lapselle. Lapsi antaa teidän nähdä tunnetilojensa kautta, mitä tarvitaan: jos lapsi tulee esimerkiksi surulliseksi tietyssä tilanteessa tai kiukkuiseksi tai rajoitetuksi. Teidän tehtävänne on vastata tähän signaaliin suojellaksenne lasta ja tukeaksenne sitä omien tekojenne avulla. Se on teidän tehtävänne aikuisena. Silloin lapsi tuntee olonsa turvalliseksi ja tulevansa nähdyksi ja kuulluksi.

Kun otatte vastaan omaa sielun valoanne jokapäiväisessä elämässänne, teidän pitää ohjata sitä energiaa Maata kohti. Teissä oleva lapsi haluaa ottaa vastaan, säteillä ja elää siitä energiasta, mutta se voi myös ahdistua maailmassa olevista vastavoimista, ja te voitte opastaa siinä. Te haluatte jättää jälkeenne jotakin mahtavaa ja kaunista ja sielunne valoa. Kuitenkin sisäisessä lapsessanne on joskus myös ahdistusta tai syviä pelkoja, jotka pidättelevät teitä. Te olette se kanava näiden kahden välillä: sielunne ja lapsen välillä.

Kun haluatte ottaa yhteyden sydämestänne Maahan ja seurata omaa innoitustanne, kuvitelkaa, että pidätte vasemmalla kädellä kiinni sielustanne. Kuvitelkaa se paljon suuremmaksi kuin itse olette. Se on vasemmalla puolellanne ja pidätte tämän teille olennaisen sieluhahmon kädestä kiinni. Voitte nähdä sen enkelinä tai kauniisti säteilevänä hahmona. Tuntekaa tämän hahmon mykistävän mahtava valo, joka on rakkauden, ilon ja viisauden täyttämä.

Kuvitelkaa nyt lapsi viereenne oikealle puolelle ja pidätte myös sitä kädestä. Ojennatte oikean kätenne tälle lapselle. Tämä lapsi on myös kaunis ja säteilevä, tosin lapsellisella tavalla, ja viaton, joskus naiivi ja ajoittain hieman impulsiivinen. Tämä lapsi on teidän elinvoimanne ylläpitäjä, se sisältää juurenne Maahan. Lapsi on yhteytenne Maahan, ja tarkoituksena on, että tapahtuu fuusio, yhteenliittymä sielun ja lapsen, Taivaan ja Maan välillä. Aistikaa voitteko tuntea tämän: lapsen oikealla puolellanne ja sielunne vasemmalla puolellanne. Olkaa kanavana näiden kahden välillä.

Voitte myös kuvitella, että sielunne on takananne. Suuri, lämmin, rakastava hahmo, kun taas lapsi on keskellä vatsaanne ja annatte energian virrata siihen suuntaan, takaa eteenpäin. Teittepä sen millä tavalla tahansa, tiedostakaa oma asemanne keskellä: te olette kirjaimellisesti välittäjä. Te olette oppaana energiavirralle. Te aistitte milloin on aika ottaa uusi askel tai suunta antaaksenne sielunne energian virrata ottamalla samalla huomioon teissä olevan lapsen syvemmät tunnetilat, kun teidän on astuttava tämä askel jokapäiväisen elämän todellisuudessa.

Haluaisin kuvailla tämän konkreettisesti. Kuvitelkaa, että teillä arkipäivän elämässänne jokin tilanne työn kanssa, joka alkujaan kiinnosti teitä. Nyt teistä kuitenkin yhä enemmän tuntuu tältä: “Tämä ei ole ollenkaan minua varten, minussa on jotakin, jota tämä työ ei puhuttele.” Olette tyytymätön ja ehkäpä nukutte huonosti. Kehossanne tuntuu jännitystä ja yritätte ensin ratkaista tämän ongelman kaikenlaisilla keinoilla muuttamatta mitään sen ytimessä. Ehkä ongelmana on se, ettette saa riittävästi tunnustusta, tai teistä tuntuu, ettette voi ilmaista itseänne työssänne, ja se pitää paikkansa monilla teistä.

Kun näin käy, se johtuu siitä, että sielunne voima on heräämässä. Se koputtaa ovelle, ja tämä herättää ahdistusta teissä, koska se ilmoittaa muutoksesta. Voitaisiin sanoa, että sisäinen lapsenne reagoi jakautumalla kahdeksi. Toisaalta se kaipaa enemmän mielikuvitusta, vapautta ja tilaa liikkua. Se tuntee leikkimisen ja luovana olemisen tarvetta. Toisaalta se pelkää nuhdelluksi tulemista, koska se on poikkeamassa tallatulta polulta haluten tehdä jotakin uutta, joka on yhteiskunnan hyväksyttyjen normien ulkopuolella.

Lapsi on luonnostaan herkempi ulkoisille vaikutteille ja se reagoi niihin voimakkaammin, joten se tarvitsee teidän vahvuuttanne, sinnikkyyttänne ja päättäväisyyttänne, ettei sen tarvitsisi kuunnella niitä. Se tarvitsee teitä päästääkseen irti ahdistuksen, hermostuneisuuden ja pelon tuntemuksista antautuakseen niiden sijasta teidän sielunne voimalle. Nähkää kuinka teillä on välittävä rooli. Aina kun avaudutte enemmän sielullenne – ja haluatte sitä, koska se on elämänne tarkoitus – pitäkää silloin sisäistä lastanne tukevasti kädestä, kun se haluaa tuntea olonsa turvalliseksi.

Voitte antaa lapselle sitä turvaa, ja siinä teidän on tärkeintä tietää, että te olette ankkurina tälle lapselle; ei maailma, vaan te. Nimenomaan te opetatte lapselle, että te pystytte tarjoamaan sen tarvitsemaa turvaa, jotta lapsen ei tarvitse hakea sitä turvaa vanhemmilta, työympäristöstä, ystäviltä tai kollegoilta. Te olette se ankkuri, teissä on se perustus. Se on teidän työnne – roolinne Taivaan ja Maan välittäjänä. Olkaa se vanhempi sisäiselle lapsellenne, olkaa sen holhooja ja suojelija. Sielunne energia voi sitten laskeutua syvemmälle vatsanne alueelle, tunteisiinne ja juuriinne. Teissä oleva lapsi voi sitten tuntea olonsa turvalliseksi ja tuetuksi ja pystyy astumaan luottavaisesti ulkopuoliseen maailmaan.

Monilla ihmisillä käy usein niin, että he ovat avoimia sielunsa valolle ja sille inspiraatiolle, joka siihen liittyy: kaipauksille ja unelmille. Kuitenkin heidän vatsansa alue pysyy suljettuna heille, koska siellä elää pelon tunteita, jotka eivät halua tulla nähdyksi häpeän ja voimattomuuden takia. Tämän seurauksena inspiraatio, sielun valo ei pysty ankkuroitumaan kunnolla, ei pysty juurtumaan kunnolla jokapäiväiseen elämään, jokapäiväiseen ajatteluun ja toimintaan, mikä loppujen lopuksi suistaa ihmisen tasapainosta. Tuloksena on toisaalta unelmien, toiveiden ja halujen ja toisaalta päivittäisen todellisuuden välinen kuilu. Mutta sielunne tarkoituksena on rakentaa silta sen kuilun yli, jotta voitte uskoa unelmiinne ja toiveisiinne ja toteuttaa ne.

Ottakaa teissä olevaa lasta kädestä: opettakaa se kääntymään sisäänpäin ja tulemaan luoksenne, kun se on täynnä epäilystä ja epävarmuutta. Opettakaa se olemaan riippumaton ulkopuolisen maailman vaikutteista. Silloin teistä tulee voimakas, vahva ja maadoittunut, ja sielunne virta voi kanavoitua Maahan.

Tämä on askel askeleelta etenevä prosessi, ja kullakin ihmisellä on ainutkertainen tie kuljettavana. Tuntekaa Taivaan ja Maan voimat, jotka haluavat tukea teitä tässä prosessissa, ja tuntekaa samalla pääroolinne välittäjänä. Tässä roolissa majailee teidän suuruutenne: teette yhteistyötä Taivaan ja Maan voimien kanssa, sielunne ja sisäisen lapsenne voimien kanssa. 

Kiitoksia mielenkiinnostanne, ja lähetän rakkaimmat terveiseni teille.

© Pamela Kribbe

www.jeshua.net/fi

Suomennos: Tapio Närhi