Pamela Kribbe kanavoi Maata

Hyvä ihmislapsi.

Olen maapallon ääni. Olen tuntenut teidät ainiaan. Tunnen ja havaitsen jokaisen askeleenne. Syvimmällä tasolla me olemme yhtä. Meitä kumpaakin ympäröi yksi tietoisuus. Tämä tietoisuus on majesteettinen ja nimeämätön. Se on Jumalan henki. Se on mystinen ja samalla erittäin tuttu. Tämän luovan tietoisuuden kädessä yhteisyyden pelimme avautuu. Yhdessä me pelaamme, olemme kumppaneita suhteessa, joka on kehittynyt ajan myötä. Tämä suhde on nyt valmis muuntumaan. Saavumme uuteen aikakauteen. Mutta ensin haluan kertoa enemmän yhteistyöprosessimme alkuvaiheista.  Se eroaa siitä mitä ehkä odotit.

Ensimmäisessä kohtaamisessamme te ette vielä olleet ihmishahmossa. Teillä ei ollut fyysistä kehoa. Ette olleet inkarnoituneet Maan päälle. Te olitte enkeleitä. Ettekä ihan mitä tahansa enkeleitä! Te kuuluitte sellaiseen enkelien sukuun, joka aikoi aukoa tietä uuteen seikkailuun kosmoksessa. Mistä siinä seikkailussa oli oikein kyse? Esitän tämän hyvin yksinkertaisesti. Kosmoksessa on laki, että samanlainen vetää puoleensa samanlaista. Kun esimerkiksi kuolette Maan päältä, te tunnette automaattisesti vetoa sellaiselle henkimaailman alueelle, mikä heijastaa tietoisuutenne tilaa. Ympäristönne on suoja heijastus siitä, mitä tunnette sisäisesti. Kyseessä on sisäisen ja ulkoisen välinen yhteenkuuluvuus. Henkimaailmassa on valon maailmoja ja suhteellisen pimeyden maailmoja. Nämä maailmat ovat erillään. Näin ei ole laita Maassa, tai siltä se ainakin näyttää. Maassa on monia erilaisia tietoisuuden tyyppejä läsnä yhdessä ja vuorovaikutuksessa keskenään. Erilaisuutta on paljon, ja sen vuoksi Maa on kuin erilaisten tietoisuusmaailmojen valtava sulatusuuni.

Myös täällä on niin, että te luotte oman todellisuutenne tietoisuuden sisäisellä tilallanne.  Tämän te kuitenkin opitte ymmärtämään asteittain syvällisen henkisen etsinnän kuluessa. Maassa teitä alkuun harhauttaa suuresti ulkoinen maailma, joka ei lainkaan näytä muodostuvan oman mielenne voimasta. Päinvastoin, te näytätte pikemminkin olevan sen todellisuuden tulos kuin sen luoja. Henkimaailmassa sisäisen ja ulkoisen välinen yhteenkuuluvuus on selviö, konkreettinen ja “kouriintuntuva”. Maan päällä täytyy olla erittäin kehittynyt tietoisuus, joka tajuaa tämän ykseyden ja ottaa itsestään vastuun luojana.

Maassa on käynnissä erityinen kokeilu. Kun olette täällä fyysisessä muodossa, päällenne laitetaan verho, jottette tunnista omaa jumalallista luovaa voimaanne. Se on päällänne siihen saakka, kunnes heräätte ja ymmärrätte, että olemuksenne ytimessä te olette Jumala. Silloin verho katoaa ja tunnistatte syvällisen ykseyden, joka on mukana kaikissa Maan elävissä olennoissa. Tämä Maan päällä heräämisen prosessi on intensiivinen, ja maapallon pelkkä olemassaolo antaa koko henkimaailmalle voimakkaan evoluutioimpulssin. Eritoten henkimaailmasta voi puuttua dynamiikkaa ja muutosta. Todellakin pysähtyneisyyttä on, koska kaikki maailmat ovat niin siististi erillään. Muutosta, kasvua, evoluutiota tapahtuu silloin, kun tapaatte ja kohtaatte muunlaista.  Kun puhun muunlaisen kohtaamisesta, en tarkoita mitään kohteliasta jutustelua sen kanssa, vaan pikemminkin kertakaikkista heittäytymistä siihen. Te ette opi ja kasva erilaisista tietoisuuden muodoista opiskelemalla niitä ‘ylhäältä’, vaan tulemalla niiksi. Juuri näin käy, kun heittäydytte inkarnaatioon Maan päälle. Sukellatte tuntemattomaan, ja inkarnoitumalla te otatte yhteyttä erilaisiin tietoisuuden maailmoihin. Näin te luotte siltaa olemisen maailmojen välille, joita ei muuten olisi saatu liitetyksi yhteen.

Ihmisenä oleminen tarkoittaa siltana olemista hyvin vaihtelevien tietoisuuden maailmojen välillä. Tuon sillan muovaamisessa piilee toivo tietoisuuden laajenemisesta kaikille henkimaailman alueille. Jopa kaikkein kehittynein alue henkimaailmassa saa kasvun ja uudistumisen impulssin maapallolla käynnissä olevasta kokeilusta. Ihmiset pystyvät tutkimaan valon ja pimeyden äärilaitoja ja lopulta tunnistamaan kaikkien muotojen ja ilmentymien takana olevan ykseyden. Kun ihmiset saavuttavat tämän ykseystietoisuuden sisäisesti, heistä tulee tietoisia luojia Maan päälle, ja heidän läsnäolollaan on muuntava ja parantava vaikutus kaikkiin eläviin olentoihin, joita he tapaavat.

Ykseystietoisuuden luominen on päämäärä, kun seikkailette Maan päällä. Tämän tarinan alussa sanoin, että kun ensiksi aloitimme yhteistyöprosessin, te ette olleet ihmisiä vaan enkeleitä. Tietoisuutenne ei ollut vielä kiinnittynyt mihinkään aineelliseen muotoon, ja tunsitte voimakasta yhteyttä toisiin ympärillänne oleviin enkeleihin, teidän veljiinne ja sisariinne. Välillänne oli niin vahva side, että koitte itsenne ikään kuin yhden organismin soluiksi. Toimitte yhteisen hyvän eteen epäitsekkäällä ja itsestään selvällä tavalla, koska olitte samaa mieltä ja sydäntä. Tietyllä hetkellä te kuulitte maapallon kutsun. Teitä pyydettiin lähtemään matkalle tämän planeetan kanssa. Miksi juuri teitä? Lyhyesti sanoen, te olitte niitä rohkeita enkeleiden joukossa. Te olitte pelottomia, intohimoisia ja kyllä vain, jotenkin sisukkaita ja jääräpäisiä. On kerrottu, että teidät karkotettiin paratiisista tiedonhalunne ja jääräpäisyytenne takia. Pitää paikkansa, olitte tosiaankin uteliaita ja myös hieman kurittomia. Mutta se oli täsmälleen niin kuin oli tarkoitus olla!  Luulitteko Jumalan tehneen virheen luodessaan teidät? Ei suinkaan, Jumala tiesi tarkalleen mitä oli tekemässä, ja Jumala ei muuten helposti otaksu mitään vääräksi tai synnilliseksi. Jumala on täysin kykenevä elämään teidän “syntienne” kanssa. Te olette niitä, jotka kärsivät niistä eniten.

Vaikka on ymmärrettävää, että ihmisinä te saatatte katua omia tekojanne, ei ole viisasta olla loputtomasti murheen alhossa niiden takia. Tässä mielessä olette kärsineet kovasti uskonnoistanne, jotka ovat niin vahvasti painottaneet syyllisyyttä ja rankaisemista. Jumala on lempeämpi ja myötätuntoisempi kuin mitä voitte koskaan pitää mahdollisena. Teille annettiin anteeksi jo ennen vahingontekoanne. Jumala antaa teille koko sydämämestään tilaa virheiden tekemiseen. Pikemminkin Hän haluaa, että te katsotte omia virheitänne mielen tyyneydellä kuin että soimaatte itseänne niiden takia. Kaikki nuo “virheet” ovat askeleita sisäisellä matkalla, jolla todella opitte tuntemaan itseänne. Tämän matkan ei tarvitse olla suoraviivainen, sen on tarkoitus olla arvaamaton. Ilman kiertelyä ja kaartelua ei ole kokemusta, ja ilman kokemusta ei tule heräämistä. Teidän on ensiksi eksyttävä, jotta pystytte tietoisesti tulemaan Kotiin. Te olitte niitä, jotka otitte “eksyneisyyden” kokemuksen täysin kontollenne sillä intohimolla ja jääräpäisyydellä, jonka Jumala itse istutti sydämeenne. Nyt olen kylläkin eksymässä hieman aiheestani!

Kun kuulitte kutsun Maasta, tulitte minun ulottuvuuteeni. Löysitte planeetan, jossa oli runsaasti kasvillisuutta, vihreitä metsiä, loputtomia valtameriä ja kehittymässä olevaa eläinkuntaa. Liikutuitte päälläni olevan elämän kauneudesta ja rikkaudesta. Tunsitte kutsun osallistua tähän elämään, ja inspiroida ja hoivata sitä käytettävissänne olevalla enkelienergialla.  Olin iloinen saapumisestanne. Te olitte minun paimeniani, te autoitte pitämään huolta elämästä ja jopa istutitte muutoksen ja innovaation siemeniä olemassa oleviin elämänmuotoihin.  Miten te teitte sen? Olitte niin lähellä luovan voiman lähdettä, että teillä oli maagisia kykyjä, kuten tänä päivänä sanottaisiin. Sallitte itsenne kuvitella uusia ja jännittäviä elämänmuotoja, ja nämä kuvitelmat kasvoivat henkisiksi siemeniksi, jotka kiinnittyivät jo olemassa oleviin elämänmuotoihin. Te hedelmöititte elämää uusilla ideoilla. Tällä tavoin biologinen evoluutio syntyi. Kaikki elämänmuodot ovat syntyneet Hengestä. Fyysiset, aineelliset muodot ovat henkisten voimien ilmentymiä. Henki on paljon voimakkaampi kuin mitä oletatte. Olette kasvaneet aineellisessa mielentilassa, jonka mukaan fyysisyys – fysiikan lakien mukaan – on todellisuuden perusta. Itse asiassa totuus on juuri päinvastoin. Henki ei ole sieluttoman aineen tuotetta. Kaikessa aineessa on luova tietoisuus, joka pitää sitä yllä.

Päästäkää mielikuvituksenne valloilleen hetkeksi. Muistakaa keitä olitte noina ammoisina aikoina. Se on mahdollista! Sielunne on avoin ja rajoittamaton. Se ei tunne aikaa eikä tilaa. Kuvitelkaa, että kellutte valtamerien ja metsien yllä hyvin hienostuneessa ja eteerisessä kehossa. Teitä kiehtoo näkemänne kauneus ja seikkailu, joka täällä on odottamassa. Nähkää itsenne enkelimäisenä olentona, jota ohjaa ilo ja intohimo. Tunnette itsenne vapaaksi kuin lapsi, joka voi tehdä ihan mitä tahansa se haluaa. Kuvitelkaa nyt keräävänne voimanne yhteen ilmaistaaksenne ilon tuntemuksenne ja elämän kunnioituksenne suurenmoisen kukan muodossa. Sallikaa itsellenne mielikuva kukasta, joka erityisesti viehättää teitä. Nähkää sen värit ja tuntekaa ne sisäisesti. Kuulkaa kukan naurun pulppuavan sen sydämestä kuin pienten kellojen soitto – se on kuin musiikkia sielullenne. Välittäkää nyt tämä kuva minulle, Maalle. Kuvitelkaa, kuinka se putoaa kohtuuni ja kuinka sitä hoivataan fyysisillä ja eteerisillä voimilla, jotka auttavat tätä henkistä siementä saamaan aineellista muotoa. Näin te teitte noina ammoisina aikoina. Jouduitte inspiraationne virran lumoihin ja hedelmöititte minut sillä. Ja minä olin vastaanottavainen. Minä, tässä aineellisessa maailmassa oleva tietoisuus, halusin tulla hedelmöitetyksi ja imeä itseeni teidän ajatusmuotojanne.

Kumppanuutemme ja yhteistyömme on peräisin siltä ajalta. Siksi luonnon kauneus ja ei-inhimillisten elämänmuotojen viattomuus voi liikuttaa teitä niin. Teitä ei kosketa pelkästään niiden fyysinen kauneus, vaan teitä muistutetaan vanhasta yhteydestä, joka on teidän ja maapallon elämän välillä, sekä siitä riemukkaasta pelistä, jota kerran pelasitte. Annoitte panoksenne monien maapallolla olevien elämänmuotojen luomiseen. Enkeleinä te olitte Maan päällä olevan elämän henkisiä vanhempia. Noin syvälle ja kauas teidän luova voimanne ulottuu.

Tuona aikana, josta puhun, maailmankaikkeudessa oli myös pimeitä voimia, joita kiehtoi maapallolla kukoistava tietoisuus. Pimeät voimat eivät ole muuta kuin energioita, jotka eivät vielä tiedosta jumalallista luonnettaan ja uskovat siksi, että ne tarvitsevat jotakin itsensä ulkopuolella olevaa ollakseen kokonaisia ja eheitä. Nämä pimeät voimat halusivat käyttää ravinnokseen Maan elämää, joka säteili sellaista vitaalisuutta ja elinvoimaa. Vastareaktiona näiden pimeiden voimien tunkeutumiselle te halusitte suojella Maan elämää. Te tunsitte aivan kuten vanhemmat, jotka haluavat suojella lastaan vaaroilta. Kohdataksenne tunkeutujat ja joutuaksenne vastatusten niiden kanssa teillä oli oltava tiheämpi keho ja teidän piti elää tiheämmässä värähtelyssä, joka oli vähemmän ohut ja herkkä kuin enkelimaailmassa. Pohjimmiltaan pimeyden tunkeutuminen sytytti teissä intohimon ja taistelutahdon kipinän, ja se puolestaan veti teitä syvemmälle aineeseen. Seuraava vaihe matkallanne oli, että teidän oli luovuttava enkelinä olemisesta ja lähdettävä inkarnaation tielle.

Tämän vaiheen myötä te tavallaan menetitte viattomuutenne. Juuri ennen tätä vaihetta oli epäröinnin hetki, kun tajusitte, että tulemalla aineelliseksi te tulisitte menettämään jotain hyvin arvokasta. Te menettäisitte enkelin siipenne, jotka symboloivat vapautta ajasta ja tilasta, vapautta syntymästä ja kuolemasta, vapautta pelosta ja illuusiosta. Silti jokin veti teitä voimakkaasti puoleensa inkarnaatioseikkailua kohti. Te olitte intohimoisia ja rohkeita enkeleitä, kuten sanoin. Ja niin se oli, kuten sen tuleekin olla. Nähtävästi matkaanne tuli negatiivinen käänne, kun luovuitte enkelinä olemisesta ja ryhdyitte taisteluun pimeiden voimien kanssa. Sekaannuitte moniin konflikteihin ja sotiin pitkäksi, pitkäksi ajaksi. Toisaalta tämä heittäytyminen tuntemattomaan mahdollisti teidän enkelienergioidenne levittämisen maailmankaikkeuden kaukaisimpiin kolkkiin. Teidän enkelienergianne on luovuttamaton osa teitä, ja vaikka se on väliaikaisesti verhottu, sitä ei koskaan voida ottaa teiltä pois.

Ensimmäiset kuolevaiset kehonne eivät olleet sellaista fyysistä ainetta, mikä teille on tuttua Maassa. Ne olivat paljon hauraampia ja vähemmän tiiviitä. Niitä ei näkisi ihmissilmin. Tietoisuutenne oli vähemmän keskittynyt kuin mitä se nyt on. Te pääsitte yhä fyysisiin muotoihin ja pois niistä helposti ja koitte todellisuutta tavalla, joka on samankaltainen kuin miten te koette todellisuutta unitilassa ollessanne. Olitte vähemmän tietoinen itsestänne, “minuudestanne” erillisenä olentona verrattuna ulkomaailmaan. Nykyään te olette hyvin kiinnittyneitä fyysiseen muotoonne. Monet teistä ajattelevat, että te olette se muoto ja että se tuhoutuu fyysisen kehon myötä. Ensimmäisissä inkarnaatioissanne näin ei vielä ollut asian laita, ja monin tavoin olitte paljon vapaampia menemään ja tekemään kuten tahdoitte. Silti olitte tosiaankin hämmentyneitä. Vaikka teitä ohjasi tahto taistella valon puolesta ja suojella elämää, teidän oli nyt käsiteltävä myös pimeitä tunteita, kuten pelkoa, lohduttomuutta ja epäilystä. Heti kun alatte taistella jonkun tai jonkin kanssa, ette voi muuta kuin osittain imeä itseenne vastustajanne värähtelyä. Jos tätä ei tapahtuisi, taistelun aloittamiselle ei olisi yhteistä maaperää, ja te yksinkertaisesti päästäisitte irti toisesta kokonaan.

Enkeleinä teillä todellakin oli vain korkealentoisia tuntemuksia. Oli iloa, intoa ja vahva yhteydessä olemisen tunne. Kun lähditte inkarnaation tielle, sielunne ympärille muotoutui tunnekeho. Tämä energiakeho sisältää emotionaalisia reaktioita, jotka syntyvät silloin, kun te ette havaitse todellisuutta ykseyden ja yhteydessä olemisen näkökulmasta. Enkelien tunteiden tyyssija on sydämessä. Inkarnoitumisen jälkeen kokemanne tunnetilat liittyvät kolmeen alempaan energiakeskukseen (chakraan), jotka kehossanne sijaitsevat palleassa, alavatsassa ja häntäluussa. Nämä kolme chakraa muodostavat inkarnaation tikapuut: niiden kautta te vaihdatte ykseyden kokemuksen kaksinaisuuden kokemukseen. Niitä pitkin te myös kiipeätte ylöspäin ja nousette kaksinaisuudesta ykseyteen. Tunnekehonne edustaa suurinta estettä sisäiseen rauhaan ja vapautumiseen, sillä se pitää sisällään pelkoa, surua ja kiukkua. Silti tie ylöspäin vapauteen ja valaistumiseen käy tunnekehon kautta eikä sen vieritse tai ympäri. Puhumme tästä myöhemmin.

Kun tunnekehonne tuli raskaammaksi ja tiheämmäksi ja menetitte tuntuman alkuperäänne, syntyi mahdollisuus inkarnoitua ihmiseksi. Tällä välin teistä oli tullut laajalti matkanneita sieluja, olitte kokeneet sekä valon että pimeyden puolia elämästä.  Kaksinaisuuden energiat olivat ottaneet teidät valtaansa, mikä tarkoittaa sitä, että pitkän aikaa olitte uskoneet kaksinaisuuden luomiin illuusioihin.  Jos elää kaksinaisuudessa, sitä uskoo syvällä sisimmässään, että on yksin, peloissaan ja voimaton, ja että tarvitsee jotakin itsensä ulkopuolista suojaamaan, ravitsemaan ja tunnustamaan itseään. Tästä havainnosta käsin te alatte käyttää valtaa toisiin ja piilotatte oman haavoittuvuutenne. Tai teistä saattaa tulla liian haavoittuvia ja annatte voimanne pois jollekin toiselle voimalle, joka haluaa käyttää ravinnokseen elämänenergiaanne.  Olittepa tässä pelissä hyökkääjä tai uhri, tekemänne perusvirhe on siinä, että luulette ettette voi kokea eheyttä itsessänne. Teissä on aukko, jonka haluatte täyttää olemalla joko pomo tai pomotettava. Tämä peli on hyvin kivulias, kuten monet teistä ovat kokeneet. Kaukaisessa menneisyydessä oli hetki, jolloin te tajusitte tämän vahvasti. Oli muutoksen hetki. Olitte kokeneet pelin molempia ääripäitä ja tiesitte, ettei niissä kummassakaan ollut todellista ratkaisua. Tiesitte, että jotakin oli muutettava, mutta ette tienneet miten. Olitte etääntyneet sisällänne olleen enkelin alkuperäisestä vapaudesta ja ilosta. Silti tunnekehossanne oli muisto, kaipaus kodista. Tiesitte, että oli jotakin, jonne halusitte palata, jokin Koti, olemisen tila, joka tuntui teistä kuin taivaallinen ekstaasi. Nyt tunnekehonne lähti uudelle polulle. Koettuaan kaksinaisuuden ääripäitä se alkoi nyt kääntyä sisäänpäin. Tämä tietoisuuden muutos loi impulssin inkarnoitua Maahan ihmiseksi.

Tuossa vaiheessa ihmisolento oli jo olemassa maapallolla biologisena elämänmuotona. Kun tulitte tuohon elämänmuotoon, te kuitenkin lisäsitte siihen jotakin, mikä vähensi ihmisolennon eläimellisyyttä ja kohotti sen itsetietoisuutta. Ihmisen biologia liittyy eläinkuntaan, mutta ihmisolento oli sellaisten voimien muovaama, jotka eivät yksistään kummunneet maapallon luontaisesta evoluutiosta. Kyky itsensä tiedostamiseen erottaa ihmisen eläimestä. Tämän kyvyn avulla ihminen pystyy muuntamaan tunnekehonsa ja levittämään sydämen energiaa tietoisesti maapallolla. Kun luonnon muut kuin ihmiseen liittyvät elämänmuodot säteilevät enkelien iloa ja yhteyttä alitajuisesti, ihmiskunnan tehtävä on muuntaa se tietoiseksi energiaksi.

Inkarnoitumalla tuolloin Maassa olemassa olleeksi ihmisolennoksi te lisäsitte jotakin sen kehitykseen, ja tämä lisäys on ollut kiistanalaista.  Toisaalta itsensä tiedostaminen pitää sisällään suuren lupauksen, toisaalta se voi johtaa teidät harhaan. Tulemalla ihmiseksi Maahan te toivoitte saada uudelleen yhteyden kaikkeen Maassa olevaan elämään ja olla se lempeä luoja ja ylläpitäjä, joka te kerran olitte. Ihmisenä oleminen on rikas ja monimutkainen todellisuus. Ihmisessä yhdistyvät todellisuuden monet puolet: olette osittain eläin, kasvi- ja kivikuntaa, osittain kosminen olento, jolla on pitkä galaktinen historia. Ihmisissä on pimeyttä ja valoa, he ovat kadotettuja ja pelastajia, he ovat kärsimyksen ja tuhon syy ja samaan aikaan toivon, rakkauden ja luovan voiman sanansaattajia. Ihmisessä lähenevät toisiaan monet voimat, joiden tarkoituksena on yhteydenotto ja yhteistyö. Ihmisen tietoisuus sisältää mahdollisuuden ottaa yhteyttä kovasti toisistaan poikkeaviin maailmoihin ja palauttaa takaisin käsitys pohjimmaisesta yhteenkuuluvuudesta. Tämän kauniin ihanteen tajuamisen mahdollisuuden takia ihmiskunnalle on suotu tilaisuus vakavien virheiden tekemiseen. Tavoite voidaan vielä saavuttaa. Toivoa ei ole vielä menetetty.

Tällä aikakaudella toivo viriää enemmän kuin koskaan. Ihmisen kollektiivisessa tietoisuudessa tapahtuu suuria muutoksia. Viittasin äsken hetkeen menneisyydessä, jolloin te tajusitte, että pelastuksenne ei voinut tulla energian varastamisen tai pois luovuttamisen pelistä, vaan ratkaisu piilee eheyden löytämisessä sisimmästä. Tämä oivallus on nyt orastamassa ihmiskunnan tietoisuudessa. Se on vain siemen, ei vielä kasvi. Mutta muutos on käsillä, ja jotakin on heräämässä ihmiskunnan sydämessä. Sydän on yhdistävä voima ihmisessä edustettuna olevien tietoisuuden monien maailmojen välillä, joita ovat maallinen, galaktinen ja kosminen. Rauhan ja kumppanuuden kutsu kaikuu kaikkien näiden maailmojen halki, ja tämä kollektiivinen kutsu luo energia-aallon, joka nielaisee minut, Äiti-Maan.

Jos sanani koskettavat teitä ja tunnistatte niistä itsenne, olette niitä, jotka ovat kuulleet sydämen kutsun. Olette niitä, jotka haluavat antaa oman panoksensa tietoisuuden muuntamiseen maapallolla.  Toivotan teidät tervetulleiksi ja haluan auttaa teitä. Kerron teille tätä pitkää tarinaa saadakseni teidät tiedostamaan keitä te todella olette: enkeleitä olemuksenne ytimessä. Kasvava itsenne tiedostaminen auttaa minua. Jos muistatte keitä olette, voimme jälleen olla kumppaneita.

Näen kaipauksenne, tunnen koti-ikävänne. Näen teidän kurkottavan siihen iloiseen ja huolettomaan tilaan, joka toisaalta oli niin tuttua teille kerran, ja toisaalta on yhä niin kaukana ja etäinen tällä hetkellä. Nyt on aika palata takaisin siihen, keitä te olette. On aika kiivetä niitä tikapuita ja syleillä tunnekehoanne sydämellänne. Ympäröikää tuskanne, raskauden tuntemuksenne ja surunne lempeyden ja myötätunnon enkelitietoisuudella, joka on teille luontaista. Voitte parantaa itsenne.

Teistä on nyt tulossa enkeli, joka pystyy kantamaan valoaan todellisuuden tiheimmässä maailmassa. Teistä on tulossa tietoisia luojia, jotka ovat oppineet ilmentämään itseään sekä valon että pimeyden alueilla uppoutumatta niihin. Te kannatte tietoisuuden siementä, jolla on ympäristöönne muuntava vaikutus. Teistä on tulossa henkisiä opettajia. Henkinen opettaja ei laskeudu korkeimmista maailmoista selittämään tietämättömille, mistä elämässä on kyse. Todellinen opettaja on itse kulkenut pimeyden läpi ja hän ei suinkaan ojenna teille kättään ylhäältä, vaan syvällisesti aistitusta sisäisestä yhteenkuuluvuudesta.

Seikkailu, jonka kerran aloititte luovina enkeleinä, on lähenemässä loppuaan. Erityisesti tässä matkanne viimeisessä vaiheessa teitä pyydetään ottamaan uudelleen yhteyttä minuun, elämänmuotoon, jolla kokeilunne tapahtui. Sallikaa itsenne matkustaa mielikuvituksessanne, tulla siksi unelmoijaksi ja visionääriksi, joka te kerran olitte. Ottakaa haltuunne se suuruus, mikä haluaa ilmentyä kauttanne maapallolle. Tulkaa jälleen siksi enkeliksi, joka suopeasti antautuu elämän ihmeelle. Antakaa sellaisten asioiden johdattaa teitä, joista saatte iloa ja inspiraatiota. Sisällänne oleva enkeli ei halua mitään muuta niin paljon kuin tulla täysin ihmiseksi. Tuntemalla olevanne yhtä sisäisen enkelin kanssa te tuotte palan taivasta maan päälle.

© Pamela Kribbe 2011

Suomennos: Tapio Närhi