Hengen ja kehon välisen tanssin hyväksyminen

Rakkaat ystävät!

Minä olen Joshua. Tervehdin teitä kaikkia. Olette kaikki valon olentoja. Olette tulleet Maahan levittämään valoanne. Sitä tehdessänne koette vastustusta. Kohtaatte pimeyttä. Mistä tässä valon ja pimeyden välisessä pelissä on oikein kyse? Mikä on kohtaamanne vastustuksen ja pimeyden tarkoitus?

Valossa oleminen tarkoittaa sellaisessa tietoisuuden tilassa olemista, jolloin tajuatte olevanne yhtä kaiken olevaisen kanssa. Jos olette valossa, jos olette se valo, tunnette olevanne täysin rajattomia ja vapaita. Tiedätte olevanne osa suurempaa kokonaisuutta ja tunnette, että teitä vaalitaan tässä äärettömässä elävän tietoisuuden verkossa. Valo on yhteytenne ykseyteen.

Valo on luonnostaan muodotonta. Se ei ole riippuvainen mistään aineellisesta muodosta. Se on vapaa ajan ja tilan kahleista. Te ette ole se aineellinen muoto, jossa tietoisuutenne tällä hetkellä asustaa. Te ette ole pelkkä oma kehonne, ette ole lihaa ja verta, josta kehonne muodostuu, ettekä ole se sukupuoli tai ne ominaisuudet, jotka kuuluvat tämänhetkiseen persoonaanne. Ne ovat osa teitä, mutta olette niin paljon enemmän. Olette niiden alkuperä, niiden jumalallinen luoja.

Ääretön sielunne on asustanut monissa erilaisissa elämänmuodoissa ja kokenut suuren määrän elämiä kaikkialla maailmankaikkeudessa. Nämä kokemukset ovat rikastuttaneet teitä tavoilla, joita ette vielä tunnista. Teidän joskus työläs inkarnaatiomatkanne on käytännöllisesti katsoen Jumalan tapa kokea itseään. Matkallanne muodon kautta on merkitystä, sillä siten koko luomakunta voi laajentua ja lisääntyä uusin ja rikastuttavin tavoin.

Tiedän, ettei se teistä useinkaan tunnu siltä. Valon ja yhteydessä olemisen puute maapallolla voi lannistaa teidät. Tiedän sen. Olen täällä sytyttääkseni muistikuvan kipunan sieluunne. Jos muistatte keitä todella olette, tajuatte, että jumalallinen ytimenne on yhä kokonainen ja vahingoittumaton huolimatta kaikesta siitä, mitä olette käyneet läpi. Kun tunnette itsenne kokonaisiksi, se saattaa helpottaa teitä tai saada teidät jopa ekstaasiin. Silloin tiedätte, että olette löytämässä totuuden. Muistatte totuuden siitä, keitä olette: jumalallisia sieluja, joilla on äärettömiä mahdollisuuksia. Olen täällä muistuttamassa teitä itsestänne ja inspiroimassa teitä tuomaan tämän tiedostamisen jokapäiväiseen elämäänne.  

Inhimillisen ja jumalallisen itsenne välillä ei ole mitään todellista kuilua. Teidän jumalallinen itsenne ei ole jossain muualla. Ensinnäkään se ei sijaitse ajassa ja tilassa. Jos haluatte juuri nyt ottaa siihen yhteyttä, voitte tehdä sen jättämällä hetkeksi mieltänne ja tunteitanne painavat ongelmat taka-alalle. Kuvitelkaa tietoisuutenne laajenevan, vetäytyvän noista ongelmista ja saapuvan avoimen tiedostamisen tilaan. Siinä tilassa ei ole tarvitsemista tai haluamista, on vain oleminen. Saattaa näyttää siltä, ettei tämä auta teitä ratkaisemaan elämänne ongelmia, mutta pyydän teitä vain yrittämään. Voitteko muuttaa tietoisuuttanne ja pelkästään tarkkailla itseänne hiljaa ja objektiivisesti? Voitteko olla itseksenne arvostelematta tai puuttumatta asioihin? Huomaatte, että sillä tavoin tyynnytte ja rentoudutte. Jos tunnetilanne, ajatuksenne tai fyysiset tuntemuksenne vetävät teitä pois tästä tyynestä tilasta, älkää hätäilkö. Antakaa niiden olla. Tarkkailkaa mitä tapahtuu. Ajan oloon havaitsette, että saapumalla tähän hiljaisen tiedostamisen tilaan muistatte vahvasti keitä olette.

Tämä keino on aina käytettävissänne. Voitte pysyä kosketuksissa omaan kokonaisuuteenne, sisäiseen vapauden tilaan pitämällä aina hieman loitolla sellaiset asiat, jotka vaivaavat teitä tai jopa kiihdyttävät teitä myönteisellä tavalla. Pysymällä loitolla niistä pidätte hengissä oivallusta, että nämä asiat eivät koskaan määrittele teitä täysin, vaikka ne ovatkin tärkeitä elämässänne. Olette enemmän kuin ne tunnetilat ja tapahtumat, joita elämässänne sattuu. Sisimmässänne on olemus, joka hiljaisesti mutta tarkkaavaisesti havainnoi kaikkia näitä tapahtumia ja kokemuksia, jotka tulevat ja menevät. Tämä olemus on tuhoutumaton. Se on itse elämän alkulähde.

Te valitsitte tietoisuutenne väliaikaisen liittämisen kehoon, muotoon, elääksenne maapallolla. Tähän valintaan on syynsä. Keho on hyvin arvokas. On ihmeellinen saavutus, että voitte keskittää tietoisuutenne sillä tavoin, että se osittain samaistuu kehoon, siihen henkilöön, joka te nyt olette, mieheen tai naiseen, ja kaikkiin niihin kykyihin ja ominaisuuksiin, jotka teille kuuluvat. Älkää kuitenkaan erehtykö luulemaan, että te olette tämä ominaisuuksien paketti. Te olette tietoisuus, joka niitä kokee. Tämän tiedostaminen voi vapauttaa teitä.

Jumalallinen itsenne, ytimeen saakka riisuttu olemus, on kuin laaja ja avoin tila, tyhjä mutta silti täynnä vitaalisuutta ja potentiaalia. Se on se osa teistä, joka on Jumala. Se on Koti. Jos saatte yhteyden tähän osaan itseänne, tunnette helpotusta, iloa ja vapautta. Tunnette olevanne turvassa. Pimeydessä oleminen tarkoittaa, että tunnette olevanne erillään omasta ytimestänne, omasta yhteydestänne kokonaisuuteen. Tunnette olevanne karkotettuja laajasta sisäisestä tilasta, joka yksin voi tuoda teille sitä rauhaa ja iloa, jota olette etsineet. Kaikki kärsimys on peräisin tästä katkenneen yhteyden tunteesta. Se on ankarin tuska, jonka sielunne voi kokea.  

Pimeyden tarkoituksen ymmärtäminen

Miksi sielut ylipäätään valitsevat erillisyyden kokemuksen? Sillä hetkellä, jolloin valitsette inkarnoitumisen ja aineellisessa muodossa elämisen, valonne rajoittuu ja kahliutuu. Tietoisuutenne kaventuu ja menetätte äärettömyyden tunteenne. Teillä on taipumus menettää yhteys todelliseen itseenne, joka on muodoton, vapaa ja rajoittamaton. Varsinkin inkarnaatiomatkansa alkuvaiheessa oleville nuorille sieluille unohtaminen ja itsensä tunnistaminen oman muotonsa avulla käy helposti. On kypsyyden merkki, kun sielu pystyy täysin asustamaan ihmiskehossa ja samaan aikaan tajuamaan, ettei ole keho, vaan sellainen, joka kokee kehon ja antaa sille elämän. Sielun kehittyessä syntyy tietoisuus, että jotakin on kehon eli ajassa ja tilassa olevan aineellisen muodon ulottumattomissa. Kypsä sielu avautuu muodottomuuden ulottuvuuteen ja alkaa huomata, että sen todellinen ydinolemus asustaa siellä. Tällöin kehittynyt sielu pystyy tuomaan tietoisuuden ykseydestä aineellisen muodon maailmaan.

Miksi sielu sitten valitsee inkarnaatiomatkalle lähtemisen? Miksi halusitte tulla aineelliseen muotoon, syntymän ja kuoleman kiertokulkuun ja kaikkeen, mitä siihen liittyy? Eikö olisi ollut autuaampaa pysyä rajattoman ykseyden tilassa koko ajan? Kysykää sitä itseltänne. Jotkut teistä sanoisivat heti, että ette enää koskaan haluaisi inkarnoitua uudelleen, mikäli mahdollista. Kertoisitte minulle, että elämä maan päällä on liian ankaraa, liian pimeää, ja että kaipaatte hirveästi takaisin Kotiin ja pysytte siellä ikuisesti. Kaikesta huolimatta sielunne valitsi tämän elämänkokemuksen, jota elätte maan päällä, kuten se on valinnut kaikki ne elämät, jotka se on maan päällä elänyt. Osa sielustanne rakastaa tanssia aineen kanssa, ja minä sanon teille, että se on jumalallisin, pyhin ja luovin osa teistä. 

Jumala haluaa tuoda valoa aineelliseen muotoon. Henki (jota käytän Jumalan synonyyminä) loi ainetta, jotta valo saisi muodon ja voisi kokea itseään. Aineen luominen sai aikaan tietoisuuden ja aineen tanssin: hengen ja kehon tanssin. Hengen ja kehon välinen vuorovaikutus on Jumalan tapa luoda. Te – kehossa asustavana henkenä – olette Jumalan esiin tulevaa luomista. Kun sielunne kehittyy ja kypsyy, se pystyy pitämään enemmän Hengen valoa ja ilmaisemaan sitä kehon kautta. Kehossa eläminen on Hengen vapauden ilmentämistä aineellisessa ulottuvuudessa. Kaikki aineellisessa ulottuvuudessa oleva, minkä Hengen tietoisuus valaisee sisältä päin, säteilee kauneutta ja elinvoimaa ja lisää elämään jotakin tärkeää. Ruumiillistunut valo on arvokkain valo, mitä on olemassa. Ruumiillistamalla sielunne valon maan päälle aineelliseen muotoon te laajennatte Jumalan luomakuntaa. Te olette luomassa jotakin uutta ja vaikuttamassa panoksellanne kokonaisuuteen, jota ei olisi olemassa ilman teidän ainutlaatuista mukanaoloanne. 

Maapallon elämänmuotojen runsaus eläin-, kasvi- ja kivikunnassa heijastaa Hengen ilmentymishalua monenlaisiin muotoihin. Maan elämän kauneus ja moninaisuus on kehittynyt Hengen ja aineen, tietoisuuden ja muodon välisestä tanssista. Jumala haluaa ilmaista itseään eri muodoin, koska se rikastaa luomakuntaa ja koska se sallii kaikkien olentojen kokea kauneutta, iloa ja seikkailua elämän kiertokulussa. Kaikki olennot ovat Hengen kipunoita. Matkaaminen eri muotojen kautta ja tutustuminen elämään monelta eri kantilta tuo syvyyttä ja viisautta sieluunne. Jopa erillisyyden ja pimeyden kokemus voi rikastuttaa luomakuntaa. 

Te olette Jumala. Teitte kerran valinnan laskeutuaksenne aineeseen ja loistaaksenne omaa valoanne samalla kun asustatte rajallisessa muodossa. Se ei ole mikään rangaistus, joka teidän on kestettävä. Se on tekemänne pyhän valinnan tulos, Jumalan osana. Olette todellakin luojia. Saatatte tuntea vastustusta Maan elämää kohtaan juuri nyt, mutta sen alla sielussanne on syvällinen ja kestävä halu tuoda valoa Maan tiheään todellisuuteen. Sielunne aitona kutsumuksena on valon loistaminen Maan todellisuuden pimeisiin osiin niin sisä- kuin ulkopuolellakin. Jos teette niin, koette eräänlaisen täyttymyksen, joka koskettaa sydäntänne syvemmältä kuin mikään muu. Jopa visio taivaan ikuisessa autuudessa ja rauhassa olemisesta kalpenee sen rinnalla. Se johtuu siitä, että teidän luontoonne jumalallisena olentona kuuluu hengen ja kehon välinen tanssi. Juuri tämä tanssi muodostaa luovuuden ydinolemuksen. Te, joita eläminen ihmiskehossa Maan päällä joskus lannistaa, tulette jälleen riemuitsemaan siitä, että tämän tanssin hylkäämisen sijasta te tiedätte, miten tuotte valoanne pimeyteen.

Pimeys ja tiheys kuuluvat elämään Maan päällä. Kun koette pimeyttä tai tiheyttä elämässänne, teistä tuntuu, että kyseinen energia on raskasta, hidasta ja juuttunutta. Aistitte liikkeen, vapauden ja virtauksen puutetta. Aina kun tällaista tiheyttä esiintyy, kyseessä ovat negatiiviset ajatukset tai tunnetilat, jotka paljastavat yhteyden puutteen ja erillisyyden. Sanoin aikaisemmin, että yhteyden katkeaminen Henkeen, mikä merkitsee erilleen joutumista omasta ydinolemuksesta, on ankarinta tuskaa, mitä sielu voi kokea. Kuinka te korjaatte tämän erillisyyden tuntemuksen, joka saa teidät tuntemaan itsenne emotionaalisesti haavoitetuiksi ja epäilemään elämän tarkoitusta?  

Oman valonne tuominen pimeyteen

Tänään pyydän teitä kohtaamaan tiheimmän osan sisällänne ja toivottamaan sen avoimin sydämin tervetulleeksi. Jokapäiväisessä elämässä te koette tiheimmän osan itsestänne sellaisilla elämänalueilla, joilla energianne virtaus lähes pysähtyy. Sellaista saattaa olla työssä, ihmissuhteissa, terveydessä tai millä tahansa muulla elämänalueella. Tällöin teidän on hyvin vaikeaa hyväksyä itseänne tai mitä elämä teille tarjoaa. Koette sen elämänalueen taakaksi, jollaista ei pitäisi olla olemassa. Tunnette olevanne tukossa ja paikalleen juuttuneita, ja minä pyydän teitä kuvittelemaan tämän tiheyden kiveksi, jota kannatte. Aivan kuten sananlaskussa sanotaan “myllynkivi kaulassa”.

Saatatte tuntea, että kokemanne tiheys johtuu ulkoisista olosuhteista. Saatatte tuntea, että sen on aiheuttanut hylkääminen, petos tai väkivalta toisten ihmisten taholta. Tai saatatte sanoa: “En sovi elämään paikassa, joka on niin pimeä ja tiheä kuin maapallo on.” On ymmärrettävää, että osa teistä reagoi tällä tavoin. Hämmentynyt ja järkyttynyt osa teistä on unohtanut sisällänne olevan todellisen voiman. Traumaattinen sisäinen lapsi puhuu teille näiden negatiivisten ajatusten kautta. Tämä lapsi tuntee olevansa uhri, se tuntee olevansa hylätty ja yhteytensä menettänyt. Pyydän teitä tunnistamaan viisaimman ja valoisimman osan itsestänne, jonka ainoana tarkoituksena on tuoda tuo lapsi kotiin. Teidän on tehtävä yksi valinta. Tunnistatteko traumaattisen lapsen sisällänne vai kirkkaan ja ehyen osan itsestänne, joka pystyy parantamaan tuon lapsen?

Kärsimystenne alkuperä ei ole ulkoisen todellisuuden raskaudessa tai pimeydessä. Se on tuntemassanne kyvyttömyydessä nousta sisällänne olevan tiheimmän osan yläpuolelle ja hyväksyä se valollanne ja aidolla säteilyllänne. Kun tunnette olevanne tämän tiheän osan uhri, te kannatte sille kaunaa ja haluatte päästä siitä eroon. Mikäli heitätte osan itsestänne pois, tunnette repeytyvänne sisäisesti. Sielunne ei pääse rauhaan ennen kuin eksynyt lapsi on tullut kotiin.

Kuvitelkaa, että kantamanne kivi on todellakin kaulanne ympärillä. Katsokaa miten raskas ja suuri se kivi on. Päästäkää mielikuvituksenne vapaaksi. Kivi sisältää kaikki tunnetilat, joiden kanssa teillä on hankaluuksia, ja kaikki negatiiviset uskomukset Maan päällä elämisestä, kuten “en ole tervetullut”, “ihmiset eivät ymmärrä minua”, ja niin edelleen. Kivessä ovat pelkonne ja vastustuksenne elämää kohtaan. Se symbolisoi sitä, mikä on juuttunut ja jämähtänyt sisällenne. Siksi kivi osoittaa myös missionne elämässä. Sielunne missio on tuoda valoa itsenne tiheimpiin osiin.

Elämänne tarkoituksena on loistaa valoa itsenne kovettuneisiin ja kivettyneisiin osiin. Valon levittämisessä maapallolle on ennen kaikkea kyse käden ojetamisesta sisimmässä olevalle pimeydelle. Heti kun hyväksytte tämän sisäisen matkan, valonne loistaa automaattisesti toisille ja inspiroi heitä tekemään samoin. Teidän ei tarvitse keskittyä siihen, mitä maailmassa pitää parantaa. Keskittykää omaan kiveenne. Näettekö kuvan siitä? Minkä värinen se on? Miltä se tuntuu, kun tartutte siihen? Tervehtikää kiveä ja pidelkää sitä hellävaroen. Sallikaa tietoisuutenne virrata kiveen ja aistikaa sen sisällä oleva energia. Tunnetteko kiukkua tai surua tai pelkoa? Sallikaa kiven kertoa tarinansa teille.

Muistuttakaa itseänne, että te kiveä pitelevänä olette elävän valon olentoja. Olette kokonaisia ja ehyitä, turvallisesti Jumalan käsivarsilla. Katsokaa mitä kivelle tapahtuu, kun vain pitelette sitä ja käännätte huomionne siihen avoimesti ja vastaanottavaisesti. Se muuntuu. Kun otatte siihen yhteyden jumalallisesta ytimestänne, ympäröitte sen hyväksyen ja hiljaisesti ymmärtäen, pirskotatte siihen valon kipinöitä. Kivi valaistuu sisältä päin. Tietoisuutenne tuo kiveen elämää ja liikettä. Se ei ole enää kylmä ja kova. Vähitellen se muuntuu jalokiveksi. Kiven rakenne on muuttunut rakastavan huomionne johdosta. Katsokaa sitä kunnolla ja nähkää minkä värin ja muodon se ottaa.

Kysykää nyt kiveltä: “Minkä lahjan annat minulle?” Millaisen ominaisuuden tunnette jalokiven sisältävän? Tuntekaa se sisältä päin. Onko se myötätuntoa, sinnikkyyttä, antautumis- ja luottamiskykyä? Onko se tyyneyttä, rohkeutta tai iloa? Ota lahja vastaan. Tämä kivi sisälsi ensin juuttunutta ja pimeää energiaa. Sen jälkeen kun hyväksyitte sen aidon luontonne hiljaisella voimalla, se muuntui aarteeksi. Se ei pelkästään neutraloitunut, vaan muuntui jalokiveksi, joka heijastaa sisäistä kauneuttanne ja viisauttanne. Kaulan ympärillä alkujaan olevasta myllynkivestä on tullut arvokas jalokivi. Tarttukaa kiveen ja nähkää kuinka se sädehtii ja loistaa ainutlaatuista energiaanne heijastavin värein ja muodoin. Sallikaa jalokiven tulla kehoonne ja nähkää minne se luonnostaan menee. Mihin osaan kehoanne kivi menee spontaanisti? Mikä vaikutus sillä on teihin? Sillä on parantava vaikutus kehoonne ja henkeenne.

Elämä pyytää jatkuvasti teitä kääntymään itsenne tiheiden, pimeiden ja paikalleen juuttuneiden osien puoleen. Hengen ja kehon välinen tanssi on kuin valon ja pimeyden välistä tanssia. Heti kun tunnistatte oman aidon luontonne, tanssista tulee vähemmän kamppailua. Siitä tulee iloa. Kun tiedostatte jumalallisen itsenne muuntautumisvoiman ja pyydätte pimeyttä tulemaan esiin, valon ja pimeyden tanssi synnyttää arvokkaita jalokiviä, jotka näyttävät miten valo voi matkata todellisuuden tiheimpiin osiin. Jalokivi on tietoisuuden ja aineen välisen integraation tulos, hengen ja kehon välisen tanssin hedelmä. Elämä pyytää teitä tähän tanssiin yhä uudelleen. Aina kun tunnette elämässänne negatiivisuutta tai pimeyttä, älkää tuomitko. Tuokaa kivi mielikuvitukseenne. Toivottakaa se tervetulleeksi ja ottakaa yhteys siihen osaan itseänne, jossa ei vielä ole jumalallisen tiedostamisen valoa. Pitäkää kivestä huolta. Rakastava huomionne on se keino, jolla kirkastatte kiven sisältä päin.  Loistamalla omaa valoanne sisällänne oleviin tiheisiin ja pimeisiin osiin te hyväksytte luomisen tanssin ja Jumala syntyy maan päälle kauttanne.

© Pamela Kribbe 2011

www.jeshua.net/fi

Suomennos: Tapio Närhi