Pamela Kribbe kanavoi Magdalan Mariaa

Rakkaat ystävät, rakkaat miehet ja naiset, minä olen Magdalan Maria. Olen samanmielinen ystävä, joka ei ole teidän yläpuolellanne, vaan joka on läheisesti yhteydessä teihin aikakaudet ylittävien sydämenlyöntienne välityksellä. Se on juuri sitä, mitä sieluyhteydet tekevät: ne ylittävät vuosisatoja ja monia elämiä, joita teillä on ollut Maan päällä. Sielu on eri ulottuvuudesta kuin maallinen persoona, jonka kanssa teidän on tultava toimeen jokapäiväisessä elämässä.

Teille on normaalia ankkuroitua maalliseen persoonaanne, joka muodostuu niin monista ulkoisista vaikutteista. Esimerkiksi geneettinen taipumuksenne nykyisessä muodossaan on periaatteessa periytynyt vanhemmiltanne, kun sielunne tuli Maahan. Sitten varhaislapsuudessanne vanhempanne auttoivat myös muovaamaan teitä omalla energiallaan, omilla näkemyksillään ja omalla taustallaan. Heidän reaktionsa teihin, heidän emotionaalinen avoimuutensa ja läsnäolonsa määrä tai sen puute muovasi teitä siksi millaisia nyt olette. Myöhemmin olitte yhä useampien vaikutteiden kohteena: suku, synnyinmaa, yhteiskunta, jossa vartuitte, koulutus, ikätoverit. Omaksuitte itsellenne niin monia ulkoisia vaikutteita ympäröivästä maallisesta ilmapiiristä, että luonnollinen olotilanne häkeltyi niistä.

Kuitenkin kun synnytte Maan päälle, te aloitatte jotakin aivan uutta. Vaikka sielunne on vaeltanut Maan päällä monia kertoja ja saanut monia kokemuksia, silti jokainen syntymä on askel tuntemattomaan, uusi oksa sielunne puussa. Se mikä on uutta ja tuntematonta, tekee lapsesta niin erityisen: voitte jopa tuntea sen vastasyntyneestä. Vanhemmat ja lasta tarkkailevat täyttyvät suuresta ihmetyksestä, arvostuksesta ja kunnioituksesta sen suuren ihmeen johdosta, mikä tapahtuu, kun uusi lapsi ilmestyy maailmaan: hän on ainutlaatuinen, tyhjä taulu. Niin, ja myös ihminen, jolla on kokonainen sielun historia, mutta joka on samaan aikaan täysin avoimena kokemuksille, ja se on sellaista, mitä sielu lapsen taivaallisena vanhempana on jo päättänyt.

Ihailkaa jokaisen vastasyntyneen lapsen rohkeutta ja sitä lasta, joka kerran olitte ja joka teki loikan tähän maailmaan. Tiesitte, että olitte menossa tuntemattomaan ja että uppoaisitte ulkoisiin vaikutteisiin, jotka eivät varmasti kaikki olleet hyväksi, mutta teitte sen. Siinä maailmassa, jossa elitte lapsena ja jossa nyt elätte, on yhä paljon pelkoa ja tuskaa menneisyydestä. Ihmisillä on emotionaalisia traumoja: vanhemmat, perheenjäsenet, ystävät – jokaisen on kestettävä niitä. Vaikka yhteiskuntarakenne on muuttumassa, se ei vielä ole avoin rakkaudelle, sydämen äänelle, sielun äänelle. Ihmisten välillä on yhä paljon kyvyttömyyttä, ahdistusta ja virheellistä kommunikointia, ja kaikki tämä vaikuttaa teihin varttuessanne.

Olette täällä tuomassa jotakin uutta Maan päälle ja ihmiskunnalle: jotakin sellaista, mikä on ainutlaatuista ja jopa uutta omalle sielullenne. Vaikka sielussanne on runsaasti menneistä elämistä saatua viisautta, voitte nyt sielustanne käytettävissä olevin voimin kokea ja antaa jotakin erityistä ja uutta Maalle, mikä puolestaan rikastuttaa sieluanne. Sillä jos sielunne jo tiesi ja ymmärsi kaiken, miksi se aloittaisi uuden elämän? Arvostakaa omaa rohkeuttanne ja tietäkää, että lisäätte jotakin omaan sieluunne.

Tämä maailmalle antamisen tapahtumaketju, ainutlaatuisen panoksen antaminen ei taatusti tapahdu ilman tuskaa. Saadaksenne kosketuksen sielunne kokemuksiin, ja tajutaksenne kuka te todella olette, ja antaaksenne vastavuoroisesti jotakin uutta itsestänne teidän on ensin karistettava pois kaikki mikä ei ole teitä itseänne. Teidän on annettava sellaisen mennä, mitä olette kyseenalaistamatta omaksuneet ympäristöstänne. Varmaankin herkät ihmiset – ja monet teistä ovat sellaisia – ovat omaksuneet niin paljon näitä vaikutteita ympäristöstä, että he eivät enää pysty erottamaan sitä, mikä on heitä itseään ja mikä tulee ulkoisesta maailmasta: vanhemmilta ja toisilta. Kun yritätte palauttaa yhteyden sieluunne aikomuksena elää siitä lähteestä käsin, se tarkoittaa siten valtavaa ponnistusta ja syvällistä etsintää.

Otan nyt käsittelyn aiheeksi ihmissuhteet. Jokainen teistä kaipaa yhteyttä, ymmärrystä ja lämpöä. Haluatte toisten näkevän millaisia olette, vaikka syvimmällä tasolla kaipaatte sieluyhteyttä. Tiedätte, että jos sielunne pääsee yhteyteen toisen sielun kanssa, te elätte voimakkaammin. Silloin säteilette sisältä päin, innostutte ja inspiroidutte elämän monilla alueilla. Yhteys sielusta sieluun herättää jotakin sisällänne: se on kuin tulisi kotiin itseensä. Tapahtuu heräämistä ja rohkaistumista, kun saatte yhteyden toiseen.

Kuitenkin ihmissuhteiden ongelma on siinä, että jokainen ei ole täysin yhteydessä omaan sieluunsa, ja tämä puute luo heihin tyhjyyttä: nostalgiaa, kaipuuta, yhteyden kiihkoa. Siitä tyhjyydestä käsin te alatte nähdä toisen lähes superihmisenä, joka tulee pelastamaan teidät, koska joku lopultakin ymmärtää teitä täysin. Toinen nähdään jumalallisena, alkuäitinä tai alkuisänä, jollaista teillä ei koskaan ollut nuoruudessanne; jumalana tai jumalattarena, joka pysyi ulottumattomissa rukouksissanne ja meditaatioissanne.

Rakkaus – romanttinen rakkaus, seksuaalinen rakkaus, kumppanien välinen rakkaus – esittäytyy teille ihanteena, joka vapauttaa sielunne perimmäiset kaipuut. Tällä ihanteellisella rakkaudella on terve pohja, koska sielunne löytäminen illuusioiden ja pelon maallisten verhojen takaa on juuri se, minkä vuoksi olette täällä. Ellette kuitenkaan tunne oloanne kotoisaksi itsessänne ja olette etsimässä täyttääksenne sisällänne olevaa tyhjyyttä jollakin ulkopuolisella, silloin läheiseen ihmissuhteeseen tai rakkaussuhteeseen saattaa tulla negatiivinen kierre. Se voi johtaa valtavaan tuskaan, mitä huomaatte säännöllisesti tapahtuvan rakastavaisten välillä. He takertuvat toisiinsa kuin kaksi hukkuvaa, molemmat ovat rikkonaisia ja sisäisen tyhjyyden piinaamia, jonka he toivovat toisen ihmisen täyttävän. Mutta tuo toinen ihminen kamppailee myös oman sisäisen tyhjyytensä kanssa. Joten ihannoitu rakkaus voi johtaa väärinymmärrykseen, harhakuvitelmien särkymiseen ja loukkaavaan käytökseen. Sen vuoksi on tärkeää päästä yhteyteen oman sielunsa kanssa.

Teitä voi auttaa ihmissuhde kohtaamisen muodossa, sydänyhteys sielusta sieluun, mikä voi tapahtua kaikenlaisilla elämänalueilla. Suuri rakkaus, varmastikin eroottinen rakkaus voi koskettaa teitä niin voimakkaasti, että voitte päästä yhteyteen oman sielunne kanssa, minkä vuoksi teistä tuntuu, että säteilette ja olette täynnä elämää yhtä raikkaana kuin vastasyntynyt lapsi. Silloin olette täysin ilmiliekeissä!  Tämä tapahtuu pohjimmiltaan siksi, että muistatte syvällisimmän itsenne, sielunne, ja että tuon ilon ilmaiseminen oli syy miksi synnyitte.

Haluaisin nyt sanoa jotakin romanttisen rakkauden ja seksuaalisen vetovoiman välisestä roolista tai yhteydestä. Rakkaus ja seksuaalisuus kuuluvat yhteen. Kahden kumppanin välisen seksuaalisen vetovoiman alkuperäinen tarkoitus on siinä, että he ovat avoimia toistensa sielulle. Varmaankin muistatte millaista oli rakastua ja kokea miten kaikki teissä avautui. Toinen kosketti teitä niin syvästi, että kaikenlainen varovaisuus ja muut kiinnostuksen kohteet unohtuivat. Olitte avoimia ja täydellisen ihmetyksen vallassa toisen olemuksesta, kasvoista, ajatuksista ja tunteista. Aivan kuin omat ajatuksenne olisi kytketty pois päältä.

Romanttinen rakkaus on vihkimys, avautuva portti, jotta pääsette lähestymään toista, joka katsoo teitä arvostelematta säteilevällä ihmetyksellä. Mutta se portti kääntyy molempiin suuntiin. Romanttinen rakkaus avaa myös silmänne omille mahdollisuuksillenne, sille mikä on ollut piilossa tai sopivuussääntöjen tomun ja päivittäisen aherruksen peitossa. Rakkaus, kahden sielun välinen rakastunut kohtaaminen heittää ovet sepposen selälleen ja siinä mielessä se on vihkimys, joka auttaa teitä kokemaan oman sielunne syvemmällä tasolla.

Voidaan sanoa, että kukin kahden ihmisen välinen erityinen tapaaminen sisältää romanttisen rakkauden elementin. Voitte nähdä sen jopa isässä tai äidissä, joka on juuri saanut vauvan. He tuntevat jotakin romanttista rakkautta muistuttavaa: heitä ihastuttaa vauva, ihmetys, välittömyys, vapautuminen ehdollistamisesta. Ja romanttisen rakkauden virrassa on jotakin samanlaista jopa työnne tasolla, kun teette jotakin luovaa, inspiroivaa ja jotakin teitä tyydyttävää. Ekstaasin, mieltä ylentämisen virta herättää kaikkea teissä, ja se on hyvä – se on sielunne voima.

Kun tunnette sen virran toisen olemuksessa – esimerkiksi rakkaassa, kumppanissa, lapsessa – asiat voivat mennä ja tulevat menemään väärin, jos kiinnytte toiseen ihmiseen niin, ettette voi elää ilman häntä; että tunnette itsenne riippuvaiseksi tuosta ihmisestä, jotta saisitte sen tunteen, sen palautetun yhteyden sieluunne. Tässä riippuvuudessa on vaara, koska jos teidän on oltava riippuvaisia toisesta itsenne ulkopuolisesta, haluatte lopulta omistaa tuon ihmisen. Tai teillä on sellainen pelko tuon ihmisen menettämisestä, että rakennatte muurin ja etäännytte. Ihmissuhteiden eroahdistus ja pelko ovat molemmat puolustusreaktioita riippuvuutta vastaan jostakusta toisesta.

Joten näette, että se rakkaus, joka kerran sai teidät ekstaasiin, voi myös tuoda äärimmäistä epätoivoa, jos kyseinen henkilö ei ole täysin teidän saavutettavissanne tai jos rakkautenne ei saa vastakaikua toivomallanne tavalla. Tai – ja myös näin voi käydä – romanttinen rakkaus kehittyy, mutta kohtaatte myös toistenne pimeät puolet, ominaisuudet, jotka nostavat esiin arvostelua tai pelkoa tai kiukkua. Romanttinen rakkaus on yhdyskäytävä, jonka läpi pääsette suhteeseen, mutta kun tuosta rakkaudesta tulee maanläheistä, se voi myös johtaa teidät pimeisiin, tiedostamattomiin näkökulmiin. Kun nämä pääsevät suhteessa pintaan, asiat voivat tulla ristiriitaisiksi ja sinkauttaa kummankin kumppanin takaisin sisäiseen tyhjyyteen, jonka he voivat täyttää vain itse. Rakkaus ja romanttinen rakkaus ovat sysäyksiä: ne saavat teidät heräämään, avautumaan useammille mahdollisuuksille. Mutta lopuksi ne myös pakottavat teidät katsomaan syvimpää pimeyttä itsessänne, tutkimaan sitä, mikä on yhä piilossa.

Kyse ei ole ainoastaan riippuvuudesta, vaan myös vallanhalusta, jossa toinen ihminen halutaan omistaa ja olla hänestä täysin varma. Koska kaikissa riippuvuuden muodoissa on myös vallan tarvetta, hallinnan tarvetta, kyvyttömyyttä päästää irti, ja myös sen takana piilevää syvää tuskaa: pelkoa yksinolosta, joutumisesta eroon toisista ja lisäksi elämän kokonaisuudesta, Jumalasta. Se on suurin piirtein syvin teissä elävä pelko: joutua syrjään heitetyksi, kokonaisuuden ulkopuolelle, kuolleeksi. Yhteys on elämää: vahvasti tunnettu ikuinen yhteys, luovuuden ja ilon lähde. Minä määrittelen kuoleman elävän yhteyden puuttumiseksi, mikä on myös sielun poissaoloa, ja se pelottaa teitä eniten. Romanttinen rakkaus luo niin voimakkaan halun, mutta sillä on myös potentiaalia luoda voimakas hylätyksi tulemisen tunne.

Pyydän teitä nyt kutsumaan sieluanne, kuvittelemaan sitä syvällisintä teissä elävää ydintä, vaikka maallinen tietoisuutenne ei ehkä aina pysty pääsemään siihen käsiksi tai ette välittömästi tunne sitä. Kaikissa kehonne soluissa elää yhä se lapsi, joka kerran olitte ja joka tuli tähän maailmaan raikkaana ja uutena tuomaan omia lahjojaan ja myötävaikutustaan. Kutsukaa sitä! Sanokaa oma nimenne ja tuntekaa sisäisesti alkuperäiset kasvonne sen takaa. Sitä te olette todella etsimässä: elävää linkkiä omaan jumalalliseen ytimeenne. Jos saatte yhteyden siihen sisäiseen ytimeen, siihen ilon ja onnen alkulähteeseen, elämästä tulee yltäkylläisempää. Teidän ei tarvitse todistaa itseänne niin paljon ja teillä on vähemmän tarvetta olla riippuvaisia toisista ihmisistä. Silloin olette riittäviä itsessänne.

Rakastatte itseänne, mutta ei sen vuoksi, että olette saavuttaneet kaikenlaisia asioita ja olette menestyneet, vaan koska näette itsenne ihmetyksen silmin sillä tavalla kuin joku tekee rakastuessaan. Olette kiinnostuneita itsestänne, olette touhussa mukana, uteliaita. Tiedätte, että Jumala elää sisällänne! Jos olette mukana maailmassa sillä perustunteella, ihmissuhteet toisten kanssa voivat rikastaa, inspiroida, saada teidät onnellisiksi ilman riippuvuutta heistä: tunnette olevanne yhteydessä omaan ydinolemukseenne, omaan ytimeenne, ja olette rauhassa itsenne kanssa. Lopuksi tämä on kaiken sen tarkoitus, mitä sielu kohtaa tässä elämässä, olipa se lyhytaikaista tai pitkäkestoista, että olette täysin avoimia omille kyvyillenne, omalle inspiraatiollenne, ja että otatte ne täysin vastaan itsessänne. Mikä tarkoittaa sitä, että ette tule riippuvaisiksi toisesta, joka on herättänyt näitä tunteita teissä, vaan koette näitä tunteita omana perintönänne – ne ovat teitä itseänne. Aito romanttinen rakkaus on aina itsensä, sisäisen lapsensa – alkuperäisen lapsen – rakastamista, jolla on suora yhteys sieluunne. 

Jos haluatte tuntea sen sisäisen lapsen uudelleen ja samastua itseenne ihmetyksellä, myötätunnolla ja luottamuksella, että elämä on hyvää, pysykää silloin avoimena elämälle. Elämä herättelee teitä jatkuvasti ravistelemalla teitä tilanteissa ja kohtaamisissa toisten ihmisten ja tapahtumien kanssa. Ne eivät aina ole hauskoja, mutta tuollaiset tapahtumat toimivat porttina: jotakin avautuu. Luottakaa siihen, että näillä tapahtumilla on arvoa: pysykää avoimina elämän ihmeille. Jotta saisitte vastaanottaa ihmeen, teidän on joskus kuljettava syvien, pimeiden alhojen halki, mitä kiistämättä tapahtuu. Ihmisten tuska ja kärsimys voi olla valtavaa, mutta teitä voi auttaa se, että olette herättämässä sielunne tietoisuuden. Se antaa tuskalle pohjaa ja ympäröi sen lempeydellä.

Sielussanne itsessään on viisautta, joka ulottuu maallisen horisontin taakse. Luottakaa siihen! Voitte luoda ja hoivata yhteyttä sieluunne hiljaisuudessa ja tyyneydessä. Älkää tuomitko itseänne: olette kauniita ihmisiä, täydellisiä sellaisina kuin olette. Katsokaa hetki itseänne meidän silmin. Tuntekaa ympärillenne kerääntynyt energia, jossa on mukana niin monta opasta ja auttavaa energiaa rakastamassa ja vaalimassa teitä. Te olette meistä niin arvokkaita, niin kallisarvoisia. Jokainen ihminen on kuin helmi, ainutlaatuinen ja korvaamaton. Uskokaa, että olette tuollainen helmi. Olkaa lempeitä itsellenne.

Tervehdin teitä rakkaudella. Kiitoksia läsnäolostanne.

© Pamela Kribbe
www.jeshua.net/fi

Suomennos: Tapio Närhi