Pamela kanavoi Magdalan Mariaa

Olen Magdalan Maria. Polvistun eteenne ihaillen ja kunnioittaen sitä, mitä teette Maan päällä. Olette avaamassa uusia tietoisuuden polkuja ja olette tekemässä sitä samalla kun sisällänne kannatte yhä menneisyyden taakkaa. Vanhaa tuskaa ja ahdistusta tulee pintaan juuri sen takia, että tajuntaanne, kehoonne ja tunteisiinne on saapumassa uusia tietoisuuden voimavaroja.

Luomalla tietoisuuden uusia polkuja te parannatte vanhaa tuskaa. Näyttää siltä kuin tämän olisi pitänyt tapahtua jo menneisyydessä – olette olleet Maan päällä monta kertaa aiemminkin – mutta silloin ei ollut mahdollista luoda uusia polkuja. Vallan ja auktoriteetin vanhoihin rakenteisiin oli yhä jäänyt satimeen liian paljon tietoisuutta, ja ihmiset olivat hengissä pysymisen, fyysisen tason ahdistuksen tai sosiaalisesti eristetyksi jäämisen pelon vankeina.

Nämä pelot ovat ihmisissä hyvin syvällä. Jos ette tiedä kuka olette, jos olette uppoutuneet yhteiskunnan ylläpitämän tiedostamattomuuden rakenteisiin, silloin luulette, että te olette yhtä kuin kehonne, ja hengissä selviytymisen pelko koskettaa teitä syvimmässä ytimessänne: kuoleminen merkitsee tuhoutumista. Silloin herää hyvin syvällisiä impulsseja vastustamaan, ja se voi johtaa siihen, että tuhoatte tarvittaessa toisen ihmisen varmistaaksenne oman henkiinjäämisenne. Se on primitiivistä peruspelkoa. Sitten te pelkäätte myös sosiaalista eristetyksi tulemista, ryhmän ulkopuolelle jäämistä. Myös se pelko on ihmisissä hyvin syvällä.

Jos ette tiedosta omaa sielullista itseänne, omaa jumalallista ydintänne, silloin ajattelette, että a) olette yhtä kuin kehonne, ja että b) olette sosiaalisesti muovattu persoona siinä kehossa. Menneisyyden sosiaalisista vaikutteista muodostunut persoona oli ja on yhä pelon muovaama. Haluatte kuulua ryhmään, haluatte toisten ihmisten hyväksyntää. Kussakin ihmisessä on avuton osa, joka haluaa tukea ja hyväksymistä. Se on se osa teistä, joka haluaa kuulua johonkin, ja se osa on yhä hyvin vahva jokaisessa ihmisessä.

Olette vasta äskettäin päässeet voiman ja voimattomuuden hallitsemasta ajattelu- ja elämistavasta eli pelon hallinnasta. Tunnustelkaa itsessänne, omassa energiakehossanne paikkoja, joissa noita vanhoja energioita on yhä toiminnassa. Aistikaa niitä intuitiivisesti. Katsokaa onko aurassanne tai kehossanne näkyvästi toiminnassa harmaita tai jopa tummempia alueita. Tuntekaa noita vanhoja energioita tekemässä työtään, kuten ahdistuneisuutta, liioiteltua tottelevaisuutta, hengissä säilymisen pelkoa ja hylätyksi tulemisen ja yksinäiseksi, yksin jäämisen pelkoa. Nämä ovat kaksi suurinta pelkoa, jotka menneinä aikoina rajoittivat ihmisiä.

Siirtymä uuteen vie aikaa. Voitte hyvin kuvitella, että vanhoista peloista irti pääsemiseksi on tehtävä paljon työtä, jotta todella pystyttäisiin luottamaan sydäntietoisuuteen uudessa tietoisuudessa, joka sanoo: olette muutakin kuin kehonne. Kehonne on osa teitä, arvokas osa, jossa elätte väliaikaisesti ja jonka kautta ilmaisette itseänne. Mutta olette niin paljon muutakin. Olette sielutietoisuus ja olette elävä valo, joka on riippumaton fyysisistä ja aineellisista muodoista. Se on melkoinen tietoisuuden loikka! Ehkäpä vieläkin isompi loikka on se, että olette vapaita sosiaalisesta pakkovallasta. Sillä ryhmään kuulumisen sosiaalinen pakkovalta vie usein ihmisiä alimmalle värähtelytasolle: ryhmätietoisuuteen. Tämä tilanne dominoi usein ryhmää tai joukkoa, valtarakennetta tai henkilöä, ja herättää suurimmat pelot ihmisissä ja manipuloi heitä.

Nämä pelot ovat ne kaksi suurinta kompastuskiveä, joita ihmiset ovat kokeneet menneinä aikoina. Noiden pelkojen takia ihmiset alentuvat johonkin kuulumisen me-tilaan, missä vastustetaan muita ihmisiä tai jotakin sellaista, mikä ei heidän ryhmäänsä kuulu. Joten aletaan ajatella “me vastaan he”, ts. omaan ryhmään kuulumisesta tulee elintärkeää. Tätä pelkoa täytyy sitten aina vahvistaa samoin kuin siihen oikeutettuja hoitokeinoja: noiden pelkojen käsittelyyn sisältyy ryhmän ulkopuolisiin henkilöihin kohdistettua väkivaltaa ja dominointia. Nämä aiheet ovat tulleet pintaan hyvin voimakkaasti näinä aikoina, kuten voitte huomata ympärillänne olevasta maailmasta.

Nyt edellytetään suurempaa tietoisuutta, joka yhdistää ja näkee samanlaisuutta kaikissa muissa ihmisissä, vaikka he tulevat täysin erilaisesta ympäristöstä, jossa on erilainen historia ja erilainen kulttuuri. Nähkää toisessa ihmisessä se, mikä on meille yhteistä, vaikka tuo ihminen on hyvin erilainen. Se on tälle ajalle kuuluva tehtävä sekä sisäisellä tasolla että myös maiden ja kulttuurien välillä. Se on se suuri läpimurto, joka parantaa tämän maailman. Ja pisin parantumista edistävä askel on päästää irti samastumisesta kehoon ja sosiaalisesti muovattuun persoonaan, ja nousta noiden samastumiskohtien yläpuolelle ja tunnistaa jälleen oman sielunsa kutsu. Teidän sielunne kertoo teille, että mikä tahansa on mahdollista, kun taas teissä oleva pelko vihjaa, että hyvin vähän on mahdollista ja että teidän on suojeltava itseänne esimerkiksi toisilta ihmisiltä tai sairauksilta. Mutta teissä asustava sielu on rohkea ja vahva, ja se ylittää rajoitteet.

Haluaisin sanoa teille, joille puhun, että olette jo monien elämien ajan ja hyvin pitkän aikaa auttaneet lisäämään tietoisuutta Maan päällä. Ennen tätä elämää te jo maistoitte yhteisyyden tunnetta, mistä minä puhun: sitä tosiasiaa, että olette enemmän kuin kehonne, ja sitä tunnetta olla yhtä toisen kanssa, vaikka toisella onkin hyvin erilainen tausta. Te tiedätte jo tunteen, että haluatte nousta luokan ja sosiaaliaseman yläpuolelle, vaikka se energia ei aina ollutkaan tervetullut Maan päälle. Teille oli oppimisprosessia se, kun jouduitte käsittelemään erilaisuutta omien tuntemustenne ja ajatustenne ja toisaalta ympäröivän maailman tuntemusten ja ajatusten välillä, tai kuinka suurin osa ihmisistä havaitsee asioita. Älkääkä unohtako, että suuri osa ihmisistä haluaisi ajatella toisin, haluaisi ajatella eri tavalla, koska kukaan ei mielellään ole pelon vallassa, kukaan ei halua sitä.

Tänä aikana on tapahtumassa sellaista, että yhä suurempi määrä ihmisistä on saanut tarpeekseen pelkoon perustuvasta elämästä. Maan ilmapiirissä on nyt niin paljon uutta energiaa – sellaista mahdollisuuden tunnetta, että asiat voivat olla eri tavalla ja että ihmiset ovat heräämässä. Ja varmasti nuoret, nyt Maahan syntymässä olevat uudet sukupolvet maistavat yhä enemmän tätä uutta energiaa, jota olette kantaneet mukananne vuosisatoja, ja heitä vanhat keinot miellyttävät yhä vähemmän. Mutta ajattelun olemassa olevien mallien näkökulmasta tämä uuden sukupolven energia nähdään villinä ja vakiintuneisiin normeihin sopimattomana, kaoottisena tai käytösongelmiin johtavana. Silti tämä energia sisältää synnytystuskia: jotakin uutta haluaa syntyä.

Olen nyt tulossa tämän sanoman pääkohtaan. Te olette täällä mentoreina ja toimimassa kätilöinä tämän uuden energian syntyessä tähän aikaan. Tämä kuitenkin vaatii paljon teiltä, koska teissä on yhä mukana väärinymmärryksen ja hylätyksi tulemisen traumoja: te tiedätte, miltä tuntuu, kun joutuu arvosteltavaksi uusista ideoista. Osa perintöänne on olla sosiaalisesti eristynyt, olla erilainen, ja se on jättänyt teihin emotionaalisia haavoja siitä päivästä lähtien, jolloin synnyitte. Itse asiassa ne olivat teissä jo ennen kuin tämä elämä alkoi.

Nyt on aika, jolloin teitä pyydetään astumaan ulos kuorestanne ja näyttäytymään, auttamaan uutta energiaa, joka nyt ilmentyy pääasiassa nuorten kautta, ja ohjaamaan heitä. Te voitte olla kanava, koska teillä on syvällistä ymmärrystä sekä vanhasta että uudesta. Seisotte toinen jalka vanhassa ja se vanha on haavoittanut teitä, joten pystytte tuntemaan myötätuntoa ihmisiä kohtaan, jotka pelkäävät tulevansa hylätyiksi ja yksinäisiksi. Teillä on myös myötätuntoa ihmisiä kohtaan, jotka kauhistuvat kuolemaa, koska he uskovat, ettei olemassa ole muuta kuin tämä fyysinen keho. Tietoisuutenne on laajentunut täsmälleen siksi, että teidän piti elää ja työskennellä pimeydessä, ja siksi te olette niitä, jotka voivat olla vanhan ja uuden välisenä siltana.

Niinpä vetoan teihin. Pyydän teitä ottamaan luonnollinen paikkanne, vaikka tiedänkin, kuinka paljon tämä ponnistus voi maksaa teille. Olette niin tottuneet ajattelemaan, ettei teille ole sijaa, joten teistä tuntuu siltä kuin tämä vaivannäkö olisi täysin uuvuttanut teidät. Mutta juuri sillä hetkellä teidät saatetaan tehtävän tasalle. Kun olette pisteessä, jolloin ajattelette: “Minä luovutan, en voi tehdä enää enempää”, silloin tulee käännekohta, jolloin, tapahtui mitä tahansa, voitte lopulta päästää sen virtaamaan lävitsenne. Luovutte omasta tahdostanne ja ajatuksistanne miten asioiden mielestänne pitäisi olla, ja annatte itsenne mennä sielunne virtauksen mukana.

Se valta, jota olette kehittäneet, ja myös se tuska, jota olette kärsineet, ovat jollakin tavalla rikkoneet teidän egonne. Se on tuskallinen prosessi, koska jokainen ego vastustaa tuskaa ja rikotuksi tulemista. Silti se on ainoa keino, koska mukana kantamanne tuska ja trauma ovat eräässä mielessä osa sitä keinoa. Kun te todella tunnette tämän tuskan ja ympäröitte sen myötätunnolla, te päästätte irti. Te olette eräässä mielessä halukas “kuolemaan”, sillä tiedätte jonkin suuremman kannattavan teitä. Te antaudutte syvällisimmälle ja aidoimmalle ytimellenne ettekä enää kamppaile maallisen todellisuuden kanssa.

Te luovutte myös toisten saamisesta vakuuttuneiksi, koska teistä on todella tullut omia itsejänne. Ette ole enää täällä muuttamassa toisia ettekä ole enää täällä muuttamassa itseänne: olette vain omia itsejänne. Ja se on juuri sitä siltana toimimista, joka on luonnollinen paikkanne. Sitä tarkoitan, kun sanon: ottakaa luonnollinen paikkanne. Tuntekaa myötätuntoa itseänne ja elämässänne jäljellä olevaa vanhaa tuskaa kohtaan, ja antakaa parantumisen vain tapahtua. Näkemällä tämän prosessin osana omaa tietänne ja jättämällä vanhan tuskan sinne, parantuminen tapahtuu itsestään. Teitä autetaan kaikilta puolilta. Kaikki elämää ja kasvua ja iloa tavoittelevat haluavat olla palveluksessanne: oppaat, maailmankaikkeuden auttavat voimat. Teidän täytyy vain olla halukas ottamaan oma luonnollinen paikkanne ja sanoa itsellenne: “En elä enää pelon mukaan. Pelot saattavat yhä olla siellä, mutta olen paljon, paljon enemmän. Ja muistutan siitä itseäni joka päivä.”

Silloin näette, että elämä vie teidät paikkaan, jonne kuulutte ja jossa teistä tuntuu hyvältä ja jossa voitte kokea iloa ja riemua. Valotyöntekijänä ja muutoksen tuojana olemisen ei enää tarvitse olla raskas velvollisuus ja täynnä piinaa. Se kuuluu menneisyyteen eikä enää ole teidän kohtalonne. Tie uuteen merkitsee myös teille uutta syntymää: rauhassa Maan kanssa otatte oman paikkanne luonnollisella tavalla.

Ja lopuksi nähkää noiden sanojen “ottakaa luonnollinen paikkanne” tuovan spontaanisti mieleenne kuvia. Kenties mieleenne tulee paikkoja jokapäiväisestä elämästänne, tai tilanteita tai pyrkimyksiä tai jotakin nousee esiin tulevaisuuden mahdollisuutena. Missä tunnette olevanne todella rentoutuneita ja onnellisia? Ne ovat niitä paikkoja, joissa voitte antaa energianne virrata luonnollisesti. Nähkää kutsuuko joku teitä; kenties se on joku, jonka tunnette. Tai kenties näette sielunne silmin jonkin ympäristön ilmestyvän; puhutteleeko teitä iloisesti jokin seutu, jonne haluatte mennä? Älkää pelätkö uusien asioiden kokeilemista, koska tilaa on runsaasti vapaalle toiminnalle.

Voimaantuminen on kotiin tulemista Maan päälle sellaisina kuin olette ja oman paikkanne ottamista täällä. Se kuulostaa hyvin yksinkertaiselta, mutta se on sieluna kuljetun pitkän matkan kulminaatiopiste. Pyydän teitä antautumaan siihen paikkaan: se ei ole enää niin kaukana. Paljon kiitoksia mielenkiinnostanne.

© Pamela Kribbe
www.jeshua.net/fi

Suomennos: Tapio Närhi