1.7.2024

Gerrit Gielen

Johdanto

Mitä tutkijat ajattelevat ihmisistä? Heillä on yleensä mielessä aivot tai hieman tarkemmin sanoen biologisella tietokoneella toimiva sovellus, jota kutsumme aivoiksi. Heidän näkökulmastaan ihminen asustaa väliaikaisesti pienessä kotelossa, jota kutsutaan kalloksi. Jos tietokone eli aivot menevät rikki, silloin sovellus ei ole enää aktiivisena emmekä ole enää täällä. Yksinkertaista ja suoraviivaista, joskin melko kalseaa.

Tämä ei kuitenkaan ole minun näkemykseni ihmisistä. Näkemykseni on tuota laajempi. Näkemykseni mukaan universumi on ääretön ja yhtä kaiken kanssa ja jokainen ihminen on osa ykseyttä. Ihminen ei ole pieni eikä väliaikainen, ajan ja tilan rajoittama, vaan ääretön ja ikuinen.

Sinä et ole aivosi; sinä olet universumi. Suurempaa eroa ei voisi olla.

Se ajatus, että aivosi perustuu kaksinaisuuteen, mikä pohjimmiltaan on uskomus, joka kieltää ykseytesi universumin kanssa. Minuus, joka ei ole yhtenäinen universumin kanssa, on sellainen minuus, joka on erillinen ja universumia vastustava. Ihmisessä on jotakin tuntematonta ja mysteeristä, ja joidenkin ihmisten mielestä se viittaa vaaraan, mikä edellyttää kontrollia, dominointia ja yhteenottoa. Näin kaksinaisuus toimii. Se johtaa kamppailuun ja kärsimykseen fyysisellä tasolla ja myös psykologisella tasolla, missä on aina alistamisen, olemattomuuden ja kuoleman uhka.

Ihmisellä ei ole kuolemaa kuoltavana, vaan hän on itse ikuinen universumi.

Se vakaumus, että olemme erillisiä, vie meitä kauemmaksi alkulähteestä, yhtenäisyydestä. Jotkut ihmiset pitävät kiinni tästä vakaumuksesta ja vievät sen mukanaan fyysisen kuoleman jälkeen ja tarrautuvat siihen kuolemanjälkeisessä elämässä. Tämä luo pallomaisen energian vaikutuspiirin eli kentän Maan ympärille johtuen heidän jääräpäisistä uskomuksistaan kaksinaisuuteen. Tätä astraalitasoksi nimitetty vaikutuspiiri heijastaa meidän kaksinaisia käsityksiämme. Vaikka olemme maapallolla, olemme astraalitasoon yhteydessä ja se vaikuttaa meihin ja vahvistaa meissä olevia kaksinaisia käsityksiä ja ideologioita. Maan ympärillä oleva astraalitaso on voimakas energiakenttä, joka estää siirtymisen kaksinaisesta ajattelusta Ykseyden ajatteluun ja sen valitsemiseen. Me elämme (melkein) suljetussa astraalipiiriksi kutsutussa energiakentässä, mikä pitää yllä kurjuutta maapallolla.

Tässä kirjoituksessa käsitellään sitä, miten astraalimaailma vaikuttaa meihin ja miten voimme irtaantua siitä ja murtautua sen kahleista. Ennen kuin käsittelen sitä, haluan kuitenkin selittää yksityiskohtaisesti, mitä kaksinaisuus on ja miten se on juurtunut pelkoon.

Mitä on kaksinaisuus?

Kaksinaisuudessa on kaksi toisilleen vastakkaista periaatetta, joita ei voida pelkistää toiseksi. Kaksinaisuudella on tärkeä osa ihmisen ajattelun tasolla, mutta todellisuudessa sitä ei ole olemassa. Se ei ole mikään todellinen asia. Kaikki olemassa oleva on kuuluu samaan ja yhteen universumiin eikä siksi voi olla olemassa erillään toisesta, koska universumi on Yhtä. Esimerkki kaksinaisuudesta on käsitys, että valon vastakohta on pimeys, mutta todellisuudessa pimeys on yksinkertaisesti valon poissaoloa.

Ihmisten ajatukset ovat täynnä pelkoa, jossa kaksinaisuudella on tärkeä osa sen ylläpitämisessä, sillä loppujen lopuksi me pelkäämme monia asioita Maan päällä. Me pelkäämme pimeyttä ja meistä tuntuu, että jotakin saattaa piileskellä pimeydessä, mikä voisi vahingoittaa meitä. Jos jokin on meille vierasta, me pidämme sitä epämiellyttävänä. Pimeys nähdään jonkinlaisena valon vastakohtana. Tunnemme olomme turvalliseksi valossa, emme tunne oloamme turvalliseksi pimeässä.

Pelko on kaksinaisuuden psykologinen juurisyy. Jos pelkäämme jotakin, me luulemme, että se voi vahingoittaa meitä ja että se on pahaa ja meitä vastaan. Näin kaksinaisuus on syntynyt ja pysynyt yllä. Vasta pelosta vapauduttuamme voimme kokea, että olemme yhtä universumin kanssa, yhtä kaiken kanssa.

Muistan kerran puhuneeni erään miehen kanssa, joka oli nuoruudessaan käynyt fundamentalistista kristillistä koulua. Hän kertoi: ”Luulin silloin, että olin onnekas. Minä opin totuutta ja olin valittu, kun taas muu ihmiskunnasta on menossa helvettiin.”

Ajattelutapa, että joku on erityinen ja muut eivät ole, on esimerkki kaksinaisuudesta, mitä kohtaamme kaikkialla. Emme tunne ”toisia”, joten meidän mielestämme he ovat pahoja, moraalittomia, uhkia ja epäilemättä syypäitä kaikkeen pieleen menevään. Muistellaanpa historiaa, jolloin noitia poltettiin roviolla, juutalaisia vainottiin ja tapettiin, muslimeja pidetään paholaisen riivaamina. Me pelkäämme ihonväriltään ja uskonnoltaan toisenlaisia, me näemme vastakohdat uhkaavina. Heidät pitää hävittää, ja tuloksena on sotia, sortoa ja kärsimystä.

Maailmankuvamme peilaa kuvaa omasta itsestämme. Näiden kahden välillä on samankaltainen suhde. Esimerkiksi naisia pelkäävällä miehellä on maailmankuva, missä naisia pidetään alempiarvoisina, jopa vaarallisina, ja tuon arvioinnin perusteella mies tuntee oikeutetuksi tukahduttaa naista. Sisäisesti hän tukahduttaa myös omaa sisäistä feminiinisyyttään siten kieltäen oman tietoisuutensa, että kaikki on yhtä. Jos olet etsimässä itsetuntemusta, tutkaile omaa maailmankuvaasi.

Pelkoon perustuva maailmankuva laittaa meidät lokeroihin ja vetää rajoja, jotka erottavat meitä – erottavat meidät toisista ihmisistä, erottavat ihmisen ja kosmoksen sekä ihmisen ja luonnon. Jos aina pelkäämme sitä, mikä näyttää meistä vastakkaiselta tai mikä on meistä erilaista tai rajan toisella puolella, meistä tuntuu oikeutetulta kontrolloida, dominoida ja käyttää sitä hyväksemme.

Lapsen, joka on pumpattu täyteen tällaisia ajatuksia koko elämänsä ajan, on itse huomattava miten järjettömiä ja pelkoon perustuvia ne ovat huolimatta siitä, miten oikeilta ja loogisilta ne aikoinaan saattoivat näyttää. Useimmat ihmiset eivät muuta ajatteluaan eivätkä karkaa päänsä sisäisestä lokerosta. He elävät elämäänsä pelossa ja pitävät sitä yllä.

Paljon on kirjoitettu pelosta ja kaksinaisuudesta, ja olen kosketellut sitä tässä. Seuraavaksi haluaisin puhua aiheesta, josta emme kuule paljoakaan, ja se on astraalimaailman esittämä osuus tässä kaikessa.

Mitä on astraalimaailma?

Ihminen on luova olento ja maapalloa ympäröivä astraalitaso on ilmentymä ihmisen luovasta voimasta. Se on suurelta osin inhimillisten fantasioiden ja halujen tuotos, olivatpa ne tietoisia tai eivät. Astraalipiirissä mielikuvitus ja fantasiat tulevat todeksi, ja mitä näet ja koet ympärilläsi on suora heijastus omasta sisäisestä tilastasi. Sisäisen ja ulkoisen välinen erillisyys poistuu. Kuljeskelet niin sanotusti omien mielellisten ja emotionaalisten luomustesi sisällä. Joskus nämä luomukset ovat uskomattoman kauniita ja rikkaita – esimerkiksi kauniita maisemia korkeammissa astraalimaailmoissa. Toisinaan ne eivät ole kauniita, vaan pimeitä ja väkivaltaisia tai pelkästään rumia ja kyllästyttäviä. Kaikilla kuolevilla ja astraalipiiriin siirtyvillä ihmisillä ei ole rikasta ja ylentävää henkeä. Joten astraalipiiri heijastaa sekä ylevää että rumaa ihmisestä, kauniin puhtaita tunteita ja ihanteita, mutta myös väkivaltaisten ja primitiivisten seksuaalisten vaistojen alhaisempia tunteita.

Ihmiset yksinään eivät muodosta astraalipiiriä. Se on avoin kenttä, minne erilaiset kosmiset energiat voivat tunkeutua, ja jos niillä on puhdas tarkoitus, ne haluavat auttaa ihmiskuntaa. Esimerkiksi monet kristillisyyteen kasvatetut ihmiset rakastavat Mariaa, Jeesuksen äitiä. Ne ajatukset, jotka heillä on Mariasta, muotoutuvat astraalipiiriin, missä vahvat uskomukset johonkin luovat energiatodellisuutta varsinkin silloin, jos kyseessä on vahva kollektiivinen usko. Näin ollen kollektiivisesti luotu ”Maria” toimii astraalimaailmassa, ja jos tämä Marian muoto on luotu puhtaasta uskosta, korkeammat energiat voivat käyttää sitä välittämään valoa ja tietoisuutta toisille. Ne käyttävät inhimillisiä edustajia siirtämään rakastavaa energiaa heille. Maapallon ihmisistä voi tuntua, että Maria auttaa ja tukee heitä ja he saattavat jopa saada viestejä häneltä. Korkeammat energiat voivat tunkeutua ihmisten tietoisuuteen tuollaisten kollektiivisten projektioiden kautta ja auttaa heitä pääsemään yli alemmasta astraalipiiristä.

Se voi toimia myös toiseen suuntaan. Ihmisten mieliin on kehkeytynyt monia ihmisten tekemiä Marian edustajia, joiden tuloksena erilaisia Marioita ”elelee” projektioina astraalipiirissä. Selvennyksen vuoksi nämä Mariat eivät ole sieluja, vaan ihmismielen kehittämiä, eivätkä ne kaikki ole peräisin puhtaasta ja rakastavasta uskosta. Mariaan saattaa olla projisoitu raskaita kristillisiä ajatuksia, jotka liittyvät syntiin, palvelemiseen, katumukseen ja syyllisyyteen.

Lisäksi astraalimaailman Marioiden lukumäärää moninkertaistaa se, että jotkut kuolleet ihmiset uskovat, että he ovat Maria. Jos Maassa elävä ihminen uskoo olevansa jälleensyntynyt Maria, hän ei hylkää tätä ajatusta kuoleman jälkeenkään. Hän kärsii harhoista ja taistelee pitääkseen yllä tätä tekaistua identiteettiä. Hän tekee sitä pitäytymällä kaksinaiseen moraaliinsa ja mielellään ennustaa katastrofeja, koska syystä tai toisesta se tuo huomiota ja emotionaalista vastetta ”seuraajilta”.

Astraalimaailma on hyvin kaoottinen paikka ja se voi olla iso epätotuuksien lähde. Astraalitasolla on korkeampia maailmoja, joissa sielut voivat tunnistaa valon ja puhtaan tietoisuuden lähteen, mutta astraalimaailman alemmilla, maapalloon liittyvillä tasoilla on inhimillisten projektioiden, emootioiden ja halujen sekamelska. Esimerkin mukaisesti Mariaan on projisoitu monenlaisia ajatuksia, ja monet näistä ovat kyseenalaisia.

Astraalimaailma ja elämä kuoleman jälkeen

Kuoleman jälkeen sielun luonnollisena suuntana on matkata astraalipiirin läpi ja jättää se taakseen. Ihmisen kuollessa tietoisuuden luonnollisena pyrkimyksenä on palata alkulähteeseen ja saapua sieltä syntymän uuteen kiertokulkuun. Kun vapaudutaan elämästä Maan päällä ja kaikista ihmisenä olemisen rajoitteista, se on taivaallinen kokemus, koska onnellisuus ja tietoisuus laajenevat. Löydät uudelleen oman aidon itsesi ja koet jälleen kerran ykseyttä kaiken kanssa. Tulee vahva muistamisen kokemus, ei mitään menetyksen tunnetta, vaan kasvua maallisen ja kosmisen olemuksen integroituessa yhteen. Tajuat, että syvimmällä tasolla olet alkulähde ja että osut yhteen Jumalan kanssa. Tämän tietoisuuden luonnollisen vaihdoksen jälkeen kaksinaisuuden illuusio häviää täysin.

Tämä vaihdos tapahtuu vain silloin, kun olet täydellisen vapauden paikassa. Olet vapaa Maasta ja tuonpuoleisessa kukaan ei pakota sinua tekemään mitään. Mutta tässä on sudenkuoppa. On totta, että useimmat meistä eivät ole vapaita. Olemme kaksinaisuuteen perustuvien jäykkien uskomusten ja ideologioiden otteessa. Emme pysty hyväksymään sisäistä Ykseyttämme ennen kuin päästämme pelkopohjaisesta erillisyyden uskomuksesta. Muutoin me jäämme paikoillemme ja jumiin astraalitasoon, kunnes jälleensyntymän pyörä pyörähtää uudestaan.

Astraalitaso on staattinen, koska se, mitä on sisäpuolellasi ja mitä on ulkopuolellasi menevät päällekkäin. Juutut toistamaan samoja kokemuksia, samoja subjektiivisia mielentiloja, joista puuttuu dynaamisuutta ja kasvua. Sielu pyrkii vapauttamaan yksilön tästä pulmatilanteesta upottamalla sen kokemuksen ainutlaatuiseen näkökulmaan – uuteen inkarnaatioon.

On mahdollista, että ollessasi kahden maallisen elämän välissä et ehkä pääse astraalipiirin yli, ja niinpä tulet takaisin maalliseen elämään. Näin ei varmastikaan aina ole asian laita. Monille tuonpuoleiseen menneille ihmisille elämä astraalimaailmassa on miellyttävä, väliaikainen vaihe. Useimmat tajuavat, että he ovat fyysisesti kuolleet ja viettävät hiljaista aikaa käsitelläkseen maallista elämäänsä ja kasvaakseen valoa kohti rakastavien oppaiden avustamina.

Oppaat auttavat ihmisiä saaman tolkkua omaan elämäänsä ja valintojensa ja toimiensa vaikutuksesta heihin itseensä ja toisiin. Vähitellen he vapautuvat Maan ilmapiiristä ja kaikista peloistaan ja kaksinaisuuteen perustuvista uskomuksistaan. Rakkaus, onnellisuus ja kauneus ovat vetoavia opettajia, jotka onnistuvat koskettamaan useimpia ihmisiä ja vetämään heitä ylöspäin valoa kohti. Ja jokainen, jolla on huumorintajua ja itsetutkiskelukykyä, on avoin tälle valolle ja lisäkasvulle.

Useimmat ihmiset huomaavat mieluusti, että ei ole mitään pelättävää ja ettei vihollisia ole ja että universumi on mahtava rakkauden ihme. He kokevat myös iloa omasta kasvustaan. Päästämällä irti kaikista peloista ja pelkopohjaisista ideologioista heistä tulee enemmän omia itsejään.

Avaintekijänä astraalipiiristä irti päästämiseen ja alkulähteeseen palaamiseen, ykseyden tiedostamiseen Kaiken kanssa on halu sisäiseen kasvuun ja avoimena oleminen rakkaudelle. Palkkio on mahtava – kauneus, totuus ja rakkaus. Se on vapautus jäykkien ajatusten ja uskomusten kotelosta. Universumi avautuu kaikkine kauniine ja ihmeellisine asioineen. Kukapa ei haluaisi sitä?

Valitettavasti on ihmisiä, jotka eivät halua. Heitä tosiaan on olemassa. Varmaankin on aika paljon ihmisiä, jotka pitävät kiinni jäykistä kaksinaisista ajatuksista. Tässä on muutamia esimerkkejä.

– Ihmiset, jotka ovat aiemmin loukanneet toisia ja kieltäytyvät käsittelemästä asiaa.

Esimerkkinä sotarikolliset, jotka uskoivat, että heillä oli oikeus vainota ja tappaa ihmisiä. Loppujen lopuksi heille nämä olivat pahoja, uhkia. Monet pahantekijät tarrautuvat uskomukseen, että toimivat näin oikeuksiensa puitteissa, jopa oman kuolemansa jälkeen. Kun on loukannut toisia, koska pidetään tiukasti kiinni tietystä uskomuksesta, on äärimmäisen vaikeaa päästä siitä eroon. Mitä enemmän murhetta aiheutetaan, sitä vahvemmaksi uskomus tulee ja sitä vaikeampaa on siitä eroon pääseminen.

– Ideologiset ja uskonnolliset fanaatikot harjoittavat kaksinaista ajattelua.

Monet uskonnot ja omituista kyllä monet yksijumalaiset uskonnot julistavat kaksinaisia oppeja. Me olemme hyviä, toiset ovat pahoja. Ne, jotka ovat eri mieltä kanssamme (pakanat, uskonnottomat) joutuvat helvettiin ja heitä täytyy vainota. Ihmisen ja Jumalan väliseen erillisyyteen on vahva usko. Jumala on mahtava, hyvä ja kaikkivaltias, ihminen on pieni, syntinen ja mitätön. Jos samastut vahvasti tuollaiseen aggressiiviseen, uskonnolliseen ja moralistiseen maailmankuvaan, et pääse siitä helposti eroon tuonpuoleisessakaan.

– Uhrit, jotka eivät pysty antamaan anteeksi.

Anteeksi antaminen on irti päästämistä. Anteeksi antamalla sallitaan kasvun tapahtua ja hyväksytään elämän sisäinen Ykseys. Anteeksi antaminen on myös myöntämistä, että itsessäsi on hyökkääjä. Anteeksiantamattomuus johtaa katkeruuteen. Se estää rakkauden virran sekä tukahduttaa ja kieltää itsessäsi olevan hyökkääjän. Voit henkilönä jäädä jumiin uhriksi jopa kuoleman jälkeen.

– Ihmiset, jotka ovat täysin keskittyneet ulkoiseen maailmaan ja samastuvat vahvasti omaisuuteensa ja omiin työuriinsa.

Astraalimaailmassa on jossakin määrin mahdollista jatkaa maallista elämää. Voit ympäröidä itsesi materiaalisella vauraudella ja luoda arvovaltaisuuden ja menestyksen kuplan. Mutta pohjimmiltaan tunnet olevasi yksin. Ajan myötä elämästä tulee yhä tyhjempää ja merkityksettömämpää, ja ennen kuin alat ymmärtää sen ja aidosti kaivata yhteyttä omaan sieluusi, on kulunut paljon aikaa alemmassa astraalipiirissä olemiseen.

– Ihmiset, jotka eivät päästä irti toisista ihmisistä.

Jos olet ylen määrin kiintynyt maapallolla yhä eläviin ihmisiin, elämänkumppaniin tai lapseen johtuen ankarasta velvollisuuden, huolenpidon ja emotionaalisen riippuvuuden tunteesta, se voi estää sinua matkaamasta astraalipiirin läpi ja päästämästä maapallosta irti. Jos olet ylen määrin kiintynyt, voit yhä jäädä jumiin menetyksen, tuskan ja voimattomuuden tunteisiin jopa toisella puolella. Kykenemättömyys rajojen vetämiseen ja hyvästien sanomiseen voi estää sisäisen kasvusi dynamiikkaa. Tämä pitää paikkansa maapallolla eikä kuolema välttämättä laita päätepistettä painostaviin, pinttyneisiin ihmissuhteisiin. Astraalipiiri on aika täynnä sieluja, jotka eivät pysty irrottautumaan maapallolta. He tarrautuvat edelleen rakkaisiinsa pelosta tai riippuvuudesta.

– Ihmiset, jotka uskovat, että heillä on totuus eikä mitään lisää opittavaa ole.

Esimerkkeinä olisivat niin sanotut kulttien ”gurut”. ”Henkiset johtajat” uskovat niin vahvasti omiin ”oppeihinsa”, että he haluavat jatkaa niiden harjoittamista kuoleman jälkeen ja saattavat jopa löytää seuraajia astraalipiiristä.

– Ihmiset, jotka eivät kuuntele sisäistä ääntään, vaan sokeasti seuraavat toisia.

Jos sallit ulkoisten auktoriteettien (vanhemmat, kumppani, koulu, yhteiskunnan normit, uskonto) määräävän päätöksiäsi, silloin menetät kosketuksen omaan sieluusi. Maallisen elämän aikana tulet huomaamaan, että tämä tapahtuu oman ilosi, täyttymyksesi ja itsekunnioituksesi kustannuksella. Monet tähän alistuvat ihmiset huomaavat asian lopulta kestämättömäksi ja joutuvat kriisiin, mikä lopulta tuo heidät takaisin omaan itseensä. Mutta jos jatkuvasti jätät nämä tunteet huomiotta ja alistut jonkun gurun tai minkä tahansa ulkoisen auktoriteetin valtaan, voit vieraantua itsestäsi. Tämä vieraantuminen seuraa sinua fyysisen kuoleman jälkeen ja pitää sinut astraalipiirissä, mikä heijastaa takaisin tätä sisäisen tyhjyyden tilaa.

Tämä ei ole täydellinen luettelo, mutta se antaa idean siitä, millaiset ihmiset asuttavat astraalipiiriä. Lisäksi astraalipiiri on täynnä kaikenlaisia ei-inhimillisiä energioita, jotka ovat kiinnittyneet siihen moninaisten syiden takia.

Astraalimaailmassa samanmieliset ihmiset vetävät toisiaan puoleensa ja luovat todellisuuden, mikä vahvistaa heidän uskomuksiaan. Ulkoinen maailma sopii saumattomasti heidän sisäiseen maailmaansa. Tämä luo ”epätotuuksien saarekkeen”, jota asukkaat erehtyvät pitämään todellisuutena. He elävät tällä suljetun järjestelmän astraalisaarekkeella ja ovat usein henkisten oppaiden tavoittamattomissa, jotka voisivat näyttää heille erilaista ja ainutlaatuista näkökulmaa. Näillä niin kutsutuilla uskonnollisilla saarekkeilla, joita asukkaat –vaikkakin tuntevat olevansa hyvin onnettomia siellä – erehtyvät pitämään taivaana, ja oppaita yleensä pidetään pahuuden edustajina.

Astraalipiirissä ulkoinen ympäristö heijastaa henkilön sisäistä elämää paljon enemmän kuin maapallolla. Koska astraalipiirin alemmilla tasoilla olevat ihmiset eivät ole virittäytyneitä sieluunsa tai sisäiseen kauneuteensa eivätkä heidän ympäristönsä ole kauniita, vaan siellä on likaisen harmaita rakennuksia likaisen harmaissa ympäristöissä. Siellä olevien asukkaiden onneksi kauneuden kaipuu on keino paeta tuosta ympäristöstä. Kauneuden kaipuu palauttaa kosketuksen sieluun ja luo ulospääsytien, aukon korkeampiin maailmoihin, joissa ihminen voi hyväksyä apua ja vapautua ”epätotuuksien saarekkeista”.

Näiden saarekkeiden lisäksi astraalimaailmassa on paljon suurempia paikkoja, joissa asustaa ihmisryhmiä, joilla on samanlaisia uskomuksia omasta identiteetistään. Tämä identiteetti voi perustua esimerkiksi yhteiseen kieleen, kansallisuuteen tai ihon väriin. Jos tuollainen alue on poikkeuksellisen suuri, sitä kutsutaan vaikutuspiiriksi. Vaikutuspiirin asukkaat ovat yleensä vähemmän kiintyneitä omaan identiteettiinsä ja halukkaampia muuttumaan. Siksi siellä on enemmän valoa ja kauneutta kuin edellä määritetyllä saarekkeella. Ihmiset tajuavat, että päämääränä on kasvaa valoa kohti ja he käyttävät aikaa siihen ja saattavat tajuta, että on tarpeen inkarnoitua uudelleen, jotta he pystyvät sisäistämään uutta ja ainutlaatuista näkökulmaa.

Yleensä ottaen mitä suurempi alue eli vaikutuspiiri, sitä enemmän valoa siellä on. Jälleen asian ydin on se, että erillisyys on merkkinä epätotuudesta. On yhä joitakin saarekkeita, joilla on tuskin lainkaan asukkaita, mutta kuitenkin siellä on natseja, jotka eivät pysty päästämään irti omista uskomuksistaan.

Vahvassa erillisyydessä eli epätotuuden saarekkeella elävät ihmiset pitäytyvät vahvaan kaksinaiseen maailmankuvaan. Tämä maailmankuva tukahduttaa heidän aidon itsensä. Uskominen johonkin absoluuttiseen ”pyhään” totuuteen johtaa aina sisäisen ihmisen auringon tukahduttamiseen ja siten asuttamaan astraalimaailmaa. Tämä nähdään joskus rangaistuksena, mutta sitä se ei ole. Universumissa ei ole sellaista kuin rankaiseva Jumala tai mitään muuta rangaistuksia jakavaa auktoriteettia. Tämä tilanne on puhtaasti sen valinnan tulos, jossa pitäydytään uskomuksessa, mikä ei ole totta, ja siten tukahdutetaan oma aito itse. Totuuden hyväksyminen on itsensä hyväksymistä. Totuuden hylkääminen on itsensä hylkäämistä.

Siihen uskominen, että jokin ei ole hyväksyttyä, ja universumin yhtenäisyyden kieltäminen merkitsee aina sitä, että hylkäät osan itsestäsi. Siihen uskominen, että toiset ovat pahoja ja että toiset eivät ole hyväksyttyjä, johtaa aina sisäiseen säröilyyn. Ne näkemykset, joita sinulla on universumista, heijastavat niitä näkemyksiä, joita sinulla on itsestäsi.

Astraalimaailman psykologinen vaikutus

Astraalipiirin alempien osien, epätotuuksien saarekkeiden asukkailla on äärimmäinen psykologinen fokus maapalloon ja he vahvistavat kaksinaisia pelkopohjaisia maailmankuvia, jotka siellä vallitsevat kollektiivisessa mielessä.

Paljon niin kutsutusta ”henkisestä informaatiosta” tulee näiltä valheellisuuden saarekkeilta, mistä saatat kysyä ”miten se toimii?” Oletetaan, että maapallolla on lahkojohtaja, joka monien muiden lahkojohtajien tapaan julistaa tiettyä oppia ja sitä tehdessään alleviivaa sitä viestillä: “Minä olen erityinen, minulla on ”suora linja ylös” ja minä tiedän ja näen enemmän kuin te. Teidän on parasta tehdä niin kuin sanon, ja teidät pelastetaan.” Kun tämä henkilö kuolee, hän jatkaa näiden ”totuuksien” julistamista ja kerää seuraajia. Kuolema ei yleensä saa ihmisiä muuttamaan mielipiteitään tai käytöstään. Näin valheellisuuden saareke luodaan astraalipiiriin. Koska hänen energiansa on yhä lähellä maapallon tasoa, tämä ”opettaja” voi kuitenkin lähettää omaa vaikutustaan ihmisiin, jotka ovat riittävän herkkiä omaksumaan sen. Kun nämä ihmiset omaksuvat hänen viestinsä, he helposti erehtyvät pitämään sitä totuutena.  Loppujen lopuksihan informaatio tulee ”toiselta puolelta”.

Tuollaisen astraaligurun julistamat ajatukset vahvistavat olemassa olevaa pelkoa ja kaksinaisuutta maapallolla. Tuollaisen informaation vastaanottaja, joka on jo ahdistunut itse tai jolla on vahvoja käsityksiä oikeasta ja väärästä, miettii: ”Näetkö? Olen oikeassa. Se on vahvistettu korkeamman lähteen toimesta.”

Tämä on selkeä esimerkki astraalivaikuttamisesta, mutta se voi tapahtua myös hienovaraisesti ja tiedostamatta. Joskus monet ihmiset kärsivät astraalipiiristä kantautuvasta ”tungettelusta” tai epämiellyttävistä, väkivaltaisista ajatuksista, jotka säikyttävät heitä. Käy niin, että alempi astraalimaailma resonoi sinussa olevien negatiivisten tai aggressiivisten ajatusten kanssa ja vahvistaa niitä. Parannuskeinona on tunnistaa nuo tunkeutumiset epäaitoina, aivan kuin liikenteen meluna, mutta jättää ne huomiotta. Annat niiden olla ja siirryt niistä kauemmaksi.

Astraalimaailman pääongelmana on se, että epätotuuksien saarekkeiden asukkailla on yhteinen mielenkiinto ehkäistä ihmisen kehitystä. Loppujen lopuksi kehitys johtaa ihmisen syvempään yhteyteen sielunsa kanssa ilmaisemaan omaa vapauttaan ja valoaan. Noille epätotuuden saarekkeiden asukeille se merkitsisi, että he eivät enää saisi ravintoa ja he alkaisivat hiljalleen kadota. Todellakin koko astraalipiiri lopulta katoaa siinä määrin kuin se on syntynyt yhteyden menettämisestä sieluun. Silloin maapallolle herää yhtenäisyyden tietoisuus – maailma ilman rajoja, maailma ilman sotia, harmonian maailma ihmisten välille ja ihmisen ja luonnon välinen harmonia.

Monet astraalipiirin asukkaat uskovat, että sen loppu on heidän loppunsa. Monien maapallon ihmisten tavoin he uskovat omaan rajallisuuteensa ja haluavat välttää sen. He tajuavat, joskus tietoisesti ja joskus vaistomaisesti, että astraalipiiriä syöttävät ihmisten tuottamat alemmat energiat. Joten he yrittävät pitää yllä kaksinaisuutta maapallolla, ja siihen sisältyy kamppailua ja kärsimystä. He näkevät sen omana pelastuksenaan. Valon ja rakkauden voimat ovat heidän vihollisiaan. Lopulta valo ja rakkaus varmistavat heidän kukistumisensa. Tuollaisten astraalivoimien pitkittämä keskeinen ajatus on ”hyvän taistelu pahaa vastaan”, puhdas kaksinaisuus. Paradoksaalista kyllä he esiintyvät ”hyvän johtajina” ja tällä varjolla tarjoavat ihmiskunnalle ”neuvoja”, jotka sävyltään ovat usein moralistisia, loitsumaisia, profeetallisia ja uhkaavia.

Valon ja pimeyden välisen kamppailun myytti

On ikivanha uskomus, että valon voimat kamppailevat pimeyden voimien kanssa, mikä on perustavaa laatua olevaa kaksinaisuutta: hyvä vastaan paha. Mieti esimerkiksi yksijumalaisten uskontojen ajatusta, jotka opettavat, että Jumala ja Saatana ovat käymässä tuimaa kamppailua ihmisten sieluista. Itse asiassa tuollaista kamppailua ei ole. Se on myytti. Valo ei taistele pimeyttä vastaan. Siellä missä on valoa, pimeyttä ei yksinkertaisesti ole olemassa. Pimeys on valon puutetta. Ihmiset voivat taistella Kristusta vastaan, joka opettaa ”rakastakaa vihollisianne”, mutta Kristus ei taistele heitä vastaan. Rakkaus ei taistele vihaa vastaan. Se muuntaa vihaa.

Olemassa on kuvitteellinen kamppailu viha vastaan rakkaus, pimeys vastaan valo. Valheellisuuden saarekkeiden asukkaat uskovat vakaasti tämän kaltaiseen kaksinaisuuteen. Heidän näkevät kaikki universumin sisäiseen yhtenäisyyteen ja rakkauteen uskovat uhkana. He näkevät itsensä valon voimina taistelemassa pimeyttä vastaan. He julistavat valon ja pimeyden välisen kamppailun myyttiä. Pohjimmiltaan he taistelevat itseään vastaan. Milloin ja missä tahansa ihmiset uskovat tähän kamppailuun, astraalimaailma vaikuttaa heihin.

Miten nämä vaikutteet toimivat? Katso seuraavasta.

1) Alemmat tunnetilat

Analysoi väkijoukon tunnetiloja lynkkauksen aikana, jossa ihmismassa raakalaismaisesti ja hysteerisesti raivoaa uhrille, joka on leimattu synnintekijäksi. Tuollaiseen veriseen teurastukseen osallistuvat ihmiset ovat aggressiivisen, eläimellisen tunnetilan vallassa. Astraalienergiat sekaantuvat mukaan ja vahvistavat näitä tunnetiloja. Joskus tämä energia on niin voimakas, että se saa valtaansa suuren osan maan väestöstä, mikä johtaa joukkoväkivaltaan (suurimittaisiin vainoihin) tai sotaan. Kun tuollainen tilanne on lopulta ohi ja ihminen vapautuu tästä vaikutusvallasta, hän usein sanoo: ”En tiedä mikä minua riivasi.”

2) Tiedostamaton vaikutus peukalokyytiläisten kautta

Monet ihmiset eivät ole kunnolla maadoittuneet, toisin sanoen he eivät täysin täytä omaa auraansa, mikä on juuri heille tarkoitettu tila. Tämä luo ”reikiä” heidän auraansa, mitkä toimivat aukkona tai asuinpaikkana saapuville astraaliolennoille. Tuollaiset olennot ovat negatiivisten tunteiden ja ajatusten lähteitä. Jos sinulla on tällaisia ”reikiä”, se osoittaa, että sinulla on rajoittunut käsitys itsestäsi. Saatat tuomita osaa itsestäsi, tukahduttaa sen ja siten rajoittaa kykyäsi olla yhteydessä omaan sieluusi, iloosi ja inspiraatioosi.

Esimerkiksi joku mies saattaa olla sitä mieltä, että maskuliininen energia on feminiinistä ylivertaisempi tai että ollakseen ”tosi mies” hänen täytyy tukahduttaa feminiininen puolensa. Jos hän uskoo, että feminiinisyys on huonompiarvoista, hän työntää sen pois siinä määrin, ettei hän lainkaan pääse siihen käsiksi, mikä luo reiän hänen auraansa, johon hänen feminiininen energiansa virtaisi, mutta nyt ei virtaakaan.

Mies ei salli sen inkarnoitua häneen ja löytää yhteistä pohjaa. Astraalienergia voi hyötyä tästä sisääntulopisteestä ja säteillä tunteita ja ajatuksia miehen rajoittuneiden uskomusten mukaisesti. Tämä astraalivaikutus vahvistaa miehen rajoittunutta ajattelua. Feminiinisyyttä ei nähdä pelkästään vähempiarvoisena tai epäolennaisena, vaan pahana, vaarallisena ja sellaisena, mitä on kontrolloitava ja mitä vastaan on taisteltava. Miehen ajattelun kaksinaisuus vahvistuu ja luonnollinen rakkauden sidos maskuliinisen ja feminiinisen välillä heikkenee. Tämä vaikuttaa vakavasti miehen suhteisiin naisten kanssa. Hän käyttäytyy epäkunnioittavasti naisia kohtaan eikä pysty käsittelemään tunteitaan kunnolla ja hänestä voi tulla aggressiivinen ja masentunut.

3) Vaikutus selvänäköisyyden kautta

Ihmiset, joita vaivaavat ajatukset heille sattuvista kamalista luonnonmullistuksista, ovat täsmälleen samankaltaisen astraalimaailmasta peräisin olevan ajattelun vaikutuksen alla. Astraalipiirissä matkaavalle on mahdollista kokea näitä ajatuksia objektiivisena todellisuutena. Lisäksi maapallolla olevat selvänäkijät havaitsevat astraalipiiristä kuviteltuja ja vahvistettuja pelkoja, ja he tulkitsevat näitä pelon ilmauksia todellisena mielikuvana tulevaisuudesta. Näin luodaan pelon kierre. Tällaisen informaation välittäminen alemmasta astraalipiiristä on sitä, mitä selvänäkijät ovat tuputtaneet meille kautta aikojen, mutta heidän ennustuksensa tuhoista ja ”lopun aikojen katastrofeista” eivät koskaan toteudu. Kuitenkin monet ihmiset ottavat tuollaiset ennustukset vakavasti ja sen vuoksi heistä tulee pelokkaita syöttäen siten astraalimaailmaa samalla kun se syöttää heitä ja täydentää kierteen.

4) Vaikutus kanavoinnin ja oppaiden kautta

Tässä maailmassa on paljon ihmisiä, jotka uskovat olevansa henkisiä opettajia tai Jeesuksen tai muiden hyvin tunnettujen henkilöiden inkarnaatioita. Joskus he ovat niin epätasapainoisia, että joutuvat mielisairaalaan. Jos he eivät pääse eroon tästä harhakuvitelmasta maallisessa elämässään, he voivat jatkaa ”opetuksiaan” ja kerätä seuraajia kuolemansa jälkeen. He luovat oman valheellisuuden saarekkeensa. Koska nämä saarekkeet ovat yleensä lähellä maapalloa, informaatiota kanavoivat ihmiset havaitsevat niitä helposti.

Jokainen, joka vaivautuu tarkistamaan kanavoitua tietoa Jeesuksesta (Joshuasta) huomaa nopeasti, että kanavoitu tieto hänen elämästään on aina erilaista. Yhden lähteen mukaan hän kuoli ristille ja toisen mukaan ei. Yhden lähteen mukaan hän meni naimisiin Magdalan Marian kanssa ja toisen mukaan ei. Nämä erilaiset tekaistut kertomukset ovat peräisin kaikilta maapalloa ympäröivän astraalipiirin ”Jeesuksilta”, ja itse asiassa ihminen uskoo olevansa hän.

Miten tunnistat totuuden? Se on aika yksinkertaista. Totuus vapauttaa, totuus laajentaa tietoisuutta ja totuus on rakkautta. Totuus saa sinut tiedostamaan sisäisen yhtenäisyytesi, elämän rikkauden ja kauneuden.

Epätotuus toimii pelon kanssa. Astraalilähteet havaitsevat pelkosi ja vahvistavat niitä muuntaen puolitietoiset pelot pysyviksi kaksinaisiksi uskomuksiksi ja estäen sisäisen kasvun.

Esimerkiksi monet ihmiset pelkäävät, ettei heillä ole oma elämänsä hallinnassa. Astraalikanavoitu lähde tai opas sanoo: ”sinulla ei ole valtaa omaan elämääsi, se on totta, ja pimeät voimat taustalla manipuloivat ihmiskuntaa.” Ensimmäinen asia, mitä monet ihmiset ajattelevat, kun heidän pelkojaan vahvistetaan, on: ”Siis olen aina tiennyt tämän, olen aina tuntenut tämän syvällä sisimmässäni.” Tämän seurauksena kaikki mitä he ajattelevat pyörii noiden pimeiden voimien ympärillä, kun taas sitä prosessia, mikä todella voi johtaa kasvuun, omien pelkojen kohtaamista ei koskaan harkita. Koska tällainen informaatio kumpuaa alemmista astraalilähteistä, pelko hyytyy kaksinaiseksi maailmankuvaksi: hyvä vastaan paha, valo vastaan pimeä. Tämä estää sisäistä kasvua, mikä tulee aina sisäänpäin kääntymisestä pelon muuntamiseksi.

Tällaisten opastyyppien kautta ihmisiä johdetaan uskomaan, että he ovat saaneet syvällistä esoteerista tietoa ja että ihmismassat ovat naiiveja ja tietämättömiä, mikä lisää uskoa kaksinaisuuteen kanssaihmisten keskuudessa.

Astraalienergioiden käsitteleminen

Astraalienergioilla on valtaa meihin vain silloin, jos annamme niille valtaa. Kun uskomme kaksinaisuuteen ja valon ja pimeyden väliseen taisteluun, me kiellämme sisäisen ykseytemme. Kieltämällä sisäisen yhtenäisyytemme me samastumme johonkin, mitä emme ole, ja luomme reiän auraamme. Siten astraaliolento saa saapumispaikan, mikä ei tee mitään muuta kuin laillistaa pelkomme ja vahvistaa uskoamme kaksinaisuuteen.

Vapaudumme astraalienergioista noudattamalla kolmea vaihetta.

 1) Valitse kauneus

Kauneus on mysteeri. Miksi nautimme musiikista, kauniista maisemasta, kauniista kukasta tai taideteoksesta niin paljon? Emme tarkkaan tiedä. Usein kauneutta ei pidetä tärkeänä. Tärkeintä meille elämässä on yleensä raha, työura ja maine. Mutta kauneudella ei ole väliä. Kauneus on sielun ravintoa – todellakin se on sielun tiedostamista. Kauneuden kokeminen on oman sielun kokemista, se on muisto omasta sielustasi. Olet se kauneus, mitä näet.

Ihmisillä on taipumus hakea monimutkaisia ja työläitä keinoja kohottaakseen itseään henkisesti. Mutta itsensä kohottamiseen on ällistyttävän suoraviivainen keino – avaa itsesi kauneudelle ja nauti siitä. Pysähdy hetkeksi kauniin kukan tai auringonnousun äärelle, käytä aikaa musiikin kuunteluun, nosta katse yötaivaalle ja katsele tähtiä. Omaksu se. Elämästä tulee niin paljon inspiroivampaa ja sisäisesti tunnet olevasi rikkaampi.

Missä on kauneutta, siellä värähtely on korkeampaa – siellä on sielu, siellä on aito itsesi.

2) Valitse ehdoton rakkaus

On olemassa ihmisiä, jotka loukkaavat kanssaihmisiään ja aiheuttavat heille suurta tuskaa. Saatat uskoa, että nämä ihmiset ovat pahoja, että heitä vastaan pitää taistella ja että sinulla on oikeus olla hyvin kiukkuisia heille. Tai saatat sanoa, että nämä ihmiset olivat vakavasti vahingoittuneet lapsina ja että he tarvitsevat rakkautta palatakseen asteittain normaalitilaan.

Jos valitset menemisen massatietoisuuden mukana ja valitset taistelun ja raivon, olet valitsemassa jonkin itsessäsi olevan tukahduttamisen – sinussa olevan enkelin, joka rakastaa ehdoitta, sinussa olevan Kristuksen, joka kehottaa sinua rakastamaan vihollisiasi.

Vihollisten rakastamisen valitseminen ja myötätunnolle ja ymmärrykselle avoimena oleminen on suuri valinta itsellesi, syvällisimmälle ytimellesi. Todellinen itsesi on ehdottoman rakkauden lähde. Sinussa on kova halu parantaa rakastavasti kaikki nuo vahingoittuneet ihmiset, jotka ovat niin väkivaltaisia ja täynnä vihaa. Sisäinen silmäsi näkee heissä haavoittuneen lapsen.

Valitse rakkaus. Ensiksi se merkitsee valintaa itsensä rakastamiseen. Katso rehellisesti itsesi pelokasta osaa ja hyväksy se ymmärryksellä ja myötätunnolla. Se on osa sinua, mutta se ei ole sinun pomosi. Hyväksymällä se tietoisesti vapaudut astraalivoimista, jotka käyttävät pelkoasi manipuloidakseen sinua. Kyse on sinun pelostasi, ja kun tajuat tämän, et salli sen virtaamista maailmaan, missä se voi manipuloida toisia. Itsensä rakastaminen on vastuun ottamista omista peloistasi.

3) Valitse totuus

Totuus ei ole sellaista, mitä voidaan todistaa; vain matematiikassa todistaminen on mahdollista. Kuitenkin totuus voidaan näyttää; totuus voidaan elää ja kokea. Mitä on totuus? Määritelmäni siitä on, että yhtenäisyys on olemassa kaikessa ja rakkaus ylittää ajan ja tilan. Pohjimmiltaan se on sellaista, mitä ei voida kuvata sanoin.

Luota, että todellisuus tuo aina sinulle harmoniaa totuuden kera. Sinun ei koskaan tarvitse vakuuttaa toisia ihmisiä omasta totuudestasi, älä murehdi siitä, vaan jätä se todellisuudelle. Kun ilmaiset mielipiteesi, voit tehdä sen avoimesti ja hiljaisesti kunnioittaen ja rakastaen toista ihmistä. Vain rakkauden siivittämät sanat voivat koskettaa ja liikuttaa toisen sydäntä.

Lopuksi, mitä on yhtenäisyystietoisuus?

Edellä olen puhunut yhtenäisyystietoisuudesta. Mutta mitä se itse asiassa merkitsee? Mitä on Ykseys? ”Olemme yhtä” on jotain aivan muuta kuin ”olemme samaa”. Yhtenäisyys, josta puhun, on itse asiassa päinvastaista. Olemme kaikki erilaisia, olemme kaikki ainutlaatuisia. Yhtenäisyys sisältää moninaisuutta ja monikollisuutta, ja hyväksymällä ainutlaatuisen itsessäsi osallistut tuohon yhtenäisyyteen.

Mieti omaa kehoasi. Se on yksikkö, ja silti kaikki osat eli elimet ovat erilaisia, ja kullakin on oma toimintonsa kokonaisuuden palveluksessa. Ne muodostavat orgaanisen yhtenäisyyden. Kaikki ovat erilaisia, kaikki toimivat eri lailla ja jokainen on ainutlaatuinen osa suurempaa kokonaisuutta.

Tämä yhtenäisyystietoisuus ei johda yhdenmukaisuuteen. Päinvastoin se johtaa erilaisuuden hyväksymiseen. Paradoksi on siinä, että tämän yhtenäisyystietoisuuden tukahduttaminen johtaa yhdenmukaisuuteen. Juuri yhtenäisyystietoisuus sallii jokaisen ihmisen kukoistaa omalla ainutlaatuisella tavallaan ja antaa oman ainutlaatuisen panoksensa kokonaisuuden eli ihmiskunnan kauneuteen. Toisaalta piilevän yhtenäisyyden kieltäminen johtaa ihmisten, ideoiden ja filosofioiden lokeroimiseen, mikä tukahduttaa meidän ainutlaatuisen tapamme ilmaista itseämme.

Yhtenäisyystietoisuudella on kaksi toisiaan heijastavaa puolta: sen tiedostaminen, että sisäisesti olemme yhtä ja siten voimme rakastavasti hyväksyä kaiken itsessämme (pimeyden ja valon), ja sen tiedostaminen, että ulkoisesti olemme yhtä ja koko meitä ympäröivä universumi on yhtä ja yhteydessä.

Molemmat puolet ovat vahvasti yhteydessä. Jos pitäydymme kaksinaiseen käsitykseen ulkomaailmasta jakaen sen lokeroihin, kuten ”hyvään ja pahaan”, me tukahdutamme ja tuomitsemme asioita itsessämme. Niin tekemällä me koemme meitä ympäröivän maailman häiriintyneellä tavalla. Tämä vaikuttaa käytökseemme ja johtaa eripuraisen yhteiskunnan syntyyn. Jos esimerkiksi joku mies tukahduttaa feminiinisyyden itsestään, hän alkaa tukahduttaa myös ympärillään olevia naisia. Jos monet miehet tekevät näin, syntyy yhteiskunta, missä feminiinisyyttä tukahdutetaan järjestelmällisesti kaikkine siihen liittyvine seurauksineen – luodaan hierarkiaa, kontrollia, väkivaltaa ja epäharmoniaa luonnon kanssa.

Yhtenäisyystietoisuus kuulostaa korkealentoiselta, mutta se alkaa huomattavan yksinkertaisesta ja ilmeisestä – itsensä hyväksymisestä. Niin kauan kuin emme hyväksy itseämme sellaisina kuin olemme ja tukahdutamme tai tuomitsemme tiettyjä osia itsestämme, pysymme epätäydellisinä. Tämä johtaa häiriintyneeseen kaksinaiseen maailmankuvaan ja henkiseen pysähtyneisyyteen. Tämä henkinen pysähtyneisyys jatkuu usein kuoleman jälkeen. Kuollessamme tapahtuu monia muutoksia, mutta viemme mukanamme itsemme toiselle puolelle, ja se sisältää myös kaikki uskomuksemme. Jos meillä on epätäydellinen omakuva, luomme sellaisen maailman toiselle puolelle, mikä heijastaa tuota samaa astraalimaailmassa. Astraalimaailma vaikuttaa maapalloon sillä tavoin, että se yrittää pitää yllä itseään voimaannuttamalla kaksinaisuutta maapallolla.

Loppujen lopuksi yhtenäisyystietoisuus on sama kuin ehdoton rakkaus. Heti kun rakkaudesta tulee ehdollinen, on olemassa kaksinaisuutta, ja me menetämme kosketuksen yhtenäisyystietoisuuteen.

Ehdoton rakkaus on ennen kaikkea ehdotonta rakkautta itseämme kohtaan, me emme tuomitse mitään itsessämme, emme tukahduta mitään. Katsomme itsessämme olevaa pimeyttä ja hyväksymme sen rakkaudella ja ymmärryksellä. Tulemalla kokonaiseksi me koemme ympärillämme olevan maailman yhtenäisyyden ja kokonaisuuden.

Tämä valaiseva kokemus saa astraalimaailman ja kaikki muut kaksinaisuutta ylläpitävät voimat katoamaan. Silloin ihmiset voivat ottaa oman luonnollisen roolinsa universumissa ja maapallolla – tähtilasten roolin.

© Gerrit Gielen

Suomennos: Tapio Närhi