Gerrit Gielen

Vastaanotollani tiedostan, että monet naiset vastustavat miespuolista energiaa. He yhdistävät sen aggressioon, julmuuteen, seksuaaliseen väkivaltaan ja alistamiseen. He näkevät sen vältettävänä asiana, jonka kanssa he eivät halua olla missään tekemisissä. Se nähdään olevan kaiken sen syy, joka tässä maailmassa on vialla. Valitettavasti tuollainen naisen asenne johtaa kyvyttömyyteen sanoa “ei”, kun pitäisi asettaa rajoja ja tehdä valintoja itselleen. Nainen uskoo, että jos valitsee itseään varten, silloin osallistutaan maskuliinisuuteen, ja se olisi täysin väärin ja itsekästä. Naisena sinun pitää olla rakastava ja henkinen.

Tietysti myös miehet voivat joutua täysin hämmennyksiin. Mitä heidän pitäisi tehdä miespuolisella energiallaan, joka on niin “pahaa”? Naiset näyttävät antavan ristiriitaisia signaaleja. He sanovat, että miesten pitäisi olla enemmän yhteydessä tunteisiinsa, kun todellisuudessa naisten mielestä sellaiset miehet ovat “nynnyjä” ja naiset mieluusti lankeavat miehiin, jotka ovat machoja.

Joten mitä tässä on todella meneillään? Ovatko miehet todella luomakunnan virhe, joka on naisten rasituksena? Ja mitä noiden “luomakunnan virheiden” pitäisi tehdä itsensä ja maskuliinisuutensa kanssa?

Luominen ja syntymä

Aloitetaanpa siitä. Mitä oli ennen luomista? No, ei mitään, sillä aika on osa maailmankaikkeutta. Joten ei ole mitään mieltä kysyä mitä oli ennen luomistapahtumaa, koska aikaa ei ollut olemassa ennen luomistapahtumaa. Kuitenkin osa maailmankaikkeudesta on olemassa ajan ja tilan ulkopuolella: meidän näkökulmastamme katsoen se osa on ikuinen, se on aina ollut siellä ja tulee aina olemaan. Tämä osa on kaiken alkulähde, se on päättymättömän, pyyteettömän rakkauden paikka. Rakkaus on kaiken olemassa olevan alkulähde. Luomisessa aika ja tila syntyivät olemaan ja tietoisuus jakaantui kaksinaiseksi: sisäiseen ja ulkoiseen maailmaan, subjektiivisuuteen ja objektiivisuuteen. Tämä on jatkuvaa prosessia. Luominen ei kuulu menneisyyteen, vaan sitä tapahtuu nyt.

Myös rakkaus jakaantuu kaksinaisuuteen: ulkoisen maailman rakkauteen ja sisäisen maailman rakkauteen, nais- ja miespuolisiin energioihin. Naispuolinen energia keskittyy ulkomaailmaan, yhteyden ottamiseen toisiin ihmisiin, eläimiin ja kasveihin. Miespuolinen energia keskittyy sisäiseen maailmaan, sisäiseen auktoriteettiin ja itsenäiseen itsensä toteuttamiseen.

Rakkaudesta tulee intohimo: poika on syntynyt

Kuvittele, että ennen syntymääsi olit kaunis, rakastava enkeli. Miehen ja naisen eriytyminen ei vielä ollut tapahtunut. Sitten enkeli laskeutuu maailmaamme, jossa tällä fyysisellä tasolla tapahtuu jakautuminen mies- ja naispuolisen välille. Ykseys jakautuu kaksosiksi: pojaksi ja tytöksi. Pieni tyttö on täynnä rakkautta ulkomaailmaa kohtaan. Pieni poika on rakkauden ydin itseään kohtaan. Sellaista rakkauden ydintä kutsumme intohimoksi.

Intohimosi on miespuolisen energian ensimmäinen ilmentymä itsessäsi. Siis mitä tämä intohimo on? Se on omaa haluasi elää, seikkailla, löytää uusia asioita, mutta myös sisäisen intohimosi ilmentymä maailmaan. Ilmentää sitä, mikä on ainutlaatuista sinulle, tehdä jotakin uutta, rikkoa vanhoja rajoja. Tunne, kuinka tämä intohimo on syvästi keskittynyttä itserakkautta itsessäsi. Tunne myös se, että jokainen intohimo on erilainen, jokainen intohimo on ainutlaatuinen ja sillä on oma värinsä.

Miespuolinen energia syntyy itsensä rakastamisesta. Aluksi tämä rakkaus on niin keskittynyttä, että se ilmentyy intohimona, jota pikkupoika symbolisoi. Jos haluat ottaa miespuolisen energian käyttöön, tunne tämä intohimo jälleen. Tunne mitä oma intohimosi on. Hyväksy se intohimo ja näe oma sisäinen poikasi.

Se kaikki alkaa hyväksymällä tämä poika sisälläsi, jotta pystyt aidosti rakastamaan tätä intohimoa, tätä kiihkoa sisälläsi. Itsensä rakastaminen johtaa itsensä kunnioittamiseen. Itseään kunnioittava ihminen asettaa rajat luonnollisella tavalla.

Monet ihmiset harjoittelevat rajojen asettamista opettelemalla sanomaan “ei”: he näkevät tämän vallan ilmentymänä. Mutta se ei pohjimmiltaan pidä paikkaansa. Pikemminkin rajojen asettaminen on rakkauden osoittamista itseään kohtaan, se on sitä todellista valtaa. Oikealla tavalla tehtynä jokainen “ei” on sama kuin sanoa “kyllä” itselle, kun rakastat sitä millaiseksi olet tulossa.  Itsensä rakastaminen alkaa siitä, kun tunnistaa sen tuhman lapsen sisällään: sen pikkupojan, joka haluaa rikkoa rajoja, tutkia uusia alueita ja lopulta ilmentää itseään puhtaan keskittyneestä, kiihkeästä rakkaudesta itseään kohtaan.

Toisin sanoen, jos yrität kovasti oppia sanomaan “ei”, olet pohjimmiltaan tekemässä virheen. Kyse ei ole “ein” sanomisesta toisille, vaan kyse on siitä, että oppii sanomaan “kyllä” itselleen. “Kyllä, minulla on merkitystä, kyllä, minun valoni saa loistaa, kyllä, voin tehdä tilaa itselleni.” Siitä tässä on kyse.

Jos kuvittelet itsesi kauniisti palavaksi tuleksi tai intohimoksi, ihmiset eivät silloin ylitä rajojaan, he ovat varovaisia.

Oman miespuolisen energian tiedostaminen alkaa aina sisälläsi olevan pikkupojan tiedostamisesta. Ilman pikkupoikaa aitoa miespuolista energiaa ei ole. Ja sen aikaansaaminen on pulmallista, koska elämme maailmassa, jonne pikkupoika ei ole tervetullut.

Miksi pikkupoika ei ole tervetullut?

Kuvittele, että aikaisempina aikoina synnyit tytöksi. Sinun odotettiin pitävän lapsena mekkoja, auttavan äitiä ja leikkivän nukeilla. Myöhemmin sinun piti mennä naimisiin, pysyä kotona, olla ilman koulutusta ja hoitaa aviomiestä ja lapsia, ja se oli sinun ainoa todellinen halusi. Vain silloin sinua pidettiin hyvänä tyttönä.

Toisin sanoen, jos olit tyttö, silloin sinussa oleva pikkupoika ei ollut lainkaan tervetullut maailmaan. Tytölle, jolla oli erilaisia suunnitelmia ja joka halusi kehittyä ja seikkailla itsekseen, jokainen sanoi, että se on hyvin luonnotonta, ja sen seurauksena sinun harteillesi lastattiin paljon syyllisyyttä. Tytöillä riippumaton ajattelu oli pois laskuista: siksi tytöt pidettiin tietämättöminä. Tässä maailmassa on vielä tänäänkin paljon ihmisiä, jotka ajattelevat, että tyttöjä ei tarvitse kouluttaa.

Tytön sisällä asustavalla “pojalla” on edelleen vaikeaa aikaa. Monilla naisilla on eräänlainen sisäinen tabu miespuolista energiaa kohtaan, ja siksi he ovat myös pikkupoikaa vastaan. Henkisenä oleminen tarkoittaa suloisena, kivana ja empaattisena olemista. Tuhma pikkupoika ei sovi siihen mielikuvaan. 

Itse asiassa, jos olit syntynyt pojaksi, et pärjännyt paljoakaan paremmin. Miksi et? Koska maailma tarvitsi tottelevaisia miehiä: kovia työntekijöitä ja sotilaita eikä taatusti miehiä, jotka ajattelivat itsenäisesti. Maailma ei tarvinnut vapaita seikkailusta pitäviä sieluja, kuten taiteilijoita ja vapaa-ajattelijoita. Toisin sanoen yhteiskunnassa haluttiin hyvin pitkän aikaa luoda miehiä, jotka olivat valmiita tukahduttamaan sisällään olevan pikkupojan.

Viisas mies hoivaa omaa pikkupoikaansa. Hän tietää, että tämä poika on hänen inspiraationsa, elämän energiansa, olemassaolonsa alkulähde. Pikkupoika on se muutos, jota mies haluaa tuoda maailmaan. Mutta olemassa olevat sosiaaliset rakenteet eivät pidä muutoksesta. Siksi miehen ei sallita olla hyvä isä pikkupojalleen. Sen sijasta, että pikkupoika inspiroisi häntä, hänet on tuomittu tukahduttamaan poika.

Olemassa olevat sosiaaliset rakenteet eivät auta pikkupoikaa ilmentämään luovaa energiaansa. Näitä rakenteita käytetään pääasiassa itsensä yllä pitämiseen. Diktaattorit, hallitsijat, pomot, kenraalit – he kaikki haluavat tottelevaisia, sokeasti seuraavia miehiä eikä miehiä, jotka ovat virittyneet sisäiseen poikaansa. Siksi miehessä oleva pikkupoika ei ole tervetullut.

Kuvittele poikaa, joka katselee tähtitaivasta täynnä uteliaisuutta. Sydämessään hän tuntee syvää yhteyttä tähtiin: hän haluaa tietää niistä enemmän. Hän haluaa matkustella tähtiin ja saada selville mistä kosmoksessa on kyse. Se on riehakkaan syvällinen halu, jota vain pieni poika voi tuntea – hän tuntee sisäisen intohimonsa palavan.

Olisi tietenkin hienoa, jos tämän pienen pojan sallittaisiin kasvaa mieheksi, joka panee tämän halunsa liikkeelle ja antaa sille keskeisen paikan elämässään. Hänestä tulee esimerkiksi astronomi tai tieteiskirjailija tai hän lähtee matkaamaan avaruuteen tai hän pääsee jopa todelliseen yhteyteen vieraiden olentojen kanssa.

Viisas mies on sellainen, joka on hyvä isä tälle pikkupojalle ja joka sallii sisäisen pikkupojan elämäänsä ja joka pysyy uskollisena sisäiselle intohimolleen ja jatkuvasti uskoo siihen. Häntä ei lannista maailma, joka sanoo, että kaikki on mahdotonta ja että hänen on kasvettava aikuiseksi.

Tällainen mies aina kiehtoo ja inspiroi toisia. Koska hän antaa sisällään olevan pojan olla elossa, hän koskettaa myös sellaista poikaa toisissa. Tällä tavoin hän antaa toisille tunteen, että he ovat elossa; hän muistuttaa heitä heidän alkuperäisestä intohimostaan eli siitä, keitä he ovat. Hänen on hankala asettaa rajoja, sanoa “ei” toisille. Ihmiset tuntevat hänen intohimonsa ja näkevät, että kun mies on yhteydessä sisäiseen intohimoonsa, hän inspiroituu ja inspiroi. He ovat opettajia, ja minä muistan tämän koulusta. Opettajat, jotka todella puhuivat omasta intohimostaan käsin, olivat hyviä opettajia; he inspiroivat ja saivat aikaan jotakin luovaa.

Valitettavasti näin ei yleensä tapahdu. Pian pojalle sanotaan, että hänen ei pitäisi olla uneksija. Hänen täytyy valmistautua elämään yhteiskunnassa, vastuulliseen elämään, tekemään työtä yhdeksästä viiteen. Intohimoa tulisi elää vain passiivisesti. Sinun ei sallita lukea tieteiskirjoja vapaa-ajallasi, tilata astronomialehtiä ja ostaa teleskooppia. Jos et anna intohimon kuolla täysin, sinulla on yhä riittävästi elämää itsellesi, jottet ole liian onneton. Tällöin on totta, että aikuiset miehet sallivat pojan ainoastaan vapaa-ajallaan. Aikuisuus merkitsee sitä, ettei enää kiinnitetä huomiota siihen pikkupoikaan, ei enää uskota unelmiin, vaan kuunnellaan esimiestä ja täytetään täysin yhteiskunnan ja vanhempien odotukset.

Usein naiset tukahduttavat pikkupojan itsessään jättämällä sen huomiotta eikä sen anneta olla, koska he luulevat, että se pikkupoika ei ole osa heitä. Niin kauan kuin he tekevät näin, he eivät koskaan pysty luomaan tervettä sisäistä miestä. Toisaalta miehet tukahduttavat poikansa pakolla. Miesten tragedia on siinä, että he käyttävät omaa voimaansa itseään vastaan.

Koska me valitettavasti elämme maailmassa, jossa pikkupojat eivät ole tervetulleita, nuorukaiset eivät pärjää hyvin koulussa. Heidän kapinallinen, seikkailunhaluinen energiansa aiheuttaa heissä hämmennystä, ja he ihmettelevät, miksi heidät lukitaan sisään johonkin rakennukseen. Elämä on loppujen lopuksi yhtä suurta seikkailua, jossa keksitään ja koetaan asioita.

Luokan edessä yleensä seisovat opettajat eivät ymmärrä poikia: he haluaisivat mieluummin hyviä pieniä tyttöjä, jotka opiskelevat kiltisti. Kun uhkaa vaara, että pojat ovat mieluummin pihalla, heitä täytyy suojella siltä – heitä on varjeltava omalta itseltään. Joten pikkupoika tukahtuu yhä useampiin sääntöihin ja yhä enenevään suojeluun. Leikkikentät tulevat turvallisemmiksi. Paradoksina on kuitenkin se, että turvallisimmilla leikkikentillä tapahtuu eniten onnettomuuksia.

Koulutuksessa on toinenkin paradoksi. Pienillä pojilla, joilla on eniten sopeutumisvaikeuksia ja jotka eivät halua pitäytyä säännöissä, eli ne koulunsa keskeyttäneet, ovat usein kaikkein luovimpia. He ovat ihmisiä, jotka myöhemmin elämässä perustavat liikeyrityksiä ja jotka ovat taiteilijoita tai innovoijia yhteiskunnassa. Joku kerran tutki maailman rikkaimpia miehiä ja huomasi yllätyksekseen, ettei kukaan heistä ollut käynyt kouluaan loppuun.  Vaikka pienet pojat eivät ole tervetulleita, juuri pienet pojat ovat niitä, jotka tuovat muutosta maailmaamme ja antavat sille väriä.

Miespuolisen energian haava – kadonnut tyttö

Tämän kirjoituksen alussa mainitsin, että miespuolinen energia on tullut liitetyksi aggressioon, julmuuteen, seksuaaliseen väkivaltaan ja alistamiseen. Miten näin on päässyt käymään?

Se johtuu siitä, että pienten poikien ei anneta olla luonnollisia. Miehen ei sallittu olla pikkupoika. Hän ei saanut lähteä seikkailemaan, tutkimaan ja luomaan. Sitä pidettiin täysin vääränä, koska silloin hän käyttäisi miespuolista energiaansa tehden sitä, mitä hän halusi itselleen. Hänen miespuolinen energiansa piti antaa toisten käyttöön ja heitä varten; esimies sai hänet tekemään kovemmin työtä eikä halunnut miestä, jolla oli uusia ajatuksia tai joka teki muita hulluja juttuja. Tai vielä pahempaa, miehen energia piti antaa diktaattorin käyttöön, joka halusi hänestä sotilaan taistelemaan sodassa.

Lisäksi pikkupojan tukahduttamisella miehestä on vielä vakavampia seurauksia. Pikkupoika leikkii mielellään kaksoissiskonsa kanssa: sielunsa toisen puoliskon kanssa. Jos hän lähtee seikkailemaan, hän huomaa nauttivansa, kun tyttö on mukana. Tyttö osoittaa pojalle maailman kauneuden ja antaa pojan rakastaa eläimiä. Tytön kautta poika nauttii paljon enemmän kaikista seikkailuistaan ja huomioistaan; hänen elämänsä ja kokemuksensa rikastuvat tytön ansiosta. Lapsen terveessä psyykessä pojan ja tytön välillä on tiivis yhteistyö.

Tytön ansiosta poika kasvaa tasapainoiseksi, kypsäksi mieheksi, joka on yhteydessä tunteisiinsa ja joka tuntee rakkautta elämään. 

Äideistä, joilla on pieni poika, tuntuu usein hankalalta, että tuollainen pieni poika ei puhu tunteistaan. Ratkaisu on yksinkertainen: mene tekemään jotakin pienen pojan kanssa, rakentakaa yhdessä jotakin, menkää yhdessä seikkailemaan. Silloin tapahtuu sellaista, että pieni poika saa luvan olla sellainen kuin on, ja tällä tavoin hän myös aktivoi sisäistä tyttöään. Sitten hän alkaa puhua ja kertoa asioitaan.

Sama pätee toisinkin päin. Jos sinä isänä haluat tehdä jotakin yhdessä tyttäresi kanssa, siinä ei aina käy kovin hyvin. Mutta jos ensin puhut ja kerrot hieman asioita, ja sitten pyydät tekemään jotakin yhdessä, niin huomaat, että yhtäkkiä saat hyvin innostuneen vastaanoton. Pikkupoika on aktivoitu.

Kun pikkupoika ei saa leikkiä, hän ei leiki myöskään pikkutytön kanssa. Tuloksena on emotionaalinen köyhyys. Tasapainoton miespuolinen energia vieraantuu naispuolisesta energiasta. Miehillä on syvällä itsessään eksynyt tyttö, joka tuntee olevansa täysin laiminlyöty. Ja sitä nuo vallassa olevat haluavat, miehen, joka on täysin tottelevainen ja tunteeton kuin robotti. Tällä tavoin mies muuttuu epäinhimilliseksi. 

Kun minä olin lapsi, ajattelin, että kuolisin, kun kasvan isoksi. Näin varttuneet miehet harmaina hahmoina, jotka eivät leikkineet eikä heillä ollut hauskaa, ja aina heidän piti tehdä hyvin kovasti työtä. Eräällä tavalla olin oikeassa. Nuo miehet olivat pysyvästi tukahduttaneet pikkupojan itsessään ja täysin laiminlyöneet sitä pikkutyttöä.

Haavoittuneet miehet

Karski, kova työntekijä, sokeasti käskyjä totteleva sotilas, niitä ovat haavoittuneet miehet. He ovat miehiä, jotka ovat tukahduttaneet luonnollisen energiansa – sen pikkupojan – eikä heillä siten ole mitään yhteyttä alkuperäiseen feminiiniseen puoleensa: siihen pikkutyttöön. Mies, joka ei oppinut leikkimään oman sisäisen tyttönsä kanssa ollessaan poika, ei ymmärrä sisäistä naistaan.

Yhteenvetona miehet ovat haavoittuneita, ja naisilla on usein väärä kuva miespuolisesta energiasta, koska haavoittuneita ja parkkiintuneita miehiä on niin paljon. Tämän väärän mielikuvan takia naiset vieraantuvat omasta miespuolisesta energiastaan. Menettämällä yhteyden miespuoliseen energiaan itserakkautta on liian vähän, itsekunnioitusta on liian vähän. Tämän tuloksena naiset eivät pysty asettamaan rajoja, ja epäluonnollisista energioista johtuva uupumus, sairaus ja masennus turmelee heidän terveytensä.

Miehillä seuraukset ovat aivan yhtä dramaattisia. Koska he tukahduttavat oman pikkupoikansa, heidän elämänsä tylsistyy ja he kuolevat sisäisesti. Koska heillä ei myöskään ole yhteyttä pikkutyttöön, omaan sisäiseen naiseensa, he ovat yksinäisiä. Yksinäisyyttä ei usein edes tunneta enää, sillä pikkutyttö on niin täysin eksynyt.

Paraneminen

Kaikki paraneminen alkaa ottamalla jälleen yhteys sisäiseen poikaan. Onneksi paraneminen on jo täydessä vauhdissa. Varsinkin länsimaissa miehillä on enemmän vapaa-aikaa käytettävissään. Onneksi vapaa-ajallaan mies voi tänä päivänä nauttia elämästä. Miesten sallitaan olla herkkiä miehiä, naiset voivat rakentaa uraa. Siinä on tilaa pikkupojan leikkimiselle. Ja leikkivä pikkupoika kutsuu oman sielunsa toista puoliskoa, sisäistä tyttöä.

Siinä on sisäisen paranemisen avain: poika kutsuu tyttöä, tyttö kutsuu poikaa. Heidän yhteinen läsnäolonsa johtaa sielun tietoisuuteen, aitoon itseen.

Lisäksi nykyään yhä useammat ihmiset keksivät, mitä he mielellään tekevät vapaa-ajallaan ja kuinka sillä voi hankkia myös rahaa. Silloin tapahtuu sisäinen vaihdos: ainutlaatuista miespuolista energiaa ei enää käytetä ulkoisten voimien hyödyksi, vaan pikkupojan hyödyksi, hänen oman ilonsa hyödyksi elämässä. Se on sisäisen paranemisen hetki: mies ottaa jälleen luonnollisen paikkansa.

Miehen osalta paraneminen tapahtuu seuraavasti. Ota ensiksi yhteyttä eksyneeseen pikkupoikaan ja ala elää tästä pojasta käsin. Todennäköisesti teet jo näin vapaa-ajallasi tai lomilla. Silloin pikkupoika saa enemmän tilaa käyttöönsä, kunnes elät täysin pojan sisäisestä intohimosta käsin. Silloin tietenkin kohtaat valtavia pelkoja. Nuo pelot kertovat aina sinulle, että sitä ei voi tehdä, että se ei ole mahdollista, että se on vastuutonta ja että sinun täytyy olla tyytyväinen siihen, mitä sinulla on. Katso syvälle tuon pelon alkulähteeseen. Todennäköisesti se aiheutuu äänistä, jotka kuuluvat menneisyyteen, esi-isille. Tai auktoriteettien äänistä, jotka yrittävät käyttää valtaa sinuun. Tee silloin valinta. Kysy itseltäsi: haluaisinko laittaa miespuolisen energiani noiden äänien palvelukseen vai oman intohimoni, oman intoni ja luovuuteni hyödyksi, sille sisälläni olevalle pikkupojalle?

Ketä sinä palvelet, kuka on sinun isäntäsi? Jos alat elää pikkupojasta käsin, pääset kosketuksiin itsessäsi oleviin odottamattoman luoviin resursseihin. Selviää, että voit olla ja tehdä enemmän kuin koskaan ajattelit olevan mahdollista. Tiedostat omat tunteesi paremmin. Avaa ovi sille kaikelle.

Tajua, että jos annat tilaa omalle sisäiselle palollesi ja alat elää sisälläsi olevasta pikkupojasta käsin, alkaa myös sisäinen löytömatka. Me olemme yhtä; me olemme ihmisiä, emme miehiä tai naisia, ja me saavutamme tämän yhdistymisen, kun jätämme taaksemme kaikki vanhat ajatukset itsestämme ja millaista on olla mies tai nainen. Alkamalla elää eksyneestä pikkupojasta käsin tiedostamme paremmin hänen kaksoissisarensa: sen eksyneen pikkutytön.

Usein miehet tekevät kaikenlaisia outoja asioita päästäkseen kosketuksiin tunteidensa kanssa: käytetään tukiryhmiä ja vastaavia. Joskus siitä on apua, mutta se ei ole luonnollisin tapa. Luonnollisin tapa on tehdä sitä mistä pidät. Anna pojan jälleen leikkiä, anna tulen jälleen palaa. Jos niin käy, tunne-elämäsi kehittyy itsestään. Poika kutsuu tyttöä. Jalkapallon pelaaja nauttii hämmästyttävästä potkusta, shakin pelaaja nerokkaasta siirrosta. Peliinsä uppoutunut poika saa syvällisen yhteyden sisäiseen tyttöön. Tämä intuitiivinen yhteys voi antaa hyvin voimakkaita kauneuden tuntemuksia. Se jatkuu ja leviää kaikille elämän alueille.

Kun tyttö on jälleen läsnä, haava paranee

Tietysti sisäisellä paranemisella on vaikutusta ympärillämme olevaan maailmaan. Kun miespuolinen energia sallii olevansa kaikenlaisten vanhojen valtarakenteiden väärinkäyttämänä, miehet eivät toimi harmoniassa ympäröivän maailman kanssa. Tuloksena on oman luonnollisen ympäristömme, Maa-planeetan tuho. Kun palataan kuuntelemaan sisäistä intohimoamme, miespuolinen energia pääsee samaan linjaan sielun kanssa. Sielun tasolla on harmoniaa; siksi sielun impulssit tuovat aina pitkällä aikavälillä harmoniaa tähän maailmaan. Jos alamme jälleen toimia sielustamme käsin, se johtaa aina elinympäristömme, eläin- ja kasvikunnan ja itse Maan elpymiseen. Vanhat pelkoon pohjautuvat rakenteet, jotka pyrkivät kerryttämään omaisuutta ja valtaa, murenevat, koska miespuolinen energia ei enää tue niitä.

Lopuksi tämä. Monet miehet valittavat, että naisia on vaikea ymmärtää. Tämä ei tietenkään ole se todellinen ongelma: ongelmana on tiedon puute itsestä. Me emme ole vain miehiä tai naisia, me olemme ihmisiä. Ottamalla yhteyttä pikkupoikaan mies tiedostaa myös feminiinisen puolensa. Siitä seuraa, että hän oppii miten tullaan täysin inhmilliseksi: olennoksi, joka on sekä mies että nainen. Silloin hänellä ei enää ole vaikeuksia naisten ymmärtämisessä. Myös naiset ovat inhimillisiä.

© Gerrit Gielen
www.jeshua.net/fi

Suomennos: Tapio Närhi