12.12.2021

Pamela Kribbe kanavoi Joshuaa

Rakkaat ystävät!

Minä olen Joshua. Tuntekaa energiani keskellänne. Tervehdin teitä kaikkia. On ihmeellistä, että olemme täällä tässä tilassa ja ajassa, tällä vuosisadalla, koska te olette uuden aikakauden kynnyksellä.

Pohjimmiltaan olette kaikki paljon suuremman tietoisuuden ja erityisesti oman sielunne yksilöllisiä osasia. Sielunne on kuin aurinko, ikuisesti säteilevä, ja olette yksi sen säteistä. Tuntekaa itsenne tuona auringonvalon säteenä. Olette osia suuremmasta kokonaisuudesta, ja on mahdollista ottaa yhteys sen auringon keskustaan, joka olette. Kuvitelkaa, että nousette ylöspäin siltä auringonsäteeltä, joka olette, ottamalla yhteyden kruunuchakranne kautta. Matkatkaa sen auringon keskustaan, joka säteilee valoa koko pinnaltaan, ja kylpekää siinä valossa. Kokekaa se solujenne syövereissä ja ottakaa sitä mukaanne laskeutuessanne omasta aurinkokeskuksestanne auringonsäteeseen, joka olette, tänne Maan päälle.

Tuntekaa, miten valo on imeytynyt kehonne nesteisiin ja kaikkiin kudoksiin, lihaksiin ja elimiin. Tämä energia on hyvin tuttu kehollenne. Loppujen lopuksi se on sielunne valon energiaa, josta kehonne on muotoutunut. Tietysti kehonne on Äiti Maan lahja, mutta oman sielunne, oman jumalallisen ytimenne elävä valo tekee teille mahdolliseksi olla täällä sielun ja kehon sulautumisen kautta. Tuotte palan iäisyyttä tähän kehoon antamalla hengelle muotoa.

Keho on sielunne sanansaattaja. Kehossa te kannatte sielun muistoja, jotka ulottuvat tämän nykyisen elämän lapsuuden tuolle puolen. Tuotte tunnekerroksia toista inkarnaatioista, yleensä alitajuisella tasolla, ja nuo tunteet sisältävät traumaattisia kokemuksia. Nämä traumaattiset kokemukset ovat sielun energian kovettuneita, jäykistyneitä osia. Se valo, joka olette, ei voisi ulottua noiden edellisten inkarnaatioiden osiin, joten niiltä puuttuu valoa. Siksi ne ovat kahleena jalassanne, kivenä kengässänne tai mitä tahansa sanontaa haluatte käyttää – kovettunut puoli itsestänne, joka ei voi siirtyä vapaasti uutta aikaa kohti. Ne pyytävät teitä nyt kääntymään puoleensa ja ympäröimään ne rakkaudellanne ja viisaudellanne.

Juuri tänä aikana, kun monet sielut maan päällä tuntevat, että heitä rohkaistaan palaamaan Kotiin sellaisiksi, joita he todella ovat, vanhat ja usein toisista elämistä periytyneet taakat haluavat tulla nähdyksi, ja olette nyt valmiita tekemään sen. On jotakin, jota ette useinkaan tajua: että olette valmiita muuntamaan näitä syvimpiä osia, jotka voivat aiheuttaa sielun pimeän yön. Niiden muuntamisella en tarkoita mitään muuta kuin antamalla tietoisuutenne valon virrata niihin. En tarkoita itsenne työstämistä siinä mielessä, että sukellatte takaisin menneisyyteen ja yritätte analysoida kaikkea, vaan yksinkertaisesti tunnustamalla mitä siellä on – juuri nyt – ja antamalla tietoisuutenne valon säteillä näihin pimentyneisiin osiin. Tehdäänpä se nyt hyvin käytännöllisellä tavalla.

Haluan ensiksi vakuuttaa teille, että olette aivan kykeneviä katsomaan pimeimpiin, syvimpään itsenne osiin ja muuntamaan ja vapauttamaan ne. Olette paljon mahtavampia kuin nämä traumatisoituneet osat, mutta teidän on ensin tiedostettava oma valonne, minkä voitte tehdä ottamalla yhteyden siihen säteilevään aurinkoon, joka olette. Ette ole pelkästään ääretön olento tämän auringon keskustassa, mikä on jumaluuden ikuinen ilmentymä, vaan teistä lähtevät säteet ovat myös äärettömiä. Syntyy yhä ainutlaatuisempia mahdollisuuksia kanavoida omaa energiaanne uusiin paikkoihin viisauden ja sisäisen vaurauden keräämiseksi.

Tiedostakaa säteilevä itsenne, kun menemme nyt siihen osaan teitä, josta puuttuu valoa. Puhun preesensissä valon puuttumisesta, koska se tapahtuu nyt. Se mitä ei ole lunastettu edellisessä elämässä, tulee takaisin teille myöhemmässä elämässä; ei rangaistuksena tai tuomiona, vaan sisäisenä haluna tämän osan muuntamiseksi siten, että se voi vapauttaa lahjansa. Sillä jokaisessa kokemuksessa asustaa oivallusta, hankittua lopputulosta, parantavaa voimaa.

Olkaa tietoisia omasta sielustanne ja pitäkää kiinni siitä valosta, kun kumarrutte jotakin tai jotakuta kohti, joka ilmestyy pimeästä ja joka saattaa tuntea olevansa hyvin eksyksissä, yksinäinen ja hylätty kylmään; jotakin tai jotakuta kohti, joka on ollut ilman valoa niin pitkän aikaa. Ehkä se osa teitä ei halua edes tulla lähelle, koska se tuntee, että sen on suojattava itseään. Se näkee teistä säteilevän valon uhkaavana, koska se ei pysty sisäistämään niin paljon valoa.

Polvistukaa tuon olennon viereen olipa se mikä tahansa: lapsi, kulkuri, demoni tai jopa hirviömäinen kuvatus, sillä ei ole väliä. Polvistukaa samalla kun pidätte kiinni valostanne. Sanokaa tuolle olennolle: ”Rakastan sinua ja olen tulossa takaisin lunastamaan sinut. Olen täällä noutamassa sinua, on aika palata Kotiin. Me tarvitsemme sinua, emme voi jatkaa ilman sinua.” Ojentakaa kätenne ja muodostakaa yhteys. Älkää unohtako, että tämä osa haluaa palata Kotiin, vaikka se saattaa vastustella ja vaikka se ei luota. Sillä on sydämessään vastustamaton halu palata Kotiin, mikä on ainoa ratkaisu tälle vieraantuneelle osalle teitä.

Sanokaa tälle osalle: ”Odotan sinua niin pitkään kun on tarpeen”, ja olkaa kärsivällisiä. Kun olette siinä polvistuneena valon enkelinä, sielunne sanansaattajana, tuntekaa, että niin se on. Tuntekaa, miten kärsivällisiä olette, miten täysin ymmärrätte toisen tunteita. Tuntekaa, miten kurkotatte toisen puoleen ymmärtäen tuota traumatisoitunutta osaa itsestänne ja miten syleilette sitä rakkaudella. Ei ole mitään mitä ”pitäisi”, ei odotuksia, ei kiirettä, ei painetta. Tuntekaa, miten tiedätte niin paljon tuosta vastapäätä olevasta olennosta – sillä se on osa teitä. Tietyssä mielessä tämä olento teidän luomuksenne, teidän lapsenne, ja haluatte tehdä kaiken voitavanne, jotta tämä lapsi kukoistaisi jälleen, uskoisi jälleen elämään.

Älkää unohtako, että teidän ei tarvitse kärsiä tämän lapsen myötä. Olette siinä kaikessa voimassanne ja kaikessa viattomuudessanne. Olkaa valon enkeli. Levittäkää siipenne samalla kun istutte maassa ja otatte vastaan teitä vastapäätä istuvan. Se on ainoa ele, mikä teidän tarvitsee tehdä. Luottakaa siihen impulssiin, mikä asustaa tuossa olennossa. Myös se haluaa mennä Kotiin, vaikka maallisin termein sanottuna vie aikaa voittaa sen vastustus, voittaa vanhat pettymykset, suru, särkyneet kuvitelmat, ja se on ymmärrettävää. Joten antakaa tuolle osalle kaikki aika, minkä se tarvitsee ja ansaitsee.

Tämä lapsi voi palata Kotiin ainoastaan tuollaisesta ehdottomasta hyväksynnästä. Pakottaminen ja paineistaminen eivät tuo tulosta; teidän tarvitsee vain olla siinä. Älkää unohtako, että tämä prosessi, kun siihen menette, ei ole vain teidän. Jos tarkastelette Maan historian menneitä vuosisatoja, ei ole vaikeaa huomata miksi ihmisiin on kehittynyt niin paljon traumoja. Sodat ja ihmisten välinen kamppailu on jättänyt syviä haavoja, jotka ovat usein niin syviä, että niistä on tullut osa astraalitason ilmapiiriä, johon menette sen jälkeen kun kuolette täällä Maan päällä.

Ellette muunna tunnetraumaa maallisessa elämässä, se kiinnittyy teihin. Se haluaa mennä jälleen Kotiin ja se tietää, että sen täytyy pysyä mukananne, jos se koskaan haluaa tulla lunastetuksi. Usein sielu valitsee uuden syntymän Maan päälle saadakseen yhteyden vanhaan traumaan, mutta sellaisissa olosuhteissa, jonka aikana sen parantaminen on mahdollista. Tämä on tilanne monilla teistä nyt Maan päällä olevista.

On lähes varmaa, että kohtaatte olosuhteita tässä elämässä ihmisten tai tilanteiden muodossa, joiden kautta vanha tuska teissä aktivoituu ja tulee pintaan, koska olette valinneet sen sielustanne, siitä auringon keskipisteestä, joka olette. Kun se aktivoituminen tapahtuu ja huomaatte olevanne kiinni kerroksissa, jotka menevät hyvin syvälle ja ohi sen, mitä elämässänne pintapuolisesti tapahtuu, silloin voitte vajota näihin kerroksiin tai voitte muuntaa ne – se valinta teillä on.

On vain inhimillistä, että alkuun todennäköisesti vajoatte syvälle niihin, koette jälleen nuo hirveät tunteet, joita kerran koitte yhdessä tai useammassa elämässä – se on niiden elämistä uudelleen. Tämän prosessin juju on irti päästäminen menneestä ja näiden tunteiden katseleminen sielun valon kautta. Tiedän, että aiotte sanoa: ”Mutta tämä on hyvin vaikeaa, minut vedetään mukaan ja minulta viedään voimat.” Eikä Maan ilmapiiri auta kovinkaan paljoa tässä, koska negatiivisuutta ja pelkoa vallitsee yhä niin paljon ihmisten keskuudessa. Mutta minä sanon teille, että olette valon kantajia ja olette tuomassa uutta aikaa. Olkaa tietoisia voimastanne! Tuntekaa sen auringon valo, joka on teidän ydinolemuksenne – se säteilee äärettömästi.

Maallinen tuska voi luoda suurta pimeyttä, silti olette sitä paljon mahtavampia. Voitte antaa valon loistaa jopa pimeimpiin paikkoihin, koska sen te syvällä sisimmässänne haluatte tapahtuvan. Sielunne tarkoituksena tässä elämässä on tehdä tämä itsellenne, ja tekemällä tämän itsellenne te osallistutte myös kollektiivisen taakan vapauttamiseen Maan päällä. Sen vuoksi pyytäisin, että ulotatte valonne nyt menneisyyteen, eikä vain omaan menneisyyteenne, vaan ihmiskunnan kollektiiviseen menneisyyteen. Voitte olla varmoja siitä, että se menneisyys ei ole ohi, se on yhä täällä. Se elää yhä Maan suurissa ihmisjoukoissa, jotka alati reagoivat vanhoihin pelkoihin, ennakkoluuloihin ja epäluottamukseen, mitkä eivät ole peräisin nykyisyydestä, vaan niillä on hyvin vanhat juuret. Nämä ovat ihmisiä, joiden on käsiteltävä prosessoimatonta tuskaa, mitä on kerääntynyt monista elämistä.

Kenties te nyt ajattelette: ”Mutta en voi tehdä sitä, en halua sitä, se on liian suuri taakka minulle.” Pysykää valossanne, tuntekaa oman aurinkonne valo! Teidän ei tarvitse ottaa tuskaa itsellenne, teidän ei tarvitse kärsiä. Teidän tarvitsee vain pysyä valossanne ja antaa sen loistaa. Tällä tavoin vakuutatte uudelleen itsellenne, että ette ole varjoja ja että teidän ei tarvitse elää tuossa varjossa ja että olette uuden valon sanansaattajia maapallolla. Tällä tavoin teette itsestänne mahtavia.

Kuvitelkaa, että seisotte täällä Maan päällä valtavana valon enkelinä ja lempeytenä. Levittäkää mahtavat siipenne laajalle. Uskaltakaa olla mahtavia ja ottakaa paikkanne. Kuvitelkaa, että seisotte maassa paljain jaloin antaen enkelivalonne säteillä. Katsokaa sitä tuskaa, jota yhä on ihmisissä, nähkää se edessänne pyörteilevänä sumuna, synkkänä, tukahduttavana energiana, mutta älkää astuko siihen. Teidän tarvitsee vain tarkkailla sitä ja antaa valonne virrata sitä kohti eikä teidän tarvitse paeta sitä, koska olette jo toisella puolella.

Nähkää miten teistä säteilevä valon energia, lempeys, myötätunto ja kärsivällisyys otetaan vastaan. Olette valontyöntekijöitä Maassa, ja tätä tarkoittaa valon – enkelten elinpiirin – tuominen ihmisten keskuuteen. Teidän täällä läsnäolon ansiosta alkaa loistaa pieniä valoja siinä synkässä pelon, surun ja yksinäisyyden sumussa, ja sydämiä alkaa avautua. Teidän valollanne on vaikutusta. Joskus voitte nähdä sen vaikutuksen itse, mutta useinkaan ette voi. Joka tapauksessa sitä silti tapahtuu. Luottakaa siihen prosessiin ja siihen tosiasiaan, että olette täällä. Älkää pelätkö pimeyttä tai varjoja. Uskokaa omaan mahtavaan voimaanne.

Tämä on minun vetoomukseni teille. Tänä aikana se valinta, josta puhuin, on äärimmäisen tärkeä. Olette valmiita valitsemaan valon ettekä taannu vanhojen kuvioiden toistamiseen, vaan luotte uutta kuviota itsellenne ja toisille. Keskittäkää tietoisuutenne siihen, mikä sisällänne on voimakasta, valoa ja lempeyttä – silloin voitte tehdä mitä tahansa. Kaikki voi ja kaiken pitäisi virrata teidän kauttanne. Pimeä ei heikennä teidän valoanne, se vain vahvistuu. Se on valon Maahan tuomisen todellinen merkitys. Olen vahvasti yhteydessä kanssanne. Suuret kiitokset läsnäolostanne täällä.

© Pamela Kribbe

Suomennos: Tapio Närhi