Jos luomme oman todellisuutemme, miksi sitten vanhememme?
Gerrit Gielen
Henkisissä piireissä positiivisen ajattelun voima näyttää olevan kiistämätön, melkein pyhän loukkaamaton, ja meille jopa kerrotaan, että me luomme oman todellisuutemme. Tästä aiheesta kirjoittavat lupaavat meille lähes ihmetuloksia. Meille kerrotaan, että ajattelemalla oikeanlaisia ajatuksia ja vakuuttelemalla eli toistamalla affirmaatioita riittävän usein, voimme luoda mitä tahansa tulevaisuuteemme haluamme ja jopa muuntaa menneisyytemme negatiivisia, traumaattisia tapahtumia myönteisiksi. Trauman poisluominen tarkoittaa, että voimme jatkaa elämäämme aivan kuin sitä negatiivista tapausta ei olisi koskaan tapahtunutkaan.
Silti on paljon ihmisiä, jotka yrittävät hyvin kovasti luoda itselleen parempaa elämää positiivisella ajattelulla, mutta eivät saa aikaan mitään parannusta: kiduttava sairaus ei parane, vaurautta ei tule eikä löydy sitä niin kaivattua elämänkumppania. Tekevätkö nämä ihmiset jotakin väärin? Jos siis positiiviset ajatukset vaikuttavat todellisuuteemme, eikö negatiivisilla ajatuksilla olisi sama vaikutus? Meillä on usein pelokkaita ajatuksia ja huolenaiheita. Mietitäänpä huolta ja ahdistusta, jota useimmat vanhemmat tuntevat lapsistaan. Tulevatko he kotiin turvallisesti, pysyvätkö he erossa huumeista? Näistä peloista huolimatta kaikki yleensä menee hyvin. Kuinka usein meillä on paniikinomaisia ajatuksia jostakin lievästä vaivasta, joka meillä on, ja pelkäämme, että terveydessämme on jotakin pahasti vialla? Yleensä pelon siivittämät negatiiviset ajatukset eivät muutu todellisuudeksi – meidän onneksemme!
Eikö sitten ajatuksillamme ole mitään vaikutusta ympäröivään todellisuuteemme? Emmekö ole oman todellisuutemme luojia? Eikö universumia lainkaan liikuta meidän positiiviset ja negatiiviset ajatuksemme, ja kulkeeko se vain omaa välinpitämätöntä reittiään? Minusta niin ei ole asia. Ajatustemme ja todellisuuden välinen suhde on paljon herkempi kuin mitä monissa oman todellisuuden luomisteorioissa esitetään. Aion esittää, että ymmärtääksemme kunnolla tätä suhdetta meidän on tunnustettava sielumme rooli luomisprosessissa ja osoitettava kysymys luomisprosessin tukemisesta ottamalla yhteys omaan sieluumme.
Kuka on oman elämämme luoja?
Oivaltaaksemme ajatuksen ja todellisuuden välisen suhteen meidän on ensin ymmärrettävä mitä luominen on. Luominen on voima, joka on peräisin äärimmäisen ykseyden tasolta: Kaikki – alkulähde – se mysteeri, jota kutsumme Jumalaksi. Siitä alkulähteestä ei kumpua luomista, vaan luojia, hyvin korkean tason olentoja, joita voitaisiin kutsua arkkienkeleiksi. He ovat hyvin mahtavia kosmisia olentoja, joista kukin edustaa yhtä puolta alkuperäisestä Lähteestä. Vaikka arkkienkeli on suurenmoinen ja huikea olento, se ei ole kaikkea; se ei muodosta kaikkea luomakuntaa, koska on monia arkkienkeleitä. Siksi kaikkien yksilöllisten olentojen tavoin he havaitsevat eron heidän sisäisen maailmansa (heidän tapansa kokea elämää) ja ulkoisen maailman (muu luomakunta) välillä. Tuo sisäinen maailma on ainutlaatuinen, ja siksi arkkienkelien luomisen kautta yksilöllisyys saa alkunsa. Rajattoman ulkoisen maailman kokemus vastakohtana ainutlaatuiselle sisäiselle maailmalle luo yksilöllisyyden tajun.
Sisäisen ja ulkoisen todellisuuden ero viittaa myös tilan ja ajan käsitteisiin. Heti kun koet jonkin olevan itsesi ulkopuolella, se merkitsee, että sinun ulkopuolellasi on tilaa. Ja ulkopuolellasi olevien olentojen näkökulmasta katsoen sinulla on paikka samassa tilassa; sinä jaat sen tilan toisten kanssa, joten sillä tavoin tilasta tulee objektiivinen. Tilan käsite antaa ymmärtää, että on olemassa erilaisia olentoja, joilla on oma subjektiivinen tapansa kokea ulkoista maailmaa. Jos olisi vain ykseys, tilan käsite menettäisi merkityksensä: ei olisi sisäpuolta eikä ulkopuolta. Sitten kun yhteisesti jaetussa tilassa on useita yksilöllisiä olentoja, niiden välillä on vuorovaikutusta ja kommunikointia. Se tuo mukanaan ajan käsitteen. Kommunikointi vaikuttaa yksilöllisten olentojen sisäiseen todellisuuteen; ne muuttuvat sen takia, ja muutokseen liittyy ajan käsite. Joten kun on vuorovaikutuksessa olevia tiedostavia olentoja, on myös olemassa aika – jaetun ajan taju.
Luomalla arkkienkeleitä ääretön Alkulähde loi yksilöllisyyden, sisäisen ja ulkoisen todellisuuden välisen eron, tilan, ajan sekä mahdollisuuden vuorovaikutukseen ja kommunikointiin. Tämä yksi teko muodosti luomisen perusteet. Arkkienkelit vuorostaan luovat monia uusia olentoja, uusia luojia, joissa on osa arkkienkelien ydinolemusta itsessään, mutta joissa on myös jotakin ainutlaatuista – jokaiseen luomistapahtumaan sisältyy jotakin uutta. Ja näin se etenee loputtomasti. Vastasyntyneet luojat luovat myös uusia luojia. Tulee aina luojien uusia tasoja, joissa syntyy ajan ja tilan uusia ulottuvuuksia. Yhdellä näistä tasoista ihminen saa alkunsa. Kaikki se, mitä me ihmisinä luomme, on loppujen lopuksi osa Alkulähteen suurempaa prosessia, jossa luodaan monenlaisia luojia, jotka kaikki lopulta ovat peräisin samasta Ykseyden paikasta.
Yksi tämän prosessin perussääntöjä on, että luojana sinä voit luoda mitä tahansa haluat kunhan se on harmoniassa sen korkeamman lähteen kanssa, joka loi sinut. Arkkienkeleillä heidän korkeampi lähteensä on Jumala, ja meillä se on sielumme. Sielu on ihmispersoonan luoja, ja me ihmisinä heijastamme sielumme yhtä aspektia samoin kuin arkkienkeli edustaa yhtä Jumalan aspektia. Kaksi ihmistodellisuuttamme määrittävää tärkeintä tekijää ovat: 1. sielumme ja sen aikomukset meidän osaltamme, ja 2. halumme tai haluttomuutemme toimia harmoniassa sielumme eli sen lähteen kanssa, joka meidät loi. Sielullamme on meidän varallemme elämänsuunnitelma, joka saattaa sisältää päämääriä, jotka eroavat meidän aatoksistamme siitä, mikä meidän elämässämme on toivottavaa. Luova perusvoima elämässämme on meidän sielumme eikä meidän ihmisajatuksemme. Voimme työskennellä sielumme luovan voiman kanssa tai voimme työskennellä sitä vastaan. Positiivinen ajattelu, joka tähtää toiveisiimme ja haluihimme, jotka eivät noudata sielumme suunnitelmaa, ei tehoa. Mutta positiiviset ajatukset, jotka ovat linjassa sielumme aikomusten kanssa, tukevat luomisprosessia ja lisäävät siihen sulavuutta ja helppoutta.
Ajatuksillamme on toki suuri vaikutus ja meillä on edelleen paljon vapautta, vaikka sielu on luova perusvoima elämässämme. Sielun suunnitelma antaa suuntaviivat, pelikentän, ja me täydennämme yksityiskohdat. Sielun suunnitelma sallii paljon pelivaraa, sillä meidän on tarkoitus olla luojia itsekin, ja lisätä jotakin uutta sielun todellisuuteen. Sielu suo jokaiseen elämään ohjaavaa näkemystä, yleistarkoitusta, ja me saamme eniten onnea ja täyttymystä käyttämällä luovuuttamme, jotta palvelisimme tuota näkemystä ja tarkoitusta.
Luominen epäharmoniassa sielun kanssa
Kuvittele ihana enkeli leijumassa ylläsi ja säteilemässä iloa ja hiljaista viisautta. Enkeli rakastaa sinua pyyteettömästi eikä koskaan tuomitse tai hylkää sinua teitpä mitä tahansa. Ajattele, että sielusi on tuo enkeli. Niin kauan kuin olet enkelin lähellä ja tunnet sen läsnäolon, sinulla on kaikki hyvin ja olet turvassa ja sinusta pidetään huolta. Tunnet, että jokin korkeampi ja rakkaudentäyteinen voima tukee sinua elämäsi matkalla – pystyt kokemaan iloa ja tyytyväisyyttä, vaikka asiat eivät aina sujukaan.
Jos et noudata sielusi suuntaa, jos käyt syvimpiä tunteitasi vastaan ja yrität kontrolloida elämää liikaa, menetät kosketuksen sielusi viisauteen ja alat tuntea tyhjyyttä sisälläsi. Käy kuten monille meistä eli saatat joutua maallisten huolien valtaan ja kiinnittää huomiosi asioihin, joiden luulet olevan hyvin tärkeitä mutta jotka eivät pohjimmiltaan edesauta sisäistä kasvuasi: tunnustuksen saamiseen, omaisuuteen, menestykseen, rahaan, jne. Näin enkeli ja sinä kuljette eri polkua ja alat tuntea itsesi onnettomaksi ja yksinäiseksi.
Yrität ratkaista tämän ongelman työskentelemällä kovemmin, kasaamalla vielä enemmän menestystä, rahaa tai valtaa, koska yhteiskunta, jossa olet kasvanut, on opettanut sinulle, että nämä asiat ovat hyvin tärkeitä. Tai yrität ratkaista yksinäisyytesi etsimällä ihanteellista kumppania. Olet etsimässä sisäistä enkeliä ulkomaailmasta. Se epäonnistuu, sillä toinen ihminen ei voi koskaan täyttää sisäisen enkelisi roolia: tulos on aina epätyydyttävä. Sen sijasta että palauttaisit yhteyden sieluusi, tunnet lopulta vieraantuvasi yhä enemmän siitä.
Usein tässä vaiheessa syntyy kriisi, joka haastaa sinut heräämään ja suuntautumaan sielusi mukaan: kenties sairaus tai muu vastoinkäyminen, kuten avioero tai työttömäksi jääminen. On ehdottoman tärkeää, että käännyt sisäänpäin ja yrität aktiivisesti palauttaa yhteyttä siihen enkeliin. Jos haluat luoda uuden ja tyydyttävämmän elämän, positiivinen ajattelu ei yksinään auta sinua. Jos positiiviset ajatuksesi tähtäävät vain vastusten poistamiseen, jotta voit palata totuttuun elämääsi, ne epäonnistuvat, sillä ne ovat vastoin sielusi aikomuksia. Ja jos positiiviset ajatukset tai mantrat on kohdistettu pelkästään sairauden tai epäonnen poistamiseen, ne ovat keino kieltää tai tukahduttaa sisäinen pimeys, joka tarvitsee avointa käsittelyä. Todellinen ratkaisu syntyy ainoastaan kohtaamalla syvimmät tuntemuksesi ja pelkosi sekä palauttamalla tietoinen yhteys sieluusi. Sielusi luo sen ratkaisun puolestasi, jos olet halukas kohtaamaan sisäisen pimeytesi ja kuuntelemaan, mitä sydämesi todella kertoo sinulle.
Saatat ihmetellä miksi meillä on toiveita, jotka ovat vastoin sielumme suunnitelmaa tai miksi sielulla on aikomuksia, jotka ovat vastoin omia suunnitelmiamme. Syy tähän kuiluun on siinä, että sielumme ensisijainen tarkoitus on sisäinen kasvu, kun taas me usein etsimme ulkoisia ratkaisuja ongelmiimme. Sielun näkökulmasta katsoen negatiivisia kokemuksia tarvitaan usein ohjaamaan meitä sisäiseen kasvuun ja vapautumiseen, mutta yleensä haluamme välttää noita kokemuksia. Haluamme päästä eroon emotionaalisesta tai fyysisestä kivusta, ja varsinaisena haasteena on avautua sille mahdollisuudelle, että tällä kivulla on merkitystä ja että se johtaa meidät ymmärtämään itseämme paremmin. Vain jos tunnustamme sielumme viisauden, mikä usein ylittää ihmisymmärryksen, ajatuksemme todella saavat luovaa voimaa. Vain “negatiivisten kokemusten” arvon ja merkityksen tunnustava positiivinen ajattelu on linjassa maailmankaikkeutta luovan jumalallisen voiman kanssa.
Sielun aikomusten tunnistaminen
Olen esittänyt, että jos haluamme muuttaa todellisuuttamme positiivisella ajattelulla, on erittäin tärkeää, että teemme sen harmoniassa sielumme kanssa. Jos positiivinen ajattelu ei tähtää yhteyden parantamiseen sielun kanssa, vaan on ristiriidassa sielun ensisijaisen tarkoituksen kanssa, silloin lopputulos, olipa se mikä tahansa, ei tuo meille kestävää onnea. No, nyt saatat kysyä: kuinka toimimme yhdessä sielumme kanssa? Mistä tiedämme, ovatko toiveemme ja halumme linjassa sielumme näkemyksen ja tarkoituksen kanssa?
1. Säilytä hauskuus ja leikkisyys
Toimiminen yhdessä sielusi kanssa antaa sinulle iloa ja inspiraatiota – se ei ole vaivalloista. Sielu puhuu sinulle ilon, innoituksen ja rohkaisun tuntemusten kautta. Jos siis olet toistelemassa affirmaatioita ja koet, että se on raskasta ja vaikeaa puuhaa, silloin et ole harmoniassa sielusi kanssa. Oletetaan esimerkiksi, että haluat uuden talon. Annat itsesi fantasioida siitä leikitellen. Kuvittelet lapsen tavoin missä se sijaitsee, miten kalustat ja sisustat sen ja miltä piha näyttää. Kuvittelet millaista on ottaa ystäviä ja sukulaisia vastaan siellä ja miten nautit uudesta talostasi ja arvostat sitä. Jos saat tästä haaveilusta mahtavan tunteen, se merkitsee, että olet oikeilla jäljillä: olet luomassa yhteisymmärryksessä sielusi kanssa. Anna mielikuvituksesi vaeltaa vapaasti. Älä rajoita itseäsi negatiivisilla ajatuksilla, kuten “Tämä ei ole realistista, tämä ei ole mahdollista minulle”, vaan uppoudu fantasiaasi kunhan se tuntuu kevyeltä ja leikkisältä. Riemukas tunne on merkki sielultasi, että fantasiasi on yhdenmukainen sielusi suunnitelman kanssa.
Toisin sanoen, jos ajattelet positiivisesti oikealla tavalla, silloin positiivinen ajattelu on palkinto itsessään: se on kokemus, josta nautit ja joka saa sinut tuntemaan olosi paremmaksi. Olet yhteydessä sieluusi niin kauan kuin olet tässä onnellisen odotuksen ja innoituksen virrassa. Jos huomaat, ettei se tunnu hyvältä tai että sinun pitää ponnistella sen vuoksi, se on merkki siitä, että mielikuvituksesi ei ole harmoniassa sielusi kanssa. Itse asiassa kun alat kaivata asioita, jotka eivät ole linjassa sielusi tarkoituksen kanssa, positiiviseen ajatteluusi liittyy pakotettu ja kontrolloiva aspekti ja ilo ja leikkisyys ovat poissa.
2. Erota rakkaus ja pelko toisistaan
Tietääksesi ovatko ajatuksesi linjassa sielusi tarkoituksen kanssa, voit myös kysyä: “Perustuuko positiivinen ajatteluni pelkoon vai rakkauteen?”
Oletetaan, että jollakulla on rahahuolia. Hän toistaa juhlallisesti satoja kertoja päivässä affirmaatiota “tulen rikkaaksi ja vauraaksi” keskittyen rikkauden ja yltäkylläisyyden mielikuviin. Jos tuo ajatus on peräisin puutteen pelosta, se ei auta. Positiiviset ajatukset auttavat vain, jos ne kumpuavat rakkaudesta, minkä tunnistat näihin ajatuksiin liittyvästä ilosta ja keveydestä. Affirmaatiot, joilla on todellista luovaa voimaa, kytkeytyvät hiljaiseen tietämykseen siitä, että kaikki on hyvin, kun taas pelokkaisiin ajatuksiin liittyy epätoivon tai kiukun tunne. Hyvin positiivisilta kuulostavat mutta pelkoon perustuvat ajatukset eivät yleensä auta. Ne eivät ole harmoniassa sielun kanssa, minkä tiedät niiden alla olevista väkinäisistä tuntemuksista.
Vain jos rahahuolia pohtiva ihminen tiedostaa puutteen pelkonsa, hän pystyy muodostamaan rakkauteen perustuvia ajatuksia. Hänen on ensin katsottava rehellisesti pelkonsa ydinolemusta. Kenties osa hänestä ei tunne olevansa oikeutettu ottamaan runsautta vastaan tai osa hänestä ei pidä elämästä Maassa, mikä tiedostamattomasti eristää hänet aineellisista resursseista. Hänen enkelinsä ei tuomitse tätä millään tavoin, ja kun tämä henkilö saa yhteyden sieluunsa, hän on halukas lähettämään rakastavia ja lohduttavia ajatuksia sille pelokkaalle osalle. Hän alkaa muuntua sisäisellä tasolla, ja kunhan sisäinen pimeys on kohdattu ja ratkaistu, asiat muuttuvat ulkoisella tasolla. Vaikkei rahaa olisi enemmän heti, elämä kevenee ja helpottuu, koska tämä henkilö kasvaa sisäisellä tasolla ja tuntee arvostavansa itseään enemmän. Hänen ulkomuotonsa kirkastuu ja tulee iloisemmaksi. Tämä positiivinen asenne tuo uusia tilaisuuksia ja ajan myötä sisäinen yltäkylläisyys heijastuu ulkoisena yltäkylläisyytenä.
Jos sinulla on toiveita ja haluja, on viisasta tarkistaa huolella ovatko ne peräisin rakkaudesta vai pelosta. Jos se on pelkoa, käänny sisäänpäin ja kohtaa pelästynyt osa itsestäsi. Kohtaa se lempeydellä ja rehellisyydellä. Kysy itseltäsi: “Mitä tämä osa minusta todella tarvitsee tällä kertaa?” Jos teet sen, tulet usein huomaamaan, että vastaus viittaa johonkin sisäiseen pikemminkin kuin johonkin ulkoiseen: tarvittavia ominaisuuksia ovat itsekunnioitus, luottamus, kyky asettaa rajoja, myötätunto tai huumorintaju. Pystyt usein antamaan itsellesi sen mitä tarvitset kehittämällä näitä ominaisuuksia jokapäiväisessä elämässäsi. Tällä tavoin parannat sen pelokkaan osan itsestäsi, ja toiveesi ja halusi saattavat muuttua sen takia. Ne perustuvat rakkauteen ja aitoon itsensä ymmärtämiseen pelon sijasta. Sisäisen pimeyden parantaminen on syvällisesti luova uroteko. Pelon kohtaaminen ja sen ympäröiminen rakkauden energialla on vahvempaa kuin mikään ajateltavissa oleva affirmaatio! Lopputuloksena on, että saat läheisemmän yhteyden sieluusi. Sielusi valo alkaa loistaa lävitsesi ja juuri tämä valo on luovaa. Se luo ulkoista todellisuutta (työ, ihmissuhteet), joka tuo sisäistä kasvua, iloa ja onnea.
Johtopäätös
Tämän artikkelin otsikkona on: Jos luomme oman todellisuutemme, miksi sitten vanhenemme? Ihmisen näkökulmasta katsoen vanhana oleminen ei ole haluttavaa; näin ainakin viestimissä ja mainoksissa usein esitetään. Paljon aikaa ja rahaa kulutetaan nuorena pysymisen ja näyttämisen ihanteeseen. Voit käyttää positiivista ajattelua ja affirmaatioita tässä asiassa niin paljon kuin haluat, mutta silti vanhenet. Ajatuksesi ovat voimattomia luonnollista ikääntymistä vastaan. Mutta katsopa tätä asiaa sielun perspektiivistä. Onko sielu kiinnostunut pitämään meidät nuorena? Sielun perspektiivistä me olemme ajattomia, ainoastaan kehomme vanhenee. Saadaksesi yhteyden sielusi näkökulmaan katso peiliin: näe kuinka kasvosi vanhenevat ja samalla tunnet, että sisälläsi, silmiesi takana on jotakin muuttumatonta. Sellainen sinä todella olet. Samalla kun sinä ihmisenä ehkä haluaisit pysyä ikuisesti tässä kehossa, sielusi ei halua. Sielu tietää, että on olemassa äärettömästi maailmoja ja ulottuvuuksia, joita pitää kokea ja tutkia. Sielu katsoo kauemmaksi kuin mitä ihmissilmä voi nähdä ja se tietää: universumi on odottamassa meitä.
© Gerrit Gielen
www.jeshua.net/fi
Suomennos: Tapio Närhi