Pamela kanavoi Mariaa

Rakkaat ystävät! Minä olen Maria-äiti. Tervehdin teitä kaikkia ilo sydämessäni. Olen iloinen jakaessani tämän hetken kanssanne, yhdistyneenä yhteen sydämeen.

Maan päältä on pitkään puuttunut aitoa äitienergiaa. Äitejä on ollut monia, mutta tapaan, jolla he ovat harjoittaneet äitiyttään, on usein tunkeutunut pelko, huoli ja jopa aggressiivisuus. Menneisyyden äidit olivat haavoittuneita äitejä, jotka hoitivat tehtäväänsä tuntematta oloaan kotoisaksi itsessään. He toimivat sellaisesta ahdistavasta tunteesta käsin, että heitä hyljeksittiin oman todellisen luontonsa takia.

Äitiyden aito energia on hyvin kevyttä ja hellää sekä erittäin joustavaa. Alkuperäisessä äitienergiassa on epäitsekkyyttä, mutta ei siinä mielessä, että oma itse uhrataan täysin. On olemassa äidin oman yltäkylläisyyden anteliasta antamista äidin sisimmästä. Äiti antaa epäitsekkäästi, antaa elämän kohdustaan, haluaa välittää elämää edelleen ja antaa lapsilleen heidän oman elämänsä, heidän oman yksilöllisyytensä ja oman ainutlaatuisen energiansa. Hän ei halua määrätä ennalta tai muokata uutta elämää, vaan hän haluaa vain välittää edelleen sitä, mitä hänen kauttaan virtaa.

Hän pitää vauvaa käsivarsillaan ravitakseen ja hoivatakseen tätä, kun lapsi on vielä pieni ja hauras, mutta hänen kätensä pysyvät avoimina siten, että kun herännyt nuori elämä on valmis lähtemään, se voi lentää pois vapauteen. Se on äitiyden ydinolemus, joksi se oli alun perin tarkoitettu: synnyttää elämää ja suojella ja pidellä sitä, kun se on hyvin haavoittuvaa ja paljasta, ja sitten päästää se täysin irti täyttämään oman tarkoituksensa.

Äitiyden tehtävään kuuluu osittain tarve synnyttää lapsi, ja lapsen kantamisessa on epäitsekkyyttä, joka tuo äidillistä iloa. Äidistä tulee kirjaimellisesti kohtu jollekin toiselle, jollekin uudelle, ja äiti kokee iloa tuon mahdollisuuden tarjoamisesta. Kun uusi elämä syntyy, se on ensimmäinen askel ulkomaailmaan. Lapsi tulee ulos äidin kohdusta, ja se tuo äidille iloa, koska hän voi nyt nähdä mitä on saanut aikaan. Hän voi nyt olla vuorovaikutuksessa lapsen kanssa, joka on herännyt hänestä ja hänen kauttaan. Ja lapsen kasvaessa äiti perääntyy hiljalleen ja päästää irti, mutta mitään menettämättä. Hän kääntyy jälleen sisäänpäin valmiina synnyttämään uutta elämää.

Vaikka käytän lasta esimerkkinä, voitte nähdä tämän prosessin laajemmassa merkityksessä. Kaikenlainen luovuus, jossa annatte tilaa jollekin uudelle ja annatte sen kukoistaa vapaasti, menee tämän saman otsikon alle.

Sitä alkuperäistä energiaa, äitiyden rakkautta puuttuu uskomattoman paljon Maan päältä: naisissa, miehissä ja lapsissa. Menneisyydessä lapsista huolehtiminen jäi lähes yksinomaan naisten tehtäväksi, ja se on luonnoton tilanne. Miesten sallittiin tuovan itseään esille vain sosiaalisessa mielessä. Heidän oli kilpailtava ja suoriuduttava ulkomaailmassa, kun taas naiset siirrettiin kodin yksityiseen piiriin. Tämän seurauksena naiset saivat identiteettinsä vain äitiydestä. Heillä oli hyvin vähän tilaisuuksia ilmaista ja toteuttaa luovaa, ainutlaatuista energiaansa, joka sanoo: “Tämä on minua ja näin haluan ilmaista itseäni.”

Nainen ei voi olla vain antamassa ja palvelemassa. Silloin hän turhautuu, koska hänessä oleva miespuolinen energia kielletään: se energia, joka sanoo “minä” ja joka haluaa tuoda itseään esille myönteisellä tavalla ilmaisemalla itseään luovasti, vaistomaisesti ja myös seksuaalisella tavalla. Nuo naisen luovat voimat tukahdutettiin ja hänen oli kanavoitava kaikki äitiyteen. Tällä tavoin äitiys sai emotionaalisen latauksen ja tarpeen olla vakuuttava. Siitä tuli niin tärkeää heille, että he saattoivat tukahduttaa lapsensa olemalla joko liian suojelevia ja kykenemättömiä päästämään irti tai tulemalla kylmiksi ja etäisiksi. Äidistä tuntui, että häneltä oli otettu jotakin pois, kun hänen piti keskittyä pelkästään äitiyteen. Äitiydestä tuli vääristynyttä, ja tämä satutti lapsia ja jätti isät ulkopuolelle, joten kaikilla oli tuskallinen rooli tässä pelissä.

Tässä ei kuitenkaan ole kyse syytösten esittämisestä. On tärkeää, että äitiyden alkuperäinen merkitys sekä naisissa että miehissä palautetaan, jotta erityisesti naiset voivat jälleen lisätä ja vahvistaa omaa luovaa voimaansa ja jälleen ilmaista itseään omasta sielustaan ja puolustaa itseään. Äitiydellä on luonnollinen paikka heidän elämässään: se ei ole kaikki, vaan se on yksinkertaisesti yksi puoli heidän olemuksestaan. Äitiyttä voidaan ilmaista lasten saamisena, mutta nainen voi ilmaista sitä myös muilla tavoilla: työssään, ihmisten ja ystävien kanssa toimimisessa tai auttaessaan ihmisiä. Äitiys on laajempaa kuin vain biologisten lasten saamista.

Pyydän teitä nyt tuntemaan sydämessänne sitä energiaa, mikä teissä on äidillistä. Ja jos haluatte, voitte pyytää minua tulemaan lähemmäksi, jotta saatte kosketuksen siihen lempeän hellään energiaan. Se on universaalia virtausta, joka ei ole minun, vaan se tulee jokaisen läpi. Luomakuntaa ja universumia ei olisi olemassa ilman tätä energiaa. Se on alkuvoimaista energiaa ja se on rakkautta. Antakaa sen virrata sydämeenne ja katsokaa miltä se erityisesti teissä tuntuu, ja antakaa sen siirtyä alaspäin vatsaan ja lantioon. Tuntekaa hyvin syvällä miten tämä alkuperäinen äitienergia antaa teille “kodin” tunnetta, eräänlaista turvallisuutta, jolloin voitte rentoutua, ja samaan aikaan se antaa teille täydellistä vapautta.

Kuvitelkaa kaksi ojennettua naisen kättä: avoimina, pehmeinä ja hellinä. Asettakaa itsenne näihin avoimiin käsiin. Ne sallivat teidän lähteä milloin tahansa, ja silti voitte aina tulla takaisin. Voitte mennä minne vain haluatte, mutta nämä kädet ovat aina teitä varten, joten voitte levätä hetken ja tietää, että olette suurenmoisia juuri sellaisina kuin olette, kauniita ja ainutkertaisia ja rakastettuja. Teitä suojellaan ja teitä tuetaan aina – se on universumin rakkautta. Nämä teitä pitelevät ja syleilevät äidilliset kädet voivat nähdä teidät – ne näkevät keitä olette. Kädet ovat iloisia, kun lähdette kasvamaan ja kehittymään omillanne, ja ne ovat iloisia, kun tulette takaisin. Ne ovat hoivaavia käsiä, eivät pakottavia käsiä.

Antakaa menneisyyden mielikuvien mennä. Teidän oman biologisen äitinne elämässä oli tiettyjä rajoitteita ja pelkoja, joiden takia hänestä tuli epäluonnollinen äiti. Antakaa se hänelle anteeksi, vaikka anteeksianto on joskus vaikeaa niiden monien vaikutusten takia, joita tällä asialla on ollut teihin. Tuntekaa halukkuutta anteeksiantoon. Älkää nähkö häntä pelkästään omana äitinänne, vaan monina äiteinä, joilla on ollut takanaan pitkä kamppailun ja raakuuden historia omissa naispuolisissa ja miespuolisissa energioissaan.

Miehiltä on myös ryöstetty heidän aito isyytensä, mikä on enemmän kuin vain lapsen fyysistä suojelemista tai hengissä pitämistä. Emotionaalisesti katsoen isyys on niin paljon enemmän. Siihen kuuluu lapsen ainutlaatuisuuden tukeminen: haastaminen, rohkaiseminen ja lapselle esimerkkinä oleminen.

Aito isyys on kirjaimellisesti ollut kielletty miehiltä suurimmassa osassa tunnettua historiaa, koska he olivat harvoin kotona ja sen seurauksena heidän tunne-elämänsä köyhtyi. Siten he eivät voineet olla kunnon isiä lapsilleen. Naisten oli täytettävä isän rooli, mutta kuten edellä mainittiin, he tekivät sen vääristyneellä tavalla. Miehillä ja naisilla on oma panoksensa lapsen kasvatukseen ja kasvamiseen, ja niin sen tulee olla.

Yrittäkää nyt tuntea alkuperäisen isän energia itsessänne ja aistia hänen universaali voimansa ja luovuutensa. Isällisyys on suojelevaa, mutta se on myös haastavaa. Hän rohkaisee teitä tutkimaan omia rajojanne ja voittamaan pelkonne. Joskus isä antaa teille pikku tönäisyn, kun huomaatte olevanne äidin käsivarsilla, ja sanoo: “Astu maailmaan, katso mitä ulkomaailmassa on meneillään ja mitä löydettävää siellä on.” Isällisyys ja äidillisyys toimivat yhdessä eivätkä ne ole ristiriidassa toistensa kanssa.

Äidillinen energia kannattaa teitä käsillään niin pitkään kuin sitä tarvitsette. Mutta nämä kädet eivät voi karkottaa teitä pesästä, sillä niitä ei ole luotu sitä varten. Nimenomaan isällinen energia antaa teille sen tönäisyn, joka kertoo: “Olet ainutlaatuinen ihminen, mene etsimään millainen olet, tee virheitä, kompastele. Minä olen kanssasi, minä luotan sinuun, rohkaisen ja tuen sinua seikkailussasi.” Isällisestä energiasta tulee myös jotakin hoivaavaa ja suojelevaa, mutta se on korskeampaa ja rohkaisee teitä astumaan tuntemattomaan. Luottakaa tähän energiaan ja ottakaa se omaksenne. Nähkää minne isällinen energia haluaa kehossanne mennä ja onko tiettyjä paikkoja, jotka ovat tämän energiavirran tarpeessa.

Lopuksi ymmärtäkää, että jos alatte jälleen tunnistaa näitä alkuperäisiä energioita niiden aidossa muodossaan, äidillistä ja isällistä, voitte myös jakaa niitä toisten ihmisten kanssa. Silloin edustatte sitä universaalia rakkauden virtaa tässä maailmassa. Oppiessanne palauttamaan näitä energioita itseenne ja alkaessanne tunnistamaan ja ymmärtämään niitä autatte menneisyyden muuntamisessa. Teistä tulee valoja tähän maailmaan, jossa maskuliininen ja feminiininen voivat jälleen tanssia yhdessä. Ja tulevaisuuden lapsilla on paremmat mahdollisuudet kasvaa harmonisesti. Heistä tulee tasapainoisempia, kypsempiä.

Tervehdin teitä kiitollisuudella, että haluatte ottaa tämän vastaan ja olla esimerkkeinä uudelle tulevaisuudelle. Minä kunnioitan teitä.

© Pamela Kribbe
Suomennos: Tapio Närhi