Pamela Kribbe kanavoi Joshuaa

Rakkaat ystävät, minä olen Joshua. Edustan Kristus-energiaa, joka on nyt syntymässä Maan päälle teissä ja teidän kauttanne. Pyydän teitä kuvittelemaan energiani auringoksi. Ajatelkaa vain todellista aurinkoa, sen säteilevää elämän ja voiman mielikuvaa. Voitte myös nähdä auringon metaforana, mielikuvana itsestänne, omasta olemuksestanne ja sielustanne. Keskittäkää tietoisuutenne hetkeksi auringon keskustaan, ja menkää sinne mielikuvituksessanne – tehkää se hyvin tyynesti ja hiljaisesti. Tuntekaa auringon energiakentän mittaamaton voima ja tuntekaa itsenne sen valtavan energiatulivuoren keskuksessa. Tuntekaa siellä oleva hiljaisuus ja tyyneys, ja tämän itsestään tapahtuvan säteilyn spontaani luonne: aurinko säteilee valoaan ulospäin vaivattomasti.

Levätkää valon ympäröimänä auringon keskustassa ja tuntekaa, kuinka oikeaa ja luonnollista on, että tämä voimanlähde kannattelee teitä. Tämä valo on teitä varten, koska te itse olette ydinolemukseltanne aurinko. Sallikaa itsenne rentoutua ja uppoutua tähän valoon. Antakaa valon kietoutua ympärillenne hellävaraisesti ja rakastavasti: hyvin virraten, lämmittäen muttei koskaan polttaen. Sallikaa tämän valon virrata lävitsenne täydellisesti ja muistuttaa teitä siitä millaisia olette: sielu, aurinko, tähti kaikissa kehonne soluissa. Sallikaa jokaisen kehonne solun täyttyvän sieluaurinkonne parantavalla valolla.

Löydätte tämän auringon keskustan, oman ydinkeskuksenne aina kun jokapäiväisessä elämässänne palaatte nyt-hetkeen keskittämällä huomionne täydellisesti nykyhetkeen. Jos touhuatte menneiden tai tulevien asioiden parissa, joudutte pois keskuksestanne ja menetätte yhteyden omaan valonlähteeseenne – siihen, mikä kantaa teitä. Mutta mitä nyt-hetki todella on? Teitä pyydetään olemaan “nyt”, tässä hetkessä, nykyisyydessä, mutta mitä “nyt” ontodellisuudessa? Kun puhutte siitä, se on jo ohi. Nyt ei ole minuutti, ei sekunti; sitä ei itse asiassa voi nimetä aikayksiköksi. Nytvälttelee teitä, kun haluatte määrittää mitä se on. Ajalla, joka on nyt, ei ole rajoituksia. Nyt uhmaa tavanomaista ajattelua.

Maallisessa mielessä voitte laskea ja mitata aikaa – päivässä on 24 tuntia, tunnissa 60 minuuttia, viikossa 7 päivää, jne. Ajan tarkastelu sillä tavoin ei ole luonnollista ihmishengelle. Nyt on vapaa ajasta – mikä ajan yksikkö voi kuvata sitä? Ihmismieli ei pysty sisäistämään tai ymmärtämään nyt-hetkeä, sillä se ei ole alisteinen loogiselle ajattelulle, vaikka tunteillenne se on aivan ymmärrettävää. Te tiedätte miltä tuntuu, kun kadotatte itsenne täydellisesti hetkeen, esimerkiksi nautinnon hetkellä. Teillä on saattanut olla aikoja, jolloin olette kokeneet jotakin kaunista ja samalla tajusitte, kuinka erityinen se hetki oli. Olitte täysin tiedostavia ja avoimia kokemukselle, joka resonoi ja virtasi kehonne, sielunne ja tunteidenne lävitse. Kun niin tapahtuu, te olette yhtä kokemuksen kanssa ja yhtä nyt-hetken kanssa– te olette se Nyt!

Kun olette nyt-hetkessä, olette silloin myös aurinkonne keskuksessa, ja kaikki muutos tapahtuu tuosta sisällänne olevasta keskusytimestä käsin. Puhuimme tänään pelosta ja kuinka teitä ahdistaa, kun olette ytimenne ulkopuolella ja kaukana keskuksestanne. Pelko liittyy myös laskettavissa olevassa ajassa ajattelemiseen, menneisyyteen ja tulevaisuuteen: “Mitä tulee tapahtumaan? Mikä menee pieleen?” Tulevaisuuden ennakointi pelosta käsin on hyvin inhimillistä, mutta se voi tapahtua vain silloin, jos olette poistuneet keskuksestanne, siirtyneet pois nyt-hetkestä. Nyt-hetkessä oleminen tarkoittaa, että kaikki sisäinen vahvuutenne kokoontuu yhteen ja integroituu, ja teette sen olemalla täydellisesti läsnä kehossanne, sielussanne ja tunteissanne.

Haluan kertoa hieman lisää ajan käsitteestä ja kuinka se voi säikyttää ja pelottaa teitä. Viime vuosikymmenten aikana on ollut monia ennustuksia tietyistä tulevaisuuden päivämääristä. Aika nähdään eräänlaisena janana, joka kulkee nykyisyydestä tulevaisuuteen, ja siltä pohjalta tietyistä tapahtumista tulee määrättyjä. Hyväksymällä tuollaisen aikavision te pystyisitte sitten valmistautumaan tuleviin tapahtumiin, ja voitte tehdä sen joko peläten tai luottaen. Mutta onko se todellinen kuva? Onko tulevaisuus todellakin suora viiva, johon asiat on kiinnitetty paikalleen? Onko tulevaisuus kaikkien edessänne olevien tuntien, päivien ja kuukausien yhteissumma? Vai onko tämä täysin rajoittava tapa katsella aikaa ja tulevaisuutta?

Te, jotka olette täällä ja kuuntelette tätä, tiedätte, että elämässä on enemmän kuin mitä maailmassa on näkyvissä. Te näette asioiden muodon – jonkun ihmisen kehon, puut tai eläimet, tai jopa kasvit ja kivet – mutta tajuatte sisäisesti, että kaikissa noissa asioissa on jotakin, joka ei näy silmin ja fyysisin aistein. Tunnette, että siellä on jotakin mysteeristä, sisäistä elämää, joka luo ainutlaatuisen yksilön tai asian. Tiedätte, että teidän pitää katsoa pelkkää pintaa syvemmälle, ja tiedätte myös miltä tuntuu kokea iloa, kun tunkeudutte niiden sisäiseen maailmaan, mikä on myös teidän sisällänne. Se on todellista elämää; se on kaikkien asioiden todellisuus. Ulkopuoli on vain sen sisäisen maailman ilmentymä.

Entä sitten aika? Jos katsotte aikaa määrällisesti ilmaistavien yksiköiden tai tilojen viivana – päivinä, viikkoina, kuukausina, vuosina – silloin katsotte aikaa vain ulkopuolelta; siitä näkökulmasta, minkä voitte mitata kellolla tai viivoittimella. Mutta aika sisäpuolelta nähtynä, kokemuksena, on jotakin aivan muuta. Se sisäinen näkökulma tulee ilmeiseksi, kun mietitte käsitettä “nyt”. Nyt-hetken käsite ei voi perustua kelloon tai kalenteriin, se perustuu tietoiseen läsnäoloonne, tiedostamiseen. Sisäisen ajan tuntemuksen mukaan aika voi kulua hyvin nopeasti tai hyvin hitaasti riippumatta siitä, kuinka kello tikittää.  “Sisäinen aika” voi seisahtua, kun olette hurmiossa, ja venyä loputtomiin, kun olette pitkästyneitä; sisäinen aika virtaa sen mukaan miten koette asioita.

Entäpä tulevaisuus ja menneisyys? Mikä on niiden todellisuus sisältä eikä ulkoa päin nähtynä? Kuvitelkaa jälleen hetki, että olette sielunne auringon ytimessä, jossa sen liikkumattomassa keskuksessa ei ole aikaa – on vain iäisyys. Vaikka siellä on liikettä ulospäin säteilevien säteiden muodossa, siellä on varhainen ydinolemus, joka vain on. Voitte kutsua sitä jumaltietoisuudeksi, jos haluatte, mutta se on Iankaikkinen Elämä, ja se on myös sisällänne, syvällä keskuksessanne.

Aurinko lähettää säteitä, ja kuvitelkaa, että olette läsnä noissa säteissä, jotka vaivattomasti säteilevät auringostanne. Noiden säteiden tavoin voitte ilmentää itseänne monissa elämissä ja olla missä tahansa universumissa. Jokainen säde on niin sanotusti elämä ajassa ja tilassa, jossa olette ottaneet tietyn muodon: kehon. Teille syntyy kokemuksia siinä kehossa, sillä on alku ja loppu, se syntyy ja kuolee, se on kuolevainen. Elämällä sellaisessa kehossa, aikaan keskittyneenä, te tulette biologisesti tietoisiksi ajan käsitteestä ja olette sen vaikutuksessa. Alatte nähdä asioita äärellisesti, mutta todellinen keskuksenne on aurinkonne keskuksessa, ja te tänä aurinkona lähetätte lukemattomia säteitä, jotka ovat mahdollisia ilmentymiä teistä tulevaisuudessa – potentiaalisia elämiä ja ilmentymiä itsestänne. Tulevaisuus ei ole määrätty, ja vaikka jokainen aikajana on hyvin todellinen mahdollisuus nyt-hetkessä, te valitsette jonkun niistä ja teette siitä totta omassa maailmassanne.

Nähkää myös menneisyys tällä tavalla hetken aikaa. Te luulette, että on vain yksi aikajana menneisyydestä nyt-hetkeen, mutta aurinkonne keskipisteestä nähtynä näin ei ole. Takananne on koko joukko aikajanoja, joista jotkut ovat teidän ja valintojenne aktivoimia, ja monet muut ovat lepotilassa niin sanotusti, mutta ne saatetaan silti aktivoida johonkin aikaan tulevaisuudessanne. Menneisyys ei ole muuttumaton ja “ohi”: voitte luoda menneisyyden uudelleen tulkitsemalla kokemuksianne uudelleen ja vaikuttamalla niihin nykyisyydestä käsin. Se on mahdollista, koska menneisyys ei ole teidän ulkopuolellanne, se ei ole piste jollakin viivalla.

Annan esimerkin valottaakseni tätä seikkaa. Olettakaamme, että tunsitte itsenne kiusatuksi menneessä suhteessa äitiinne tai isäänne, tunsitte, ettei teitä tunnustettu sellaisena kuin olitte, ja koitte pelkoa ja turvallisuuden puutetta siinä ihmissuhteessa. Uskotte, että menneisyys on määrännyt elämänne ja tietyllä lailla tunnette itsenne sen uhreiksi. Teistä tuntuu, että teistä tuli sellaisia kuin nyt olette osittain vanhempienne takia, eräänlaisena kasvatuksen tuloksena.    

Mutta oletetaanpa, että elämänne aikana te aiotte paneutua omaan tietoisuuteenne sisäisen kasvuprosessin avulla. Otatte yhteyttä sieluunne ja menette sisälle ytimeenne, sisällänne olevaan aurinkoon. Tämän prosessin avulla muodostatte nyt paljon laajemman perspektiivin elämästänne. Näette vanhempanne heidän menneisyytensä valossa, esimerkiksi, jolloin näette heidän voimattomuutensa ja heidän pelon ja negatiivisten vakaumusten mielikuvansa. Sydämessänne on anteeksiantoa.

Tämä laajempi perspektiivi auttaa teitä vähitellen tuntemaan, että olette vähemmän vanhempienne uhreja. Lisäksi alatte nähdä, että teissä on osa, jota se, mitä teille tapahtui, ei ole milloinkaan varsinaisesti koskettanut; osa, joka on pysynyt kokonaisena ja vahingoittumattomana. Tunnette yhä enemmän oman autonomianne ja riippumattomuutenne. Ja mitä enemmän elämänne aikana otatte yhteyttä sisällänne olevan auringon keskipisteeseen, sitä helpompaa teille on päästää irti menneisyydestä, kuten suhteesta vanhempiinne. Se, miten koitte sen ihmissuhteen, oli vain yksi säde, yksi mahdollinen aikajana, ja muuttamalla tietoisuuttanne siitä, millaisia todella olette, voitte vaihtaa toiseen menneisyyden kokemukseen ja toiseen aikajanaan.

Pystytte nyt katsomaan suhdetta äitiinne tai isäänne sielun perspektiivistä, jota ette lapsena tiedostaneet. Koska olette nyt ytimenne keskuksessa, pystytte havaitsemaan vanhempanne eri valossa, lempeämmällä ja anteeksi antavammalla tavalla. Voitte selittää sisäiselle lapsellenne, kuinka tietyt tuskalliset kokemukset auttoivat teitä kasvamaan ja kuinka vanhempanne eivät tajunneet aiheuttamaansa tuskaa. Teidän nykyinen tietoisuutenne luo menneisyyttä uudelleen vapauttamalla sisällänne energiaa, joka oli jäänyt menneisyyden vangiksi. Olette kirjaimellisesti luomassa uutta aikajanaa menneisyyteen, mikä vaikuttaa teidän nykyiseen suhteeseenne omiin vanhempiinne. He aistivat teissä erilaisuutta, ja jos he ovat sille avoimia, suhteenne muuttuu parempaan suuntaan. Olette avanneet menneisyyttä uuden näkemyksen avulla, ja siten luoneet uuden aikajanan, jossa on enemmän ymmärrystä ja rakkautta. Tämä on todellinen mahdollisuus.

Tietoisuudellanne voitte murtaa aikaa. Aika ei ole muuttumaton ja suljettu takananne, menneisyys ei ole koskaan todella ohi. Olettepa kokeneet mitä tahansa, silloinkin kun menneisyydessä on traumaattisia tapahtumia, jotka vaikuttivat teihin syvällisesti, nykyisyydestä käsin on käytettävissä avauksia tuomaan lohtua, rakkautta ja rohkaisua itsellenne siinä menneisyydessä. Menneisyys on kuin niin monet auringonsäteet, jotka tulevat ytimestänne, johon voitte yhä saada yhteyden, jos menette auringon keskustaan.

Voitte luoda oman menneisyytenne uudelleen – valaista ja kirkastaa sen – katsomalla ymmärtäväisemmin itseänne ja ympärillänne olevia ihmisiä. Jos teette sen, te luotte välittömästi menneisyyden uudelleen samoin kuin luotte uutta tulevaisuutta, koska valaisemalla menneisyyttä ja muuttamalla menneisyydestä mukananne tuomaa energiaa edessänne aktivoituu uusi ja kirkkaampi tulevaisuus. Ei menneisyys eikä tulevaisuus ole muuttumaton; voitte vaikuttaa niihin molempiin nyt-hetkestä, ja voitte tehdä niin voimakkaimmin olemalla omassa keskuksessanne, mikä tarkoittaa, että olette yhteydessä sieluunne.

Se, missä olette “nyt” on kokemus – elävä, luova hetki – eikä viivoittimen tai aikajanan merkkiviiva. Nyt-hetken lähteestä kaikki aikajanat versoavat. Nyt on siellä, missä olette tällä hetkellä – missä olette huomionne täysin kiinnittäneenä, on nyt. Heti kun huomioitte tämän valaistuneimman ja läsnäolevimman osan itsestänne – ytimenne, sielunne, tietoisuutenne – silloin säteilette tästä aurinkokeskuksesta menneisyyttänne ja tulevaisuuttanne kohti, ja kaikki tulee yhteen. Aika ei ole suora viiva; voitte kuvitella sen paremminkin monimutkaiseksi 3-ulotteiseksi hämähäkin seitiksi, joka levittäytyy kaikkiin suuntiin sekä menneisyyteen että tulevaisuuteen.

Ja mitä te voitte tehdä tällä tiedolla nykyisyydessä, jokapäiväisessä elämässänne? Voitte tiedostaa oman vahvuutenne ja potentiaalinne. Kaikki on valtanne ulottuvilla, sekä menneisyys että tulevaisuus. Ulkopuolellanne ei ole mitään sellaista valtaa, mikä määräisi tulevaisuutenne tai sanoisi mitä menneisyytenne täytyy olla – mitään ei ole määrätty. Te olette luoja, aina, ja joka hetki. Siinä mielessä olette oman menneisyytenne ja oman tulevaisuutenne mestari. Jos pysytte keskuksessanne, voitte pitää kiinni tästä tietoisuudesta, tästä valon lähteestä. Tämän lähteen jatkuvassa tajuamisessa on varmuutenne, turvallisuutenne ja antautumisenne. Jos olette tämän auringon keskustassa, tiedätte voivanne antautua sille – on ilmeistä ja luonnollista, että teette niin. Kuitenkin heti kun poistutte keskuksesta ja alatte ajatella: “Miten pääsen pakoon kauheaa menneisyyttäni? Miten luon tulevaisuutta tähän maailmaan, joka on niin täynnä pelkoa ja uhkaa?”, olette jo ytimenne ulkopuolella. Tämän muunnosprosessin taitaminen on sitä, että menette takaisin omaan ytimeenne, keskukseenne, ja ette halua ratkaista ongelmia ajattelemalla, vaan etsimällä ratkaisuja aurinkonne ytimestä, keskuksesta käsin, nyt-hetkestä – missä ei ole aikaa! Se on se Koti, jossa te olette sellaisia kuin olette, ja jossa ulkopuolellanne ei ole mitään, mikä voisi määrittää kohtalonne tai pitää teidät siitä erossa.

Pyydän teitä jälleen kuvittelemaan, että olette keskellä tätä säteilevää aurinkoa, jollaisia te olette. Tunnette olevanne yhtä siellä olevan valon ja voiman kanssa, teille on vaivatonta kokea niin, sillä tämä aurinko on jo sisällänne. Kuvitelkaa nyt, että jossakin siinä sisäisen aurinkonne lähettämässä säteiden verkossa on menneisyyden aikajana, joka on saatava enemmän valoon. Teidän ei tarvitse tuntea tai nähdä mitään konkreettista, kuvitelkaa yksinkertaisesti, että aurinkonne valo täyttää helposti sen pimeän kujan menneisyydestä. Saattaa olla, ettette aivan onnistu saamaan valoa syttymään sinne täysin, mutta valo on tehnyt alustavan yhteyden menneisyyden aikajanaan, joten voitte tulla sinne uudelleen milloin haluatte. Sanokaa näille menneille tapahtumille, joita aurinkonne valo ympäröi: “Kaikki, minkä tarvitsee saada Valoa, saa sen Valon minulta. Vanhat tuskat ja traumat, jotka haluavat tulla ratkaistuksi ja vapautetuksi, voivat nyt tulla esiin minun Valooni.” Päästäkää irti kaikista kiinnikkeistä näihin menneisiin tapahtumiin, ne eivät määritä sitä millaisia olette; te ette ole se pimeys, jota siellä havaitsette – te olette Valo!  Te – toimien aurinkonne keskuksesta – olette menneisyyden vapauttaja ja parantaja ja näin ollen tulevaisuuden luoja.

Menkää nyt tulevaisuuteen. Tulevaisuus on ympärillänne valtavana 3-ulotteisena hämähäkin seittinä, jossa on monia säikeitä, ja te olette sen keskustassa. Tulevaisuus ei tule luoksenne ulkopuolelta. Seitin säikeet versoavat sydämestänne; ne on vaivattomasti punottu teidän jatkuvista ajatuksistanne ja tunteistanne. Sisäiset tilat, joissa häilytte edestakaisin, luovat lukemattomia mahdollisia aikajanoja. Teidän ei tarvitse tehdä mitään erityistä saadaksenne sen aikaan – se vain tapahtuu, koska olette aurinko, joka ei voi muuta kuin säteillä ulospäin. Kuuluu teidän luontoonne olla Luoja.Pyytäkää nyt tulevaisuutta, pyytäkää sitä aikajanojen seittiä näyttämään teille, mikä on kirkkain säie teille tällä hetkellä. Kysykää: “Mihin minun pitää keskittyä nyt? Mitä suuntaa minun pitäisi seurata nyt, jotta voin kulkea kauniiseen ja säteilevään tulevaisuuteen? Mistä minun pitää olla tietoinen nyt, tällä hetkellä?” Tämän auringon keskustasta, joka te olette, tulee kiihkeä vaatimus, joten olkaa sille avoimia. Sielunne haluaa vakuuttaa teille ja rohkaista teitä ottamaan yhteyttä voimakkaaseen, kauniiseen tulevaisuuteen, joka on jo odottamassa lepotilassa olemuksessanne. Tiedostakaa, kuinka vaivattomasti se tulevaisuus tulee luoksenne; teidän ei tarvitse ponnistella tai työskennellä sen takia. Pysykää nyt-hetkessä. Tuntekaa sydämessänne, kuinka tämän kauniin, kirkkaan tulevaisuuden energia on jo osa teitä. Tällä tavoin te vedätte sitä itseenne yhä helpommin. Tuntekaa se kaunis tulevaisuus sydämessänne ja herättäkää se yksinkertaisesti iloitsemalla siitä. Olkaa avoimia sen rakastavalle värähtelylle. Kutsukaa se sydämeenne ja käsiinne, ja antakaa sen virrata avointen käsienne kautta Maahan. Antakaa sen tapahtua – se juurtuu luonnollisesti. Luottakaa tulevaisuuteenne ja tuntekaa aurinkonne voima syvällä sisällänne. Tuntekaa se sydämessänne, tuntekaa se vatsassanne, tuntekaa se säärissänne. Antakaa auringon voiman maadoittua jalkojenne kautta.

© Pamela Kribbe
www.jeshua.net/fi

Suomennos: Tapio Närhi